Julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne

Maakuntien organisaatio ja vastuutahot uudistuksen jälkeen

Kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakuntien vastuulle 1.1.2019, muuttuu hallinnollisesti moni asia.

Järjestämisvastuu ja julkisen vallan käyttö on maakunnalla. Ylin valta on maakuntavaltuustolla ja maakuntajohtaja on korkein viranhaltija maakunnassa.

Maakuntahallitus johtaa maakuntaa. Sote-palvelujen järjestämisvastuusta päättää sote-lautakunta ja sote-palveluiden järjestämisestä vastaa sote-järjestämisjohtaja.

Maakunnan alaisuudessa toimii maakunnan palvelulaitos, joka tuottaa maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulaitos ei itse markkinoi palveluitaan tai ole valinnanvapauden piirissä. Maakunnan palvelulaitoksella voi olla omiin tarpeisiinsa yhtiöitä tai se voi hankkia ostopalveluja yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Maakunnan palvelulaitoksella on oma hallitus ja sitä johtaa erillinen johtaja.  

- Maakunnan vastuulla on toteuttaa palvelut väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakasta. Kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille, joita ovat julkiset yhtiöt, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt, valtakunnallinen sote-muutosjohtaja Sinikka Salo korostaa.

Valtakunnallisesti maakuntien käyttöön tulee neljä yhteistä palvelukeskusta:

  • Toimitilojen ja kiinteistöjen palvelulaitos
  • Talouden ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
  • Hankintojen palvelukeskus
  • ICT-palvelukeskus

- Maakunta antaa julkisen palvelulupauksen siitä, miten palvelut toteutetaan ja seuraa, toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla, laki asettaa raamit toiminnalle, Salo muistuttaa.

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi