Kulttuurilla mielekästä elämää Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun tukena toimii Kulttuurihyvinvoinnin työryhmä, joka on yksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän alatyöryhmistä. Kysyimme työryhmän puheenjohtaja Anna-Mari Rosenlöfiltä, mitä kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan.

  • Kulttuurihyvinvointi on sitä, että taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä itse tekeminen vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, että kulttuurilla on monia hyviä vaikutuksia mielen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen, koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen.
  • Esimerkiksi kaunokirjallisuuden lukeminen lisää empatiakykyä. Jo pienen lukuhetken jälkeen keho rentoutuu ja syke laskee. Lempimusiikin kuuntelu edistää aivoinfarktista toipumista. Kuorolaulu parantaa mielialaa ja yhteisölliseen taidetoimintaan osallistuminen vahvistaa elämänhallinnan tunnetta.

Rosenlöfin mukaan on tärkeää ymmärtää kulttuurin käsite laajasti: toiselle se voi olla saunasta nauttimista ja kortinpeluuta – toiselle tanssiharrastus – jollekin konsertissa käymistä. Miten voidaan mahdollistaa osallistuminen ja itse tekeminen myös niille, jotka eivät itse pääse kulttuurin äärelle esimerkiksi pitkäaikaisessa hoivassa tai asumispalveluissa?

Kulttuuritoiminta kohtaamisen välineenä

Varsinais-Suomessa menee monella mittapuulla varsin hyvin. Työllisyys on kasvussa ja maakunnan ihmiset ovat keskimääräisesti terveempiä verrattuna koko maahan (THL:n sairastavuusindeksi). Rosenlöfin mukaan haasteena on kuitenkin kaikenikäisten yksinäisyys ja nuorten syrjäytyminen.

  • Juuri tässä kulttuuritoiminnalla on isoja mahdollisuuksia. Osallistuminen yhteisölliseen kulttuuritoimintaan on yksi keino tuoda ihmisiä yhteen, Rosenlöf toteaa ja jatkaa: -Suomalainen yhteiskunta on hyvin työorientoitunut. Ne, jotka ovat työelämän tai opiskelun ulkopuolella, putoavat usein tyhjän päälle ja ovat vailla mielekästä tekemistä. Nuoret etsivät paikkaansa maailmassa ja pitkittynyt työttömyys, mielenterveyden ongelmat tai eläkkeelle jääminen voi olla iso elämänmuutos koko ihmisen identiteetille.

Matalan kynnyksen draamaryhmissä, luovan kirjoittamisen ryhmissä, valokuvauspajoissa tai musiikkitoiminnassa voi saada positiivisia kokemuksia itsestään ja yhteisöön kuulumisesta. Kaikki eivät pysty myöskään ilmaisemaan itseään sanallisesti, jolloin taide tulee avuksi oman äänen kuuluville saamiseen.

Rosenlöfin mukaan tärkeää on kulttuurin kokemisen ja itse tekemisen mahdollistaminen maakunnan asukkaille – sekä ennaltaehkäisevästi yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa että osana sosiaali- ja terveyspalveluita toimintakykyä ja elämänhallintaa tukemassa. Kulttuurilla on erityinen merkitys mielekkään ja merkityksellisen elämän, yhteisöllisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden mahdollistajana. Positiiviset vaikutukset on huomattu myös työhyvinvoinnissa sairauspoissaolojen vähentymisessä.

Mitä kulttuurihyvinvoinnin työryhmä tekee sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa?

Kulttuurihyvinvoinnin työryhmän tavoitteena on vahvistaa kulttuurin roolia osana hyvinvointia sekä maakunnan eli järjestäjän tasolla että yhdyspintapalveluissa. Taidetta ja kulttuuria voi kokea monella tavalla. Kunnilla on päävastuu saavutettavista taide- ja kulttuuripalveluista. Kirjastot ja kansalaisopistot ovat kulttuuritoiminnan kivijalka ja matalan kynnyksen toiminnan paikkoja joka kunnassa. Lukuisat kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt tarjoavat mahdollisuuksia yhteisölliseen kulttuuritoimintaan.

  • Mietimme ryhmässä konkreettisesti sitä, miten kulttuurihyvinvoinnin tulisi näkyä uudistuvissa sote-palveluissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyviä malleja, jotka tuovat kulttuurin kaikkien ulottuville ovat esimerkiksi kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat kouluille sekä Turussa käytössä oleva Kimmoke-ranneke, joka mahdollistaa liikuntaan ja kulttuuriin osallistumisen tiettyjä Kelan etuuksia saaville henkilöille. Kulttuurin ammattilaisten työskenteleminen hoitolaitoksissa on myös osoittautunut hyväksi tavaksi lisätä sekä asukkaiden, omaisten että henkilökunnan hyvinvointia, Rosenlöf toteaa.

Millaisena näkisit kulttuurihyvinvoinnin tulevaisuuden Varsinais-Suomessa?

  • Tulevaisuudessa haaveilen, että meilläkin voisi olla käytössä Britannian mallin mukainen kulttuuria reseptillä, jossa yksinäisyydestä, kroonisista kivuista ja lievistä mielenterveyden ongelmista kärsivät potilaat ohjataan yhteisölliseen ryhmämuotoiseen taidetoimintaan. Tämän seurauksena myös lääkärikäynnit vähenevät ja säästöä syntyy.

Anna-Mari Rosenlöf työskentelee projektipäällikkönä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa valtakunnallisessa Taikusydän-yhteyspisteessä. Hän toimii Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmän puheenjohtajana.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös