Poliittinen ohjausryhmä painottaa maakunnan demokraattista ohjausta ja henkilöstöviestintää

Varsinais-Suomen poliittinen ohjausryhmä käsitteli 11.1.2018 sote- ja maakuntauudistuksen tärkeitä teemoja ja linjauksia sote-palvelujen ja konsernirakenteen valmistelusta viestintään ja maakuntavaaleihin.

Muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi muutosorganisaation rekrytoinneista ja haasteista löytää pelkästään sisäisen haun kautta sopivia osaajia. Leppänen muistutti, että muutosorganisaatio ei tee valtavaa muutosta yksin – työryhmissä ja uudistuvissa organisaatiossa tehdään jatkossakin iso osa valmistelutyöstä.

Kasvupalveluiden poliittinen ratkaisu on valtakunnan tasolla vielä tekemättä ja linjauksia odotetaan lähiaikoina. Leppänen nosti myös esille valtakunnallisen Maakuntien tilakeskuksen ja maakuntien roolien ja työnjaon selkeyttämisen tarpeen, lähinnä koskien tukipalveluja.  Kasvupalveluyhtiön perustaminen palvelukeskus Vimanan tytäryhtiöksi on myös noussut keskusteluun ja maakuntajohtajat kyseenalaistavat tämän mallin.

 Kanerva: Päivänselvää, että liikelaitoksia tulee ohjata demokraattisesti

Sote-muutosjohtaja Antti Parpo selitti asiakasseteleillä tuotettavia palveluita ja rajoituksia. Maakunta voi itse rajata asiakasseteleiden käyttöä, mikä herätti poliittisessa ohjausryhmässä keskustelua. Asiakassetelin laajuus on osa palvelulupausta ja sen sisältö edellyttää poliittisia päätöksiä.

Parpo muistutti valmistelun lähtökohdasta: järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan ja maakuntajärjestäjä on suorassa demokraattisessa ohjauksessa. Liikelaitosta sen sijaan ohjataan ammattilaisista muodostuvassa johtokunnassa. Poliittinen ohjausryhmä keskusteli roolien ja vastuiden selkeyttämisestä.

  • On päivänselvää, että liikelaitosten on jollakin tavalla oltava demokraattisen ohjauksen piirissä, painotti poliittisen ohjausryhmän pj Ilkka Kanerva.

Palvelujen organisointi selkenee lähiviikkoina

Uuden maakunnan palvelujen organisoinnin lähtökohdat selkeytyvät lähiviikkoina; 12.1. sekä 2.2. aiheesta järjestetään työpajat. Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm. järjestäjän ja tuottajan suhde toisiinsa, yhtiöittäminen, tuotannon ohjattavuus ja liikelaitosten määrä.

  • Palveluohjauksen onnistuminen ratkaisee koko sote-valinnanvapauden onnistumisen. Järjestäjällä on oltava valtuudet vaikuttaa palvelun ohjaukseen, koska siellä raha liikkuu, Antti Parpo analysoi.

Maakunnan konsernirakenteen valmistelu on käynnistymässä eri osa-alojen synergian etsimisellä. Työssä edetään toiminta ja asiakkuudet edellä. Vahva järjestäjä on lähtökohtana. Muutosorganisaation hallintojohtaja Nina-Mari Turpela kertoi hallintoasioiden valmistelusta, maakuntastrategiatyöstä, konsernirakennetyön etenemisestä ja omistajaohjauksen periaatteista.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen linjauksen mukaan sote-palvelujen valinnanvapaus vaatisi EU:n käsittelyn. Sote-valmistelijat tyrmäävät KHO:n tulkinnan. 

  • Ruotsissa valinnanvapaus toimii samankaltaisella kapitaatiomallilla, eikä asiaa ole siellä nähty ongelmana eikä viety EU:n käsiteltäväksi, Parpo kommentoi.

Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen pj, sdp:n Piia Elo, vihreiden Hannu Rautanen ja keskustan Jani Kurvinen toivoivat poliittiselle ohjausryhmälle riittävää pohjaa ja roolia olla mukana päättämässä maakunnan organisoitumisesta ja eri vaihtoehdoista.

Potilastietojen hallintaa UNA-yhteistyöllä

VSSHP tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas avasi yliopistosairaaloiden kehittämää UNA-yhteistyötä potilastietohallinnan saralla. Tavoitteena on hallita sote-tietoa ja tuottaa tiedot johtamisen käyttöön. Poliittinen ohjausryhmä keskusteli mm. potilasturvallisuudesta ja kaksikielisyydestä.

VSSHP hallintojohtaja Jari-Pekka Tuominen kertoi hallintosäännön valmistelusta. Keskusteltiin mahdollisista yhteistyöalueista, joista länsirannikko on tällä hetkellä Varsinais-Suomen vahvin yhteistyösuunta.

Henkilöstö ja kansalaiset muutosviestinnän keskiössä

Muutosviestinnässä korostuu varsinkin henkilöstöviestintä ja kansalaisviestintä. Muutosorganisaation viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm esitteli viestintä- ja osallisuussuunnitelman, jossa painopisteet ja muutosvaiheen toimenpiteet esitellään.

Poliittinen ohjausryhmä painotti henkilöstöviestinnän tärkeyttä henkilöstön sitouttamiseksi muutokseen, sekä oman esimiehen vastuuta kertoa uudistuksen vaiheista omalle henkilölökunnalleen. Henkilöstöviestintää tehostetaan mm. säännöllisillä henkilöstötiedotteilla ja henkilöstöosiolla Kimpassa-Allihopa -verkkosivuilla.

Pj Ilkka Kanerva peräänkuulutti poliittisille puolueille aineistoja liittyen lokakuun 2018 maakuntavaaleihin. Maakunnan brändäys nostettiin myös esille, kuten kaksikielisen viestinnän merkitys.

  • Viestinnän haasteena on tehdä laajasti muutosviestintää eri kohderyhmille ja tämän rinnalla aloittaa uuden maakunnan viestintärakenteiden toteuttaminen, Ålgars-Åkerholm kertoi.

 Maakunnan strategia määrittelee palvelutuotannon ohjekirjojen sisällön

Selvitysmies Tuomo Melin valotti palvelutuotannon sääntö- ja ohjekirjojen valmistelua, joiden sisällöt pitkälti määritellään maakunnan strategiassa. Minkä palvelulupauksen annamme maakunnan asukkaille?

Teknologista osaamista tulee vahvistaa ja kannustaa uusien järjestelmien käyttöön. Liike-elämä ja yliopistot ovat työssä mukana ja luovat työpaikkoja, Melin muistuttaa. Tietoa tulee hyödyntää johtamisessa.

  • Mielenterveyspalvelut pitää jalkauttaa osaksi sote-keskuksia, jotta emme menetä nuoria ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

 

 

 

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi