Poliittinen ohjausryhmä käsitteli uudistuksen aikataulua, sähköistä sotea ja tietojohtamista

Poliittinen ohjausryhmä käsitteli 22.10. sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallista tilannetta ja tavoiteaikataulua.

  • Paine on kova ja eduskunnan sote-valiokunta istuu pitkiä päiviä, mutta minulla ei ole käsitystä siitä, jos valiokunta ehtii käsitellä satojen ja satojen sivujen lakipaketteja annetussa ajassa. Elämme kuitenkin sillä asenteella, että lakipaketit saadaan tällä eduskuntakaudella maaliin, toteaa poliittisen ohjausryhmän pj Ilkka Kanerva.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi VM:n keräämästä maakuntien tilannekuvasta, että Varsinais-Suomessa on valittu realismin tie ja mietitty tarkkaan, mitä kannattaa tehdä ilman päättäviä elimiä ja voimassa olevia lakeja. Varsinais-Suomessa jotkin teemat näyttävät vihreää valoa, toiset vielä keltaista.

  • Emme esimerkiksi tässä vaiheessa kouluta henkilöstöä uusiin tehtäviin. Toki viestimme henkilöstölle säännöllisesti uudistuksen etenemisestä, Leppänen kertoo.

Jos eduskunta hyväksyy lait viimeistään 2/2019, vaalit olisivat syksyllä 2019 ja (ainakin isot) maakunnat aloittaisivat vuonna 2022. Jos uudistus siirtyy maan seuraavalle hallitukselle, maakunnat voisivat aloittaa aikaisintaan vuonna 2023.

  • Kaikissa skenaarioissa seuraavalle hallitukselle jää päätettävää ja korjattavaa, Leppänen analysoi.

Muutosorganisaation henkilöstön yhteistyösopimukset ovat voimassa tämän vuoden loppuun. Painopiste on koko syksyn ollut sisältöjen ja toimintojen kehittämisessä, ei hallintorakenteiden valmistelussa.

Sote jokaisen taskuun -applikaatio kiinnostaa laajasti

Sisällön kehittäminen on otettu painopisteeksi myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, kertoo sote-muutosjohtaja Antti Parpo. Maakunnan sote-palvelujärjestelmä on kattavasti kuvattu järjestämisen käsikirjassa - se on pohja jatkokehittämiselle.

  • Valmistelemme sote-järjestämistehtävää, työterveyshuollon yhtiöittämistä sekä työstämme kärkiteemoja kuten päivystys, päihde- ja mielenterveyspalvelut, perhe- ja ikääntyvien palvelut. Tärkeitä ovat myös hyvinvointi ja ICT, Parpo kertoo.

Varsinais-Suomessa on ICT-rahoitusta 4,7 milj. euroa; tällä rahalla voidaan yhtenäistää potilastietojärjestelmiä ja kehittää tiedolla johtamista. Sähköisiä palveluja viedään vahvasti eteenpäin Sote jokaisen taskuun -mobiiliapplikaation muodossa, koko länsirannikon ERVA-alueella.

  • ”Sote jokaisen taskussa” kokoaa yhteen lukuisat sote-palvelut, jotka nykyisellään ovat hajallaan kuin varpusparvi. Siinä hyödynnetään moderneja työkaluja kuten chat ja videopuhelut ja jo kehitettyjä sähköisen omahoidon mahdollisuuksia, Parpo avaa.

Poliittinen ohjausryhmä kiitteli palvelukriteerien yhtenäistämistä maakunnassa sekä digin hyödyntämistä, kuitenkaan puhelinpalveluja unohtamatta. Myös tietoturvasta on pidettävä hyvää huolta.

Kukaan ei johda sote-sektoria, nyt tarvitaan tietojohtamista ja yhteistyötä

Tietojohtamista tarvitaan jatkossa myös julkisella sektorilla, Antti Parpo painotti. Tällä hetkellä tietovarantoja on V-S sairaanhoitopiirillä sekä Turun kaupungilla, mutta kokonaisdataa ei ole.

  • Sote-sektoria johdetaan puutteellisilla tiedoilla. Kukaan ei johda eikä arvioi kokonaisuutta, vaan johtaminen on organisaatiolähtöistä eikä aina perustu vahvaan tietopohjaan, Antti Parpo lataa.

Maakunnan tietojohtamista tarvitaan järjestelmän johtamiseksi ja palveluohjaamiseksi. Myös asiakkailla on oikeus omiin tietoihinsa. Jotta tietojohtamiseen päästään, tarvitaan riittävän paljon laadukasta dataa eri teemoista. Yksityinen sektori hyödyntää jo tekoälyä ja algoritmeja, julkinen ei. Kehitys on nopeaa ja julkisenkin sektorin tulisi Parpon mukaan herätä näkemään mahdollisuudet.

Antti Parpon ehdotus on maakunnallinen konsortio Turun kaupungin, VSSHP:n ja Turun yliopiston välille, jota voisi ajan myötä laajentaa. Neuvottelut ovat hiljattain käynnistyneet.

Valtion, maakunnan ja kuntien yhteistyö lisääntyy työllisyyspalveluissa

TE-toimiston ylijohtaja Kjell Henrichson avasi kasvupalvelu-uudistusta, joka on osa maakuntauudistusta ja jonka nimi tulee vielä muuttumaan.

  • Työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut integroidaan entistä vahvemmin yhteen sekä linkitetään sote-palveluihin. Myös tällä sektorilla hyödynnetään jatkossa digitalisaatioita ja tekoälyä. Vuoropuhelu akselilla valtio – alue – kunnat jatkuu ja vahvistuu, Henrichson kertoo.

Varsinais-Suomessa pidettiin kesällä hyvässä hengessä nk. markkinavuoropuhelu kuntien ja TE-toimiston välillä ja mietittiin työnjakoa. Varsinais-Suomen kasvupalvelupilotissa ”Ulkokehältä työelämään” kokeillaan nyt uudenlaisia palveluja. Pilotissa tiivistyy yhteistyö TE-toimiston, kuntien ja Kelan välillä.

 

 

 

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi