Ihmiset luovat muutoksen – Mikko Hulkkonen huolehtii kaikkein pienimmistä

NIMI

Mikko Hulkkonen

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Olen lasten, nuorten ja perheiden palveluista vastaava muutosagentti. Vastuullani on valmistella näiden palvelujen siirtyminen ja uusi yhteentoimiva kokonaisuus tulevan maakunnan järjestämisvastuulle. Lisäksi Lupa auttaa! -hankkeessa eli hallituksen LAPE-kärkihankkeessa, jonka strategisena johtajana myös toimin, uudistamme lapsiperheiden palvelutuotantoa käytännössä kovaa vauhtia jo nyt.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Isoissa muutoksissa olennaiseen keskittyminen on vaikeaa. Olisikin tärkeää muistuttaa mieliin, miksi uudistuksia tehdään: pyrkimyksenä on rakentaa parempaa maailmaa eli luoda kansalaisten hyvinvointia parantavia ja paremmin, tehokkaammin ja yhdenvertaisemmin toimivia palveluja. Tämä periaate pitää asettaa kaiken muun yläpuolelle.

Uskon, että johtamisen merkitys tulee korostumaan, mitä pidemmälle muutos etenee. Meidän tulisi varoa siirtämästä omia vanhoja ja toimimattomia työ- ja johtamistapojamme eräänlaisina Troijan hevosina uuteen järjestelmään. Tämä vaatii uskallusta tunnustaa virheet ja etsiä yhdessä uusia tapoja johtaa.  Sote-asiantuntijoita ei enää tänä päivänä innosteta mukaan muutoksiin pelkillä excel-taidoilla tai käskytyskulttuurilla.

Mielestäni lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat erityiskysymys alue- ja sote-uudistuksessa, sillä lapsilla ei ole aikaa leikkiä uudistuksia. Palveluissamme on isoja puutteita, minkä vuoksi joidenkin lasten tilanne on kestämätön. Maassa on edelleen vuosittain yli 2 000 perheväkivallan lapsiuhria. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 70 % eli noin 12 400 lasta ei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja ennen sijoitusta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ehtivät tavata asiakkaanaan olevia lapsia pahimmillaan vain pari kertaa vuodessa. Nämä asiat täytyy kyetä ratkaisemaan pikaisesti yhdessä, tulee millainen sote-uudistus tahansa.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Minua innostaa mahdollisuus päästä ratkaisemaan merkityksellisiä yhteisiä asioita. Lasten hyvinvointipalveluissa ei ole kyse vain tehokkaan palvelutuotannon järjestämisestä, vaan meidän aikuisten velvollisuudesta turvata jokaisen lapsen kasvu ja kehitys. Onkin vähän kummaa logiikkaa, jos lapsuutta ajatellaan vain välivaiheena tai investointikohteena, johon sijoittamalla vältetään myöhempiä ongelmia. Mielestäni lähtökohtana pitäisi olla lapsen ainutkertaiset oikeudet. Viime kädessä kyse on siis kaikkein pienempiemme suojelusta, joka on tärkeä osa omia perusarvojani – toivottavasti myös tulevan maakunnan.

Innostun myös asioiden ajattelemisesta uudella tavalla, yhdessä tekemisestä ja aikaansaamisen tunteesta. Kaikkein hienointa on, kun ”toisinajattelemalla” keksitään jokin murtava idea, joka innostaa ihmiset mukaansa, ja jonka avulla alkuun mahdottomaltakin tuntuvia asioita saadaan äkkiä ja aidosti muutettua parempaan suuntaan.

Opin uskomaan tähän nopean muutoksen mahdollisuuteen toimiessani Raision kaupungin perhepalvelujen johtajana. Samana vuonