”Maakunta on yhtä vahva ja elinvoimainen kuin sen kunnat”

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja ja hyvinvoinnin esteitä kokoonnuttiin pohtimaan kuntien hyte-koordinaattoreiden työkokoukseen Turkuun tiistaina 25.9.2018. Päivän teemana oli ehkäisevä työ erityisesti päihdetyön, mielenterveystyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn näkökulmista.

Varsinais-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta vastaava erikoissuunnittelija Karoliina Luukkainen kertoi, että muutosorganisaatiossa uudistusta valmistellaan entiseen tapaan hallituksen ohjeiden mukaan:

  • Valmistelussa syntyneitä hyviä yhteistyömalleja ja käytänteitä ei heitetä hukkaan, Luukkainen vakuutti.

Varsinais-Suomessa laadittiin kesällä 2018 maakunnan hyvinvointikertomus kuvaamaan maakunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Lausuntokierroksella, jolle osallistui alueen kunnat ja muut toimijat, nousi esiin erityisesti huoli lasten ja nuorten elintavoista ja liikkumattomuudesta, nuorten syrjäytymiskehitys ja osallisuus, vanhemmuuden puutteet, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi sekä ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmat.

Puolet terveyden epätasa-arvosta selitettävissä alkoholilla ja tupakalla

Hurjat luvut puhuvat ehkäisevään päihdetyöhön panostamisen puolesta: tupakasta ja alkoholista aiheutuu välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle vuosittain noin 4,2 miljardia euroa, kertoi Jaana Markkula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Päihteiden haitat koskevat monia. Alkoholi ja tupakka syventävät merkittävästi eriarvoisuutta ja Markkulan mukaan ne selittävät jopa puolet terveyden epätasa-arvosta. Haittojen vähentämiseksi tarvitaan työtä ihmisten hyvinvoinnin sekä varhaisen tunnistamisen ja päihdetyön tueksi.

Markkula korosti, että tiedolla johtamisella on merkittävä rooli kunnissa tehtävässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä, sillä kunnat tuottavat tärkeää paikallis- ja kokemustietoa ehkäisevän päihdetyön tueksi. Olisikin tärkeää, että ehkäisevän päihdetyön rakenteet olisivat kunnossa kunnissa esimerkiksi omien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavien koordinaattoreiden kautta.

  • Olemalla suunnitelmallisia ja tehokkaita sekä sisällyttämällä päihdetyön kuntien talous- ja toimintasuunnitteluun varmistamme, etteivät alkoholi ja päihdehaitat ole asukkaiden elämän esteenä.
  • Maakunta on juuri niin vahva ja elinvoimainen kuin sen kunnat, Markkula päätti esityksensä.

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa ehkäisevän päihdetyön kenttää

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän puheenjohtaja Niina Jalo selvitti kuntien ja maakunnan välistä tulevaa työnjakoa:

  • Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen maakunta ohjaa ja sillä on järjestämisvastuu sote-palveluissa. Ehkäisevän päihdetyön paikallinen toiminta, yhteistyö ja koordinointi jää muutoksessa kuntiin.

Jalon mukaan kunnissa tulisi tunnistaa rakennemuutoksen haasteet ja kriittiset kohdat: mitä tapahtuu, kun rakenteet muuttuvat ja miten varmistetaan toimiva työnjako kuntien, maakuntien ja järjestöjen kesken. Korjaavan päihdehoidon kentälle tulevien uusien yksityisten toimijoiden roolin määrittelyssä on vielä työstämistä.

Keväällä 2017 perustettu ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmä on selvittänyt, miten ehkäisevä päihdetyö kunnissa tällä hetkellä toteutuu. Tavoitteena on kerätä yhteen parhaita käytäntöjä sekä varmistaa niiden siirtyminen myös tulevaan maakuntamalliin.

Maakunnan päätehtäväksi jää ehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja asiantuntija-avun tarjoaminen kunnille.

  • Maakunta voi verkostojensa kautta vahvistaa kuntien ehkäisevää päihdetyötä tekevien koordinaattoreiden keskinäistä yhteistyötä ja auttaa vertaistuen saamisessa, Jalo sanoi.

LUOTSI-malli leviää Varsinais-Suomen kunnissa

  • 10,2 prosenttia varsinaissuomalaisista 8. ja 9. luokkalaisista olisi tarvinnut tukea perheessä tapahtuneen väkivallan takia, muttei ole sitä saanut, kertoi hankeagentti Outi Abrahamsson Lupa auttaa -hankkeesta.

Tähän tarpeeseen on pyritty Varsinais-Suomessa vastaamaan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön kehitetyn LUOTSI-toiminnan kautta. LUOTSIt huolehtivat siitä, että kaikilla lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavilla ammattilaisilla on riittävästi tietoa väkivallan tunnistamisesta, turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksi ottamisesta sekä toimintamalleista eri tilanteissa.

LUOTSI-toiminta on lähtenyt hyvin leviämään Varsinais-Suomen alueen kattavaksi toiminnaksi. Niillä kunnilla, jotka eivät vielä ole mukana, on edelleen mahdollisuus hakeutua LUOTSI-toiminnan ja koulutusten piiriin.