Yhdessä teemme enemmän: mitä muutosvalmistelussa työskenteleminen on opettanut?

Yhdessä teemme enemmän

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa monet asiat on ajateltu uusiksi. Yhteistyöllä yli kunta- ja organisaatiorajojen on saatu aikaan paljon hyvää saattamalla yhteen asiantuntijoita, joilla on visiota ja tahtoa kehittää palveluja ja lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia.

Yksi heistä on erikoissuunnittelija Johanna Mäkinen, joka valmistelee Kimpassa-Allihopa-muutosorganisaatiossa ympäristöterveydenhuoltoon ja alkoholivalvontaan liittyvää kokonaisuutta. Hän on työskennellyt Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa keväästä 2018 lähtien.

Teet töitä kahdessa eri paikassa. Mitä teet ja miten se liittyy maakuntavalmisteluun?

Varsinainen työpaikkani on Liedon kunnassa, jossa toimin ympäristöterveydenhuollon 12 kunnan yhteistoiminta-alueen esimiehenä, lisäksi hoidan työsuojelupäällikön tehtäviä sisäilma-asioissa.

Muutosorganisaatiossa toimin ympäristöterveydenhuollon erikoissuunnittelijana eli niin kutsuttuna vastuuvalmistelijana. Olen muutosorganisaatiossa ”lainassa” yhden päivän viikossa hoitamassa ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden ja alkoholivalvonnan tehtävien siirron valmistelua. Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin liittyvät lakisääteiset tehtävät siirtyvät maakuntauudistuksen yhteydessä kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnalle.

Mitä haasteita siihen liittyy? Millä tavalla työpäiväsi muutosorganisaatiossa eroaa ”normaalista”?

Haasteet ovat lähinnä aikataulullisia. Tämä on minulle lisätyö, mutta koen että se antaa enemmän kuin ottaa. Muutosorganisaatiossa en ole kenenkään esimies, saan tehdä asiantuntijatyötä ja keskittyä suunnittelemaan uutta. Aina päivät eivät eroa kovin paljon: molemmissa tehtävissä laadin kokouksiin asialistoja ja esityksiä sekä muistioita, selvityksiä ja yhteenvetoja jne. Pakostakin syntyy päällekkäisiä tilanteita, joten hiukan päivästä riippuen hoidan muutostoimistopäivinä joskus myös Liedon asioita ja toisin päin. Työhuone vain vaihtuu.

Mitä kaikkea ympäristöterveydenhuolto pitää sisällään?

Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat lakisääteiset valvontatehtävät kuten elintarvikevalvonta, talous- ja uimaveden laadunvalvonta sekä erilaiset terveydensuojelun valvonta-asiat esim. kouluissa ja päiväkodeissa sekä eläinsuojelu ja eläinlääkintähuolto. Lisäksi maakuntavalmistelussa vastuullani olevaan kokonaisuuteen kuuluu alkoholivalvonta. Edellä mainitut tehtävät siirtyvät uudistuksen myötä kuntien yhteistoiminta-alueilta ja aluehallintovirastosta maakunnan tehtäviksi. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on osaltaan tukea yrityksiä ja muita toiminnanharjoittajia tunnistamaan toimintansa aiheuttamat riskit ja niihin vaikuttavat tekijät (omavalvonta) sekä poistamaan nämä riskit tai ehkäisemään niiden aiheuttamat vaarat ja terveyshaitat. Lisäksi tehtävänä on kansalaisten tiedottaminen ja neuvonta esimerkiksi sisäilma-asioissa.

Miten uudistus vaikuttaa ympäristöterveydenhuoltoon?

Uskon, että uudistus parantaa asiakastyytyväisyyttä ja toiminnan laatua. Joidenkin päällekkäisten tehtävien poistuminen on järkevää yhteiskunnan resurssien käytön näkökulmasta. Ympäristöterveydenhuolto on toimiala, jossa asiakkaiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä yhtenäinen, riskiperusteinen valvonta on keskeistä. Yhtenäisyyttä on helpompi viedä eteenpäin, kun olemme kaikki samaa yksikköä. Haavoittuvuus vähenee, sillä yksiköissä on tiettyjä erityistehtäviä, joita hoitavat yksittäiset viranhaltijat. Nyt olemme solmineet yhteistoiminta-alueiden välisiä yhteistoimintasopimuksia erityistehtävien hoitamiseksi ja siirtyminen yhden työantajan palvelukseen on luonnollinen jatkumo tälle yhteistyölle.

Saamme synergia-etua päällekkäisten töiden poistumisen myötä. Tällä hetkellä meillä on viisi yhteistoiminta-aluetta plus Somero, joka kuuluu Forssan yhteistoiminta-alueeseen. Tämä tarkoittaa, että jokainen yksikkö esimerkiksi ylläpitää omia verkkosivuja, laatii oman valvontasuunnitelman, laatii omia ohjeita, lomakkeita ja linjauksia, huolehtii arkistoinnista jne. Myös Aluehallintovirasto jää hallinnollisena portaana pois, ohjaus- ja valvontatehtäviä siirtyy maakuntaan, ruokavirastoon ja Luovaan. Resurssien käyttöä voidaan suunnitella suuremmassa yksikössä paremmin. Voimavaroja tulee suunnata sähköisten palveluiden, valvontakäytäntöjen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen.

Mitä uusia oppeja maakuntavalmistelussa mukana oleminen on tuonut omaan työhösi?

Avokonttoriympäristössä työskentely on kokemuksena uusi. Kimpassa-toimistolla olen myös oppinut käyttämään paljon uusia työkaluja toimistoilmapiirin mittaamisesta sisäisen viestinnän välineisiin. Muutosorganisaatiossa on voimaannuttavaa työskennellä muutosmyönteisten eri alojen erityisasiantuntijoiden kanssa. Toimistolla on todella hyvä työilmapiiri!

Lisäksi yhteistyö maaseutuhallinnon ja EKP-ryhmän eri toimijoiden kanssa on lisännyt ymmärrystä eri toimijoiden roolista, esimerkiksi kalatalousasiat olivat minulle varsin tuntemattomia.

Yhdessä teemme enemmän -sarjassa korostetaan Kimpassa – Allihopa -uudistusvalmistelussa tähän mennessä tehtyä kehittämistyötä. Sekä haastatteluina että videoina toteutetuissa sarjan eri osissa kerrotaan uusista yhteistyömuodoista ja palvelujen integraatiosta – työstä, joka kannattaa tehdä maakuntauudistuksesta huolimatta, tavoitteena paremmat ja tasavertaisemmat palvelut varsinaissuomalaisille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös