Yhdessä teemme enemmän: Kasvupalvelupilottien valmistelussa tähdätään tiiviiseen yhteistyöhön

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa monet asiat on ajateltu uusiksi. Yhteistyöllä yli kunta- ja organisaatiorajojen on saatu aikaan paljon hyvää saattamalla yhteen asiantuntijoita, joilla on visiota ja tahtoa kehittää palveluja ja lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia.

Kjell Henrichson vetää valmistelussa kasvun ja elinvoiman edistämisen työryhmää, jossa käsitellään muun muassa aluekehittämisen, kasvupalveluiden ja maaseudun kehittämisen tehtäviä tulevalle maakunnalle. TE-toimiston johtajana Henrichson on toiminut vuodesta 2014 alkaen ja ollut mukana uudistuksen alueellisessa valmistelussa organisaationsa kautta sen alkuvaiheista alkaen.

Työnhakijoiden ja yrittäjien palveluiden järjestämiseen halutaan valmistautua pieteetillä maakunta- ja soteuudistuksen mukanaan tuomaan uuteen toimintaympäristöön, mikä näkyy hyvin jo nykyisessä TE-toimiston toiminnassa.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on puhuttu paljon myös niin sanotusta kasvupalvelu-uudistuksesta. Mistä tässä on kyse?

Uudistuksen aikana on tosiaan käynnissä myös työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämiseen liittyvä uudistamisprosessi, jota kutsutaan kasvupalvelu-uudistukseksi. Sinänsä näiden erittely on hyväksi, kun haluamme avata maakunnan asukkaille juuri TE-toimiston palveluiden roolia tulevaisuuden maakuntamaailmassa. Kasvupalvelu-uudistus etenee koko ajan tällä hetkellä ministeriömme (Työ- ja elinkeinoministeriö) johdolla samalla kun esimerkiksi valinnanvapauslain kaltaiset suuret uudistuksen tekijät saavat suurimman mediahuomion. Kasvupalvelut näkyvät TE-toimiston nykytoiminnassa jo nyt, kun asiakkaillemme tarjotaan uusia ulkoisten palveluntuottajien palveluita ns. kasvupalvelupilotteina.

Kasvupalvelupilotit vastaavat tarpeeseen kokeilla maakuntamaailman toimintaympäristöä työllisyyspalveluissa jo ennen vuotta 2021. Ja tietysti ne vastaavat myös asiakastarpeisiin. Yksi pilotti alueellamme on toiminut jo viime syksystä lähtien Työelämän infopiste Oy:n tuottamana ja nyt ensi vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa toinen pilottihankinta, jossa tehdään vahvaa yhteistyötä maakunnan kuntien ja Kelan kanssa. Tässä Ulkokehältä työelämään -pilotissa kohderyhmänä tulee olemaan vaikeimmin työllistyvät henkilöasiakkaamme.

Uudistuksessa korostetaan yhdessä tekemisen tärkeyttä. Miten tuo kuvaamasi vahva yhteistyö näkyy konkreettisesti piloteissa?

Pilotin valmistelussa toimii kantavana ideana, että asiakkaamme liikkuvat monen eri viranomaisen ohjauksen ja palveluiden ristiaallokossa. Välillä kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hyvin vaikeaa, erityisesti silloin kun on vaikkapa yhtäaikainen tarve työllisyys- ja sote-palveluille. Tarpeita voi monella olla myös kuntouttavalle työtoiminnalle, kouluttautumiselle tai vaikkapa yleisen elämänhallinnan tukemiselle.

Ulkoisilta palveluntuottajilta tullaan hankkimaan ns. palvelumanagerin palveluita selvittämään asiakkaalle tätä palveluiden valikoimaa ja tukemaan häntä näissä palveluissa liikkumisessa. Manageri käytännössä selvittää asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopivat, viranomaisiltamme jo löytyvät palvelut ja varmistaa, että asiakas siirtyy niihin ja myös pysyy niissä. Mikäli palvelu ei olekaan sopiva tai asiakkaan tilanne muuttuu sen myötä parempaan, manageri tukee ja valmentaa asiakasta myös palvelua seuraavien askelien kanssa.

Viranomaisten vahvalla yhteistyöllä halutaan varmistaa, että manageri voi hallita TE-hallinnon, kuntasektorin ja Kelan laajan palveluiden valikoiman ja että hänellä on parhaat valmiudet tehokkaaseen ohjaamiseen. Olemme saaneet kuntasektorilta selkeän viestin siitä, että tällainen palveluidemme yhteensopivuuden kartoittaminen kannattaa aivan ehdottomasti tehdä ja on kiitelty, että pilotin kautta aika on tällaiseen yhteistyön nyt otollinen. Pilotin hankintaan liittyvässä palveluntuottajille kohdistetussa markkinavuoropuhelutilaisuuteen kutsuttiin tästä johtuen myös kaikki kunnat. Kaikkien mukana olevien viranomaisten on nimittäin syytä hahmottaa koko palvelukenttä, jonka parissa tulemme nyt toimimaan yhdessä asiakkaittemme ja asukkaittemme hyväksi. Jos samalla tunnistamme myös eri toimijoiden hankkimissa palveluissa päällekkäisyyksiä, syntyy myös mahdollisuus kustannussäästöihin.

