Terveyden edistämiselle yhtenäinen malli koko maakuntaan

Varsinais-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreiden verkosto kokoontui Turussa ensimmäistä kertaa. Yhteistyöverkoston tavoitteena on saada koko maakuntaan yhtenäiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja käytännöt.

Vastuuvalmistelija Karoliina Luukkainen muutosorganisaatiosta muistutti, että koko sote-uudistuksen isoimmat tavoitteet ovat kiinni siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan toimimaan.

- Nykyään hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kokonaan kunnan tehtävänä. Sote-uudistuksen myötä työ jakautuu kahteen osaan: kunnille jää merkittävä rooli ja tehtäviä, maakunnalle tulee omia tehtäviään. Olennaista on, että kuntien ja maakuntien välille löydetään toimiva yhteistyömalli, Luukkainen korostaa.

Lisää liikettä koulupäiviin

Suomessa ikääntyneiden määrä ja korjaavien sote-palveluiden tarve kasvaa. Luukkainen peräänkuuluttaakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä kustannusten hillitsemiseksi.

- Yksittäisenä esimerkkinä lasten liikkuminen ja fyysinen kunto ovat valtakunnallistenkin tutkimusten mukaan huolestuttavalla tasolla. Nyt täytyy löytää konkreettisia keinoja lisätä liikettä esimerkiksi koulupäivään. Enkä tarkoita nyt liikuntatuntien lisäämistä. Seinäjoella on kokeiltu matematiikan tuntien järjestämistä liikuntasalissa ja oppituntien pitämistä lähimetsässä. Koulussa pitäisi myös olla kännykkäpelisäännöt, joiden mukaan välitunnit ovat liikkumista, ei pelaamista varten.

Luukkainen muistuttaa myös, että koulujen sisä- ja ulkotilat tulisi suunnitella siten, että ne aktivoivat liikkumiseen.

- Koulureitit pitäisi olla niin turvallisia, että lapsi voi tulla kouluun kävellen tai pyörällä. Kouluterveydenhuollosta tulee kyetä antamaan elintapaohjausta perheille sekä ohjausta liikuntaharrastusten pariin. Nämä asiat saadaan kuntoon kuntien ja maakunnan yhteistyöllä, Luukkainen muistuttaa.

Varsinais-Suomesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunta?

Liikkumattomuuden kustannukset Suomen koko väestölle ovat vähintään 3 miljardia euroa vuodessa. Varsinais-Suomen väestöosuuteen suhteutettuna summa on 258 M€ vuodessa.

- Kyllä tässä on aika mittava hintalappu perässä. Olemme pitäneet työtämme hartiavoimin esillä Varsinais-Suomessa ja haluammekin, että jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyisi vahvasti maakunnan konsernirakenteessa. Tavoitteena on, että maakunnassa olisi hyte-jaosto, joka olisi virallinen päätöksentekoelin. Meillä on kaikin tavoin mahdollista tehdä Varsinais-Suomesta onnellisten ihmisten maakunta.

Varsinais-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkoston kautta kuntien työ on tarkoitus tehdä näkyväksi maakunnan sisällä. Tavoitteena on saada koko maakuntaan yhteiset tavoitteet ja käytännöt sekä käytännön työkaluja edistämistyötä tekeville kuntien työntekijöille.

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat isoja ja merkittäviä, ja niillä on valtava kustannusvaikutus. Välillä vain tuntuu, että näihin asioihin suhtaudutaan olankohautuksella. Työ on luonteeltaan poikkihallinnollista ja vaatii yhteistä tekemistä. Tämä selittänee sen, että omistajuus asiassa on välillä kateissa. Verkoston perustaminen ja koordinaattoreiden nimeäminen jokaiseen Varsinais-Suomen kuntaan tuo toivottavasti tähän muutosta, Luukkainen muistuttaa.

Verkoston vahvuus eri alojen osaajissa

Raision liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinnan ja Kemiönsaaren kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Bo-Eric Ahlgrenin mielestä hyte-koordinaattorien verkostolla on tärkeä rooli.

- Toivon verkostolta tiivistä yhteistyötä ja tukea käytännön asioihin, miten muissa kunnissa toimitaan. On hienoa, että verkoston ammattikunta on laaja ja monipuolinen, Ahlgren kertoo.

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hoidetaan kunnissa hyvin kirjavasti. Verkoston avulla pystymme linjaamaan yhteisesti asioista ja hakemaan maakunnallista tukea. Minua on huolettanut se, että hyvinvointityön toteutumista seurataan pahoinvointimittareilla. Tietysti huolestuttavia ilmiöitä, kuten alkoholin käyttöä pitää seurata. Yhtä tärkeää olisi saada tietoa myös siitä, paljonko palveluita käytetään, mitä ihmiset harrastavat ja mikä on ihmisten hyvinvoinnin tila, Hakorinta muistuttaa.