Sote-muutosjohtaja Antti Parpo: Potilas ei enää vie, vaan tuo rahaa

Luentosali täyttyi pääosin naisista koostuvasta yleisöstä, kun Kimpassa 2019 -kiertue starttasi Loimaalla 17.1. Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi esivalmistelusta, jonka seuraava askelmerkki on heinäkuun alussa, jolloin perustetaan hallinnolliset maakunnat. Ne jatkossa määrittelevät väestönsä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, määrän ja laadun. Suuri muutos odottaa 1.1.2019. Tuolloin vaihtuu monen julkisen puolen työntekijän työnantaja.

– Nykyinen sote-henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaattein maakunnalle. Varsinais-Suomessa siirtyy 22 000 henkilötyövuotta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 600 pelastustoimessa ja 80 ympäristöterveydenhuollossa.

Sote-valmistelussa ei voida vielä nojautua valmiiseen lakiin, sillä hallitus on antanut sote-uudistuksesta vasta lakiluonnoksen. Lopullista esitystä odotetaan tammikuun aikana.

Raha seuraa potilasta

Kiistelty potilaan valinnanvapaus on ainakin lakiluonnoksessa toteutettu laajasti. Vuoden 2019 jälkeen ihmiset saavat listautua haluamansa sote-keskuksen asiakkaaksi.

Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo pohti muutoksen vaikutuksia.

– Julkisella puolella on totuttu siihen, että potilaita tulee ponnistelematta, ja heistä aiheutuu kuluja. Uudessa tilanteessa asiakasta pitää miellyttää, jotta hän pysyy asiakkaana, ja tuo rahaa. Paljon palveluja käyttävät potilaat voivat muodostaa vaikean yhtälön, mikäli korvaukset asiakkaista eivät ole riittäviä.

Vaativan jatkohoidon ja tai pitkäaikaisen hoidon perusteella sote-keskus myös lähettää potilaan arvioitavaksi erikoislääkärille maakunnan omaan liikelaitokseen. Siellä tehdään päätös jatkopalveluista. Jos hoidon tarve on erityisen vaativa, tarjotaan asiakkaalle palvelu liikelaitoksesta.

– Jos asiakas tarvitsee pitkäaikaishoitoa, myönnetään asiakkaalle asiakasseteli, jolla hän voi valita pitkäaikaishoidon palveluntuottajan. Huomioitava on, että 15 prosenttia erityispalveluista on alistettava valinnanvapaudelle. Toisin sanoen, asiakkaalle on myönnettävä asiakasseteli maakunnan erikseen määrittelemiin erikoispalveluihin, Parpo selvitti.

Jos taas asiakas tarvitsee esimerkiksi polvileikkauksen, asiakas saa asiakassetelin ja voi itse päättää, missä terveydenhuollon yhtiössä polvi leikataan. Yhtenä vaihtoehtona on maakunnan omistama yhtiö tai yhteisö.

– Maakunnan on yhtiöitettävä ne palvelut, joissa on kilpailua. Ortopedia voi olla yksi niistä, Parpo arvioi.

Hän arvioi uudistuksen kaikkiaan vahvistavan perustason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-keskukset voivat tarjota myös erilaisia erikoispalveluja. Tällöin potilasasiakasta ei tarvitse lähettää eteenpäin.

Korkea aika uudistaa

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kauniston mielestä sote-uudistus on korkea aika toteuttaa, mutta muutoksen rajuus mietityttää.

– Onko kuntalaisella tarpeeksi tietoa, mihin vie maksusetelinsä tai henkilökohtaisen budjettiinsa? Entä voiko tulla tilanne, että henkilökohtainen budjetti ei riitä, hän kysyi.

Loimaan laajalle terveysasemaverkolle sote-uudistus hänen mukaansa tietää supistamista – sekin tosin olisi aika tehdä joka tapauksessa.

Olkaa aktiivisia!

Kimpassa 2019 henkilöstötyöryhmän terveiset toivat henkilöstöjohtaja Marita Marttila Loimaan kaupungilta ja johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä. Vasta kerran kokoontuneen työryhmän ensimmäinen tehtävä on henkilöstön tehtävien kartoitus.

Marttila ja Vikström kehottivat henkilöstöä kysymään sote-uudistuksesta muun muassa omilta luottamusmiehiltään.

”Vähän sekavaksi jäi”

Yleisön joukossa keskustelua seurasi Tyks Loimaan sairaalan koordinoiva erikoislääkäri Ville Falenius. Hän odotti tilaisuudelta tarkempaa tietoa tulevasta, mutta kovin selkeää kuvaa ei tullut.

– Sekavalta tuntuu, hän tunnusti tilaisuuden jälkeen.

Falenius uskoo kuitenkin, että Loimaan sotea on jo kehitetty suuntaan, joista on hyötyä seuraavassa uudistuksessa.

– Loimaan sairaala on toiminut jo pitkään Tyksin osana, minkä ansiosta saamme tänne kiertäviä erikoislääkäreitä. Osastojen toiminta on jo yhdistetty ja toimii atk-ongelmia lukuun ottamatta varsin hyvin. Sairaalan vuodeosastot on siirretty kunnalle, jolta sairaala ostaa vuodepaikkoja. Erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen toimintoja yhdistävä diabeteksen osaamiskeskus on suunnitteilla, hän kertoo.

Teksti ja kuva: Suvi Vainio

Sinua saattaa kiinnostaa myös