Järjestötilaisuuden yleisöä 16.6.

Varsinais-Suomen järjestöt haluavat olla aktiivisia uudistuksessa

Varsinais-Suomen järjestöt saivat ajankohtaisen katsauksen sote- ja maakuntauudistuksen tilanteesta 16. kesäkuuta.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen nosti puheenvuorossaan esiin järjestönäkökulman tärkeyden.

- Maakuntauudistuksessa järjestöt näyttäytyvät hyvin monialaisina toimijoina. Te puhutte käyttäjän äänellä, teillä on paikallistuntemusta, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea.

Leppänen nosti puheenvuorossaan esiin uudistuksen mahdollisuuksia ja uhkia järjestönäkökulmasta. Mahdollisuuksiksi Leppänen listasi mm. sen, että uudistuksessa voidaan ottaa oppia aiemmista hyviksi koetuista toimintamalleista kaupunkien ja järjestöjen välillä maakuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittämisessä. Järjestöjen välistä yhteistyötä tarvitaan - uusi järjestöyhteistyö synnyttää samalla myös uudenlaisia innovaatioita.

Uhkiksi hän listasi mm. sen, että maakuntien toimintatapoja ei ole vielä luotu. Järjestöjen toiminnassa ei myöskään ole taloudellista puskuria, jolloin pienikin katkos rahoituksessa saattaa aiheuttaa isoja ongelmia.

- Emme saa kadottaa niitä hyviä toimintamalleja, joita jo suurissa kaupungeissa ja kehyskunnissa on luotu.

Antti Parpo: ”Järjestöillä on paras brändi!”

Sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo selvensi nykyistä hallituksen lakiluonnosta sote-keskusten, maakunnan liikelaitoksen sekä valinnanvapauden osalta. Parpo muistutti, että mikäli lakiluonnos menee tällaisenaan läpi, sote-keskusten toiminta on volyymibisnestä, eivätkä pienet pk-yritykset sitä pysty tekemään. Parpo ehdottikin, että järjestöt pohtisivat rooliaan sote-keskusten asiakassetelituottajina, sillä sote-keskus voi hankkia jonkin haluamansa palvelun alihankintana.

- Fiksu, markkinoilla toimiva tuottaja pohtii sitä, löytyykö uudistuksen myötä uusia toimintakuvioita kolmannen sektorin kanssa.

Parpo pohti puheenvuorossaan myös järjestöavustusten roolia muutoksen siirtymävaiheessa. Hän muistutti, että osaa kuntia varmasti kiinnostaa jatkossakin järjestöjen avustaminen, osaa ehkä ei.

- Kunnat tulevat todennäköisesti panostamaan ainakin infraan, liikuntaan ja kulttuuriin. Valtakunnallisesti olisi fiksua tehdä niin, että kuntiin jätettäisiin siirtymäajaksi tietty summa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jolloin järjestöavustuksiin ei tulisi katkoksia. Järjestökenttä voisi tätä asiaa myös itsekin edistää.

Parpo arvioi, että jatkossakin järjestöjen tekemä avustuksiin perustuva työ toimii samalla tavalla. Markkinoilla tehtävä työ tulee eriyttää kirjanpidollisesti. Hän muistutti myös, että järjestöillä on yksi asia, joka on paremmin kuin muilla.

- Järjestöillä on paras brändi! Siitä kannattaa huolehtia ja pitää samalla huolta myös asiakaskunnasta, jotta he jatkossakin ovat järjestöjen asiakkaita.

Miia Hänninen: ”Kyse ei ole järjestöjen asemasta, vaan järjestelmän kestävyydestä”

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toiminnanjohtaja Miia Hänninen muistutti, että toistaiseksi kukaan ei tiedä, miten sote-uudistus muuttaa järjestöjen roolia palveluissa.

- Nyt olisi aika tiivistää dialogia järjestöjen ja alueellisen valmistelun kesken. Järjestöt ovat perinteisesti paikanneet yhteiskunnan turvaverkkoja siinä vaiheessa, kun ne pettävät. Järjestöjä on tarvittu aina ja tarvitaan myös jatkossa.

Hänninen korosti myös, että sote-uudistus on pitkälti painottunut terveyspuolen uudistamiseen.

- Sosiaali on edelleen varsin pienessä roolissa. Sosiaalialan huippuosaamista löytyy järjestöistä laajasti ympäri kenttää. Sitä ei ole vara kadottaa tässä muutoksessa, sillä järjestöt pitävät huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Hänninen esitti lukuisia toiveita uudistuksen valmistelijoille.

- Toivomme, ettei rahoitukseen tule välivuosia. Toivomme maakuntaan avustuspohjaista mallia, pidempiä kumppanuussopimuksia, pääsemistä mukaan palvelu- ja hoitoketjujen suunnitteluun, ehkäisevän työn rahoitusta ja viisasta ostamista. Turun kaupunki on lähtenyt hienosti tekemään pidempiä kumppanuussopimuksia. Toivomme, että maakunta ottaa mallia tästä.

Hänninen korosti, että uudistuksen tavoitteet ovat kaikille yhteisiä. Järjestöt haluavat olla mukana. Valtiovalta on myös antanut selkeän viestin, että järjestöt halutaan pitää mukana.

- Olen ollut YK:n palkkalistoilla ja istunut konkreettisesti puun alla kysymässä: miten voin auttaa. Tällainen toimintamalli pitäisi ottaa mukaan myös sote-uudistukseen, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kohdalla. Tässä uudistuksessa ei ole kyse järjestöjen asemasta, vaan järjestelmän kestävyydestä.

Videolla Miia Hänninen avaa laajemmin järjestönäkökulmaa soteen.

Sinua saattaa kiinnostaa