Varsinais-Suomen erityispiirteitä huomioitu maakuntauudistuksen lakipaketissa

Juha Sipilän hallituksen 21. joulukuuta julkistaman valinnanvapauslainsäädännön lisäksi kuluneella viikolla julkistettiin maakuntalakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin, voimaanpanolakiin ja maakuntien rahoituslakiin lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset.

Lausuntokierroksen palautteen perusteella valtion rahoituksen määräytymisperusteisiin on tehty muutoksia.

-          Varsinais-Suomelle tärkeät saaristoisuus ja kaksikielisyys on lisätty rahoituskriteerien joukkoon. Lausunnoilla olleessa lakipaketissa nämä kriteerit oli jätetty huomioimatta kokonaan, toteaa maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen.

Muutoksena lausunnoilla olleeseen lakiluonnokseen, kuntien oikeutta päättää itsenäisesti kunnallisveroprosentista rajoitetaan vain uudistuksen voimaantulovuonna. Vuonna 2019 kaikkien kuntien veroprosentteja leikataan 12.51 prosenttiyksiköllä. Tämän jälkeen kunnat saavat päättää veroprosenttinsa korotuksista ilman erikseen asetettua rajoitusta.

-          Kuntien huolta on kuultu sekä verokaton että omaisuuskysymysten osalta. Omaisuuden osalta erityisesti kiinteistöihin ja niiden maapohjiin liittyvät kysymykset ovat keskusteluttaneet, kertoo Leppänen.

Liikelaitokseen demokraattinen ohjaus

Myös lausuntopalautetta maakunnan palvelulaitokseen kohdistuvasta kritiikistä on kuultu. Maakunnan palvelulaitos on muutettu liikelaitosmalliksi, joka on osa maakuntaa. Liikelaitosmallissa demokraattisella ohjauksella on enemmän painoarvoa ja maakunnan mahdollisuudet ohjata toimintaa vahvistuvat palvelulaitosmalliin verrattuna.

Osana maakuntauudistusta linjattiin myös pelastustoimen kysymyksiä. Jatkossa kaikissa 18 maakunnassa on oma pelastuslaitos ja maakunnat järjestävät alueellaan ensihoidon. Tämä tarkoittaa, että pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle.

Lakipaketin viimeistelty hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa.

-          Alueellisen valmistelun tueksi odotamme edelleen seuraavaa lakipakettia, joka tarkentaa maakuntien tehtäväkenttää. Myös maakunnan ja kuntien välinen työnjako erityisesti kasvupalvelun osalta on hyvä saada selväksi, kyse on valmistelun kannalta keskeisestä kysymyksestä, kertoo Leppänen.

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi