Poliittinen ohjausryhmä summasi kevättä ja katsoi tulevaan

Sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kevään 2018 viimeinen kokous pidettiin maanantaina 18.6. Agendalla oli sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallinen tilanne ja Varsinais-Suomen valmistelun tilannekatsaus sekä henkilöstöasiat. Lisäksi esiteltiin yhtiöittämisselvitystä.  

Muutosjohtaja Laura Leppänen kävi läpi sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallista tilannetta ja tämän hetkistä aikataulua sekä sen vaikutuksia muutosorganisaation jatkovalmisteluun. Tieto siitä, että eduskunnan äänestys sote-laeista siirtyy kesälomien yli syyskuulle, otettiin muutosorganisaatiossa rauhallisin mielin vastaan. Valmistelua sopeutetaan uuden aikataulun mukaisesti eli esivalmistelua jatketaan syys-lokakuulle. Maakunta hakee parhaillaan rahoitusta jatkovalmisteluun.

Vaalit siirtyvät vuoteen 2019

Maakuntavaalien suhteen uusi aikataulu tarkoittaa, että vaalit siirtyvät vuoteen 2019, Leppänen kertoi poliittiselle ohjausryhmälle.

  • Käytännössä vaalien valmisteluun menee puoli vuotta siitä, kun väliaikaishallinto aloittaa toimintansa, tekninen minimiraja on 4 kuukautta.

Kasvupalveluissa on aloitettu markkinavuoropuhelut markkinatoimijoiden kanssa ja keskusteluja jatketaan syksyllä. Kuntien kanssa on käynnistetty kuntavuoropuhelu, ja niissä nousi vahvasti esiin maakunnan kuntia tukeva rooli yrityspalveluissa, Leppänen kertoi.

Lisäksi parhaillaan tehdään valmistelua koetalousarviota varten ja valmistellaan Varsinais-Suomen tahtotilaa ylimaakunnallisten tehtävien hoitamisen osalta. Myös konsernirakennevalmistelu on hyvällä mallilla.

Venyvä aikataulu lisää henkilöstön epävarmuutta

Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama esitteli ohjausryhmälle muutosorganisaation henkilöstötilannetta. Aikataulun venyminen haastaa muutosorganisaation henkilökuntaa sekä näiden henkilöiden taustaorganisaatioita. Saurama kertoi, että tavoitteena on jatkaa muutosorganisaatiossa määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteita lokakuun loppuun saakka, kun rahoituspäätös on saatu. Tämä edellyttää hyvän yhteistyön jatkumista henkilöstöä ”lainanneiden” organisaatioiden kanssa. Henkilöstöä lainanneilla organisaatioilla on haasteita korvata lainattua henkilöstöresurssia, mitä lyhyet määräaikaisuudet eivät helpota.

  • Kokonaisuutena henkilöstöön liittyvät riskit kasvavat uudistuksen aikataulun venyessä. Pitkään jatkuva epävarmuus haastaa henkilöstön jaksamista ja muutokseen sitoutumista.

Saurama korosti, että uuteen maakuntaan siirtyvä henkilöstö tarvitsee moninaista muutostukea, tiedotusta, koulutusta ja valmennusta. Henkilöstön voimavaroista on pidettävä huolta myös muutoksessa.

Uuden maakunnan strategialuonnos esiteltäisiin elokuussa

Leppänen kävi läpi strategiaprosessin valmistelutilannetta ja työsuunnitelmaa. Strategiaprosessin tavoitteena on tuottaa tiekartta uuden maakunnan maakuntastrategian luomiseksi. Tiekartan ensiluonnos on laadittu ja tarkoituksen onkin laatia useita eri strategiavaihtoehtoja. Väliaikainen toimielin puolestaan valitsisi aloittaessaan niistä sen strategiamallin, jonka se katsoo parhaiten heijastavan tulevan maakunnan arvoja ottaen huomioon resurssien asettamat reunaehdot.

  • Pyrimme laatimaan Varsinais-Suomen näköisen strategian, jossa korostuu maakunnan erityispiirteet ja joka kehittää alueen vahvuuksia. Toteutuksessa täytyy huomioida sairaanhoitopiirissä ja muutosorganisaatiossa jo tehty valmistelutyö. Maakunnan asukkaiden näkökulma tulee nostaa vahvasti esiin organisaatioiden ohella, Leppänen sanoo.

Strategiatyön tuloksia esiteltäneen elokuussa.

Yhtiöittämisvalmistelussa kartoitetaan luontevia liiketoimintamalleja

Selvityshenkilö Ari Mäkinen muutosorganisaatiosta selosti yhtiöittämiseen liittyvää valmistelutilannetta, johon lakivalmistelun tilanne myöskin vääjäämättä vaikuttaa. Työn keskiössä ovat olleet asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla toteutettavat palvelut. Tarkoituksena on kartoittaa, minkälaisia luontevia liiketoiminnallisia kokonaisuuksia maakuntaan muodostuu.

Selvityksen lähtökohtana on kysymys siitä, onko palveluita syytä yhtiöittää ja jos on, miten se toteutettaisiin niin, että nämä yhtiöt toimisivat myös markkinoilla. Palveluiden yhtiöittämistä puoltavat erityisesti ulkoiset syyt, kuten tarve parantaa markkinoiden toimintaa sekä lain vaatimus kilpailuneutraliteetista ja palveluiden turvaamisesta maakunnassa.

  • Tavoitteena on luoda tämänhetkistä tilannetta ketterämpi toimintaympäristö, jossa julkiset sote-laitokset olisivat kilpailukykyisiä ja houkuttelevia asiakkaiden ja osaavan ammattikunnan näkökulmasta, Mäkinen kertoi.

Sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän seuraava kokous pidetään 27.8.2018.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös