Yhdessä teemme enemmän: Ehkäisevän työn rakenteet kuntoon

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa on nostettu näkyvästi esiin asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö. Yksi osa kuntien tekemää niin sanottua hyte-työtä ovat erilaiset pahoinvointia, sairauksia tai syrjäytymistä ehkäisevät toimet. Kunnille syksyllä 2018 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että niin ehkäisevän työn rakenteet kuin sisällötkin vaativat vielä kehittämistä ja maakunnallista tukea.

Pahoinvointi käy yhteiskunnalle kalliiksi: esimerkiksi tupakasta ja alkoholista aiheutuu välittömiä ja välillisiä kustannuksia vuosittain noin 4,2 miljardia euroa. Lisäksi päihteiden tiedetään syventävän merkittävästi eriarvoisuutta ja ne selittävät jopa puolet terveyden epätasa-arvosta. Yksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskeinen tehtävä on ehkäistä ihmisten pahoinvointia.

Varsinais-Suomen kunnille tehtiin syksyllä 2018 kysely liittyen kunnissa tehtävän ehkäisevän työn resursseihin ja hyviin käytäntöihin. Kyselyn avulla kartoitettiin ehkäisevän työn nykytilaakunnissa ja kerättiin tietoa Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tueksi. Kyselyyn vastasi 21 kuntaa 27:sta.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän puheenjohtaja Niina Jalo sanoo, että raportti on pintaraapaisu maakunnassa tehtävästä ehkäisevästä työstä:

  • Kuntien hyte-koordinaattorit eivät välttämättä tunne koko kunnan ehkäisevän työn kokonaisuutta. Vastauksissa nousikin esiin tiedonsaannin vaikeus. Tarvetta maakunnalliselle koordinaatiolle ja tuelle on.

Tyypillisiä ehkäisevän työn muotoja kunnassa ovat ehkäisevä lastensuojelutyö, ehkäisevä päihdetyö ja rahapelihaittojen, lähisuhdeväkivallan, asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on tulevaisuudessa kuntien ja maakunnan jaettu vastuu.

Nykyisten toimintamallien säilyminen tärkeää

Vastauksista kävi ilmi, että niin ehkäisevän työn rakenteet kuin sisällötkin vaativat vielä kehittämistä ja maakunnallista tukea. Erityisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisyn osalta resurssit ovat kunnissa hyvin niukat. Ehkäisevän päihdetyön osalta tilanne on parempi, mutta ei vielä täysin lain edellyttämällä tasolla.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun nimetyn ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän tehtävänä on määritellä tulevien sote-keskusten ja maakunnan ehkäisevän päihdetyön tehtävät sekä tehdä ehdotus kuntiin jäävästä ehkäisevästä päihdetyöstä.

  • Ehkäisevä työhön tarvitaan harvoin erillisiä ehkäisevän työn työntekijöitä, vaan useimmiten kyse siitä, että työntekijät omaksuvat työhönsä työmenetelmiä ja työtapoja, joissa huomioidaan ongelmien ennaltaehkäisy, Jalo kertoo.

Ehkäisevä työ on pohjimmiltaan suojaavien tekijöiden tukemista sekä huolen puheeksiottoa, varhaista puuttumista ja avun piiriin ohjaamista.

  • Puheeksiotto on hyvä esimerkki ehkäisevästä työstä: jokainen asiakastyötä tekevä voi tehdä sitä osana omaa työtään. Kyse onkin pitkälti ajatusmallin muutoksesta: miten minä voin tehdä ehkäisevää työtä omassa työssäni?

Ehkäisevää työtä tehdään niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin kouluissa, nuorisotyössä, vapaa-ajan palveluissa ja järjestökentällä. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on varmistettava, että nykyiset toiminta- ja yhteistyömallit eivät katoa uusissa maakuntarakenteissa.

Hyvät käytännöt käyttöön koko maakuntaan

Tulevilla maakunnilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, nykytilanteessa kunnat vastaavat hyte-työstä yksinään. Maakunnan vastuulla olisi mm. asiantuntija-avun tarjoaminen sekä ehkäisevän työn kehittäminen.

  • Maakunta voi verkostojensa kautta vahvistaa kuntien ehkäisevää työtä tekevien koordinaattoreiden keskinäistä yhteistyötä ja auttaa vertaistuen saamisessa, Jalo sanoo.

Varsinais-Suomessa on kehitetty toimivia ehkäisevän työn malleja, kuten lähisuhdeväkivallan ehkäisyn Luotsi-malli. Kuntiin koulutetut luotsit huolehtivat oman ammattiryhmänsä tietotaidon ylläpidosta liittyen turvattomuuden ja väkivallan kohtaamiseen. Hyvää jalansijaa saanut Luotsi-malli tulisikin levittää koko maakuntaan ja jatkaa työntekijöiden kouluttamista.

Ehkäisevän päihdetyön osalta resurssit ja rakenteet kunnissa olivat paremmalla tolalla, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyy lähes kaikista kunnista. Toisaalta vain puolet kunnista on nimennyt työstä vastaavan toimielimen. Ehkäisevän päihdetyön toiminnassa korostui lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Hyviä käytäntöjä ovat muun muassa Valomerkki-malli ja Ankkuri-toiminta.

Ehkäisevä työ vaatii rohkeutta, tietoa ja taitoa

Jalo vakuuttaa, että ehkäisevän työn kehittäminen jatkuu Varsinais-Suomessa, vaikka sote-uudistuksen lainsäädäntö ei vielä valmistuisi:

  • Ehkäisevään työhön liittyen aletaan valmistella toimenpideohjelmaa, joka otetaan osaksi Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitystä vuosille 2019–2020.

Pitkällä aikavälillä tavoitellaan yhteisiä käytäntöjä koko Varsinais-Suomeen sekä työkaluja ja vertaistukea edistämistyötä tekeville kuntien työntekijöille.

  • Väkivalta, päihteiden ongelmakäyttö, rahapelaaminen ja talousongelmat ovat kaikki ongelmia, joiden tunnistaminen ja puheeksiotto kuuluu kaikkiin kunnan palveluihin ja kaikille kohtaamistyötä tekeville. Ehkäisevä työ vaatii kuitenkin rohkeutta, taitoa ja työvälineitä sekä tietoa hoitomahdollisuuksista, avusta ja palveluista.