Vuoropuhelutilaisuuteen osallistui järjestöjä ja yrityksiä laidasta laitaan, isoja ja pieniä. Mitä tällä tavoitellaan?

Olemme pitäneet kasvupalveluiden valmistelussa alusta asti kuntasektorin lisäksi mukana yritys- ja yhdistyssektorimme toimijoita. Työryhmät ovat toimineet usein tiedonvälityskanavana, kun on haluttu korostaa valtakunnallisesta viestistä se juuri varsinaissuomalaisille olennainen tieto. Olemme jo pitkään viestineet siitä, että maakunta tulee hankkimaan nykyistä enemmän erilaisia työllisyyteen liittyviä palveluita markkinoilta. Nyt kun pilottien kautta valmistaudumme tähän uuteen maakuntamaailmaan, otamme luonnollisesti hankintojen piiriin kaikki lainsäädännön mukaan potentiaaliset palveluntuottajat, joihin myös erikokoiset yhdistykset kuuluvat.

Kun olin taannoin työmatkalla perehtymässä kansainvälisesti työllisyyspalveluihin, oli muuten huomiota herättävää huomata, että monet suurimmista palveluntuottajista olivat nimenomaan yhdistyksiä. Myös Varsinais-Suomessa haluamme varmistaa, että palveluitamme tuottavat aina parhaat alansa asiantuntijat, taustaorganisaation muodosta riippumatta. Siksi kutsu tilaisuuteen oli mahdollisimman laaja ja haluamme kuulla jo ennen hankinnan käynnistä kentän arvokkaat arviot siitä, miten ajattelemamme palvelumanagerikonsepti saadaan mahdollisimman toimivaksi.

Miten pilottien ja uudistuksen lopputulos näyttäytyy asiakkaille? Muuttuuko "työkkärin" palveluita tällä hetkellä käyttävälle asukkaalle vain viraston nimi vai onko kyseessä jotain tätä suurempaa?

Kasvupalvelupilottien tavoitteena on nimenomaan parantaa henkilöasiakkaamme kokemusta kokonaispalveluiden vastaanottajana. Sama tavoite tässä siis on kuin maakuntauudistuksellakin. Tehostaminen ja selkeyttäminen kulkevat käsi kädessä - pilotti on onnistunut, jos asiakas kokee olevansa oikeassa palvelussa oikeaan aikaan. Tällainen selkeys luo järjestäjän näkökulmasta myös tehokkuutta ja säästää samalla niin asiakkaiden hermoja kuin viranomaistenkin resursseja.

Maakuntauudistuksen voisikin laskea työllisyyspalveluiden kannalta onnistuneeksi, jos asiakkaamme saavat edelleen tarvitsemansa työllisyyspalvelut maakuntamaailmassa asuinkunnastaan riippumatta ja ovat niihin yhtä tyytyväisiä kuin he ovat niihin nyt TE-toimiston aikaan. Mikäli tässä yhtälössä pystytään myös hillitsemään kustannusten kasvua ja tavoittamaan molempien pilottiemme tavoitteet, on uudistuksen työpanos ollut varmasti vaivansa väärtti.

Johdat valmistelua ja toimit samalla nykyisen viranomaisen johtajana. Miten tällainen kombinaatio käytännössä toimii?

TE-toimistoa johtaessa yhteistyö kaikkien maakunnan viranomaisten, palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut arkipäivää jo ennen uudistuksen aloittamista. Toki uudistuksen tekeminen on ollut työnsuunnittelun kautta aikamoinen projekti, varsinkin kun valmistaudumme maakuntaan sekä nykytoiminnan kehittämisen kautta, että työryhmätyössä ja erillisten toimeksiantojen kautta.

Uudistuksen valmistelu ei missään nimessä ole nykytoiminnasta eriytetty saari tai muuten irrallinen kokonaisuus. Juuri viimeksi istuimme eräässä neuvottelupöydässä, agendallamme nykytoimintamme kehittäminen vahvan viranomaisyhteistyön kautta. Totesimme, että tehdyllä hyvällä työllä pohjustetaan varmasti uudistuksen myötä syntyviä maakunnallisia palveluita. Kuitenkin pääteemana oli yhteisten asiakkaittemme, kuntalaisten ja tulevien maakuntalaisten tarvitsemat palvelut. Totesimme yhdessä, että tehty työ ei riipu maakunnan valmistumisaikataulusta. Me olemme valmistuneita siihen maailmaan mutta sitä ennen kannamme vastuun siitä, että palvelumme toimivat juuri nyt.