Kimpassa2019 -kiertue tavoitti 500 henkeä Turussa

Perustettavien sote-keskusten sekä tulevan maakunnan liikelaitoksen työnjako alkaa hahmottua. Kimpassa2019 –kiertueen päätöstilaisuudessa Turussa saatiin tuoretta tietoa.

Kolmeen sosiaali- ja terveyspalvelu (sote)- sekä maakuntauudistusta (maku) esittelevään tilaisuuteen 12.4. Turun messukeskuksessa osallistui yleisöä noin 500 henkilöä. Tilaisuuden avasi Maskun hallintojohtaja Maija Löfstedt. Hän totesi, että muutoksen suuruus riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan.

– Palveluiden järjestäjä ja maksaja muuttuvat. Palvelun tarvitsija sen sijaan pysyy samana, hän huomautti.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi uudistuksen valmistelusta, jota edelleen tehdään hallituksen lakiesitysten pohjalta. Uudet maakunnat on määrä perustaa heinäkuun alussa. Se edellyttää lakien valmistumista siihen mennessä. Tavoitteen mukaisesti uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Kuntien ja muiden organisaatioiden kesken perustetaan väliaikainen toimielin, joka tulee päätösvaltaiseksi, kun eduskunta hyväksyy lain. Toimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Poliittisessa ohjausryhmässä on 15 edustajaa kunnista, sairaanhoitopiiristä ja muista organisaatioista.

Sote-keskus ei ole vanha terveyskeskus

Sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo kertoi  tulevien sote-keskusten roolista. Vuonna 2019 aloittavat sote-keskukset keskittyvät lyhytaikaiseen hoitoon niin terveys- kuin sosiaalipalveluissakin.

– Jos asiakas tarvitsee enemmän hoitoa, hänet lähetetään maakunnan liikelaitokseen, missä tehdään viranomaispäätös, mitä palvelua hän saa. Vaihtoehtoina ovat muun muassa henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli. Tässä tarvitaan kovan luokan osaajia päättämään, ketkä pääsevät palveluihin, Parpo totesi.

Hän korosti, että uusi sote-keskus ei ole samanlainen kuin nykyinen terveyskeskus. Sen rooli muuttuu olennaisesti.

Sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä esitti jo melko valmiin luettelon siitä, mitkä palvelut tuottaa sote-keskus ja mitkä julkisrahoitteinen liikelaitos. 

– Sote-keskus keskittyy vastaanottoon. Sen lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla tutkitaan ja hoidetaan tavanomaiset sairaudet. Se myös tarjoaa tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja. Sote-keskus ei käytä merkittävää julkista valtaa eli ei tee viranomaispäätöksiä, Setälä tulkitsi.

Maakunnan liikelaitoksen toimintaa ovat päivystys, ensihoito, keskussairaala, lähisairaalat, neuvolat, vammaispalvelut ja vaativat sosiaalipalvelut.

Parpoa ja Setälää huolestuttavat sote-toimijoiden monet erilaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joiden yhdistäminen vaatisi pidemmän ajan. Myös valtakunnallinen vetovastuu puuttuu.

TE-palvelut muuttuvat kasvupalveluiksi

Myös työmarkkinoiden palvelut mullistuvat tulevina vuosina. TE-palvelut ja yrityspalvelut yhdistetään. Uusi nimi on kasvupalvelut.

Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson myös odotti tulevia lakeja, mutta palvelut muuttuvat järjestäjä-tuottaja -mallin mukaiseksi. Työvoimapalveluista suuri osa ostetaan jo nyt yrityksiltä. Jos tarvittavia palveluita ei markkinoilta löydy, maakunta voi tuottaa niitä myös itse. Mahdolliset markkinapuutteet on selvitettävä vuoden 2019 loppuun mennessä.

Henrichsonin mukaan verkkoasiointi tulee kasvamaan.

– Verkkoon tulee työmarkkinatori, jossa työnhakijat, yritykset ja julkiset toimijat kohtaavat ja löytävät erilaisia polkuja, hän kuvasi.

Epävarmuutta ja etenemismahdollisuuksia

Henkilöstön kannalta muutos on suuri mahdollisuus. Epävarmuuttakin on ilmassa, sillä kuntien sote-henkilöstöt siirtyvät maakunnalle liikkeenluovutuksessa ilman irtisanomissuojaa.

– Tehokkuutta ei haeta henkilöstöä vähentämällä, sanoi Naantalin henkilöstöpäällikkö Laura Saurama.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival oli samoilla linjoilla.

– Muutoksessa on tärkeää tehdä hyvää henkilöstöpolitiikkaa, niin että palvelusuhde jatkuu keskeytyksettä ja myös lisäeläkkeet turvataan, kenellä niitä on. Virka- ja työsuhdeasiat tulevat muuttumaan, Puolitaival sanoi.

Hän kehottaa henkilöstöä pitämään huolta osaamisesta. Uudistus voi tarjota etenemismahdollisuuksia. Luovuttavien organisaatioiden yhteistoimintaneuvottelut on määrä pitää syyskuuhun 2018 mennessä.

Myös valtiolle on tulossa uusia rakenteita. Muun muassa AVI- ja ELY-keskukset, KEHA ja Valvira siirtyvät uuteen Luova-organisaatioon.

Päivän muissa tilaisuuksissa puhuivat myös Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen, Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio sekä VSSHP:n henkilöstöjohtaja Katariina Similä.

Teksti ja kuva: Suvi Vainio

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi