Poliittisen ohjausryhmän ideariihessä linjattiin maakunnan konsernirakennevalmistelun suuntaa

Varsinais-Suomen maakunnan konsernirakenteen valmistelu jatkui maanantaina 19. maaliskuuta pidetyssä työpajassa, jossa muutosorganisaation valmistelijat ja poliittinen ohjausryhmä hakivat yhteistä työskentelypohjaa valmisteluja vauhdittamaan.

  • Työpajan tavoitteena on jakaa näkemyksiä liittyen erityisesti maakuntakonsernin rakenteeseen, uuden maakunnan poliittiseen ohjausrakenteeseen sekä liikelaitosten ja sote-tuotannon yhtiöittämisen malleihin. Toivomme poliittiselta ohjausryhmältä linjauksia muutosorganisaation ja työryhmien valmistelun tueksi, alusti sote-muutosjohtaja Antti Parpo.

Maakunta määrittelee itse poliittisen ohjausrakenteensa

Maakunnan poliittisesta ohjausrakenteesta on lailla säädetty ainoastaan se, että maakunnalla tulee olla maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta sekä maakuntavaalilautakunta. Edellä mainittujen lisäksi on perustettava ruotsinkielinen vaikuttamistoimielin, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Kaikista muista mahdollisista päätöksentekorakenteista, kuten lautakunnista ja niiden jaostoista, tulee maakunnan päättää itse. Maakunta määrittelee itse myös sen, minkä tyyppinen ja kokoinen maakuntahallitus sille tulee.

  • Haluamme valmistelussa hyödyntää nykyisten organisaatioiden kokemuksia poliittisista ohjausrakenteista. Päätöksentekokykyä tullaan tarvitsemaan, kertoi puheenjohtajana kokouksessa toiminut 1. varapuheenjohtaja Piia Elo.

Kun sote- ja maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastuspalveluiden ja kasvupalveluiden järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan, pitää näiden keskinäinen suhde ja asema toisiinsa määritellä. Lainsäädäntö asettaa palveluiden järjestämiselle joitakin reunaehtoja, mutta tulevaisuudessa maakunta vastaa siitä, että palvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asukkaiden tarpeiden mukaisia.

Poliittinen ohjausryhmä keskusteli ja linjasi

Poliittisen ohjausryhmän työ tuotti tulosta. Työpajassa linjattiin, että sote-palvelujen palvelutuotannon valmistelu perustuu jatkossa yhden sote-liikelaitoksen malliin. Samalla muutosorganisaatiolle annettiin valtuudet valmistella valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen yhtiöittämistä valinnanvapauslain hengen mukaisesti. Valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa valmistelussa tulee huomioida kuitenkin myös liikelaitoksen rooli mahdollisena palveluntuottajana.

Maakuntauudistuspuolen tehtävien osalta poliittinen ohjausryhmä linjasi valmistelun jatkoa. Valmistelun tavoite on kasvun ja elinvoiman edistämistä, asukkaiden hyvinvoinnin ja fyysisen toimintaympäristön kehittämistä sekä elinkeinoelämän ja kaupan toimintaympäristön luomista tukeva organisointi.

  • Linjauksen perusteella valmistelussa tulee huomioida maakunta kokonaisuutena niin, että yhteistyölle, hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle luodaan parhaat mahdolliset toimintaedellytykset - toiminnan tulee olla kehittävää, edistävää ja välittävää, totesi muutosjohtaja Laura Leppänen.

Poliittinen ohjausryhmä näki tavoitteen saavuttamisen mahdolliseksi maakuntauudistuspuolen tehtävien ja toimintakokonaisuuksien välistä synergiaa kehittämällä ja sektorikohtaisia rajoja madaltamalla. Käytännön organisointia linjattiin vietävän valmistelussa eteenpäin kokoamalla toiminnot 1) Kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen, 2) Elintarviketuotannon ja -kaupan tuki-, huolto- ja valvontapalvelut sekä 3) Alueidenkäyttö-, liikennejärjestelmä- ja ympäristöpalvelut -kokonaisuuksien alle. Työvoimapalvelujen tuotantomuotoa linjataan myöhemmässä vaiheessa.

Poliittisen ohjausryhmän linjaukset ohjaavat muutosorganisaatiossa ja työryhmissä tehtävää jatkovalmistelua. Lopulliset päätökset maakuntakonsernin rakenteesta tekee vuoden 2019 alkupuoliskolla aloittava maakuntavaltuusto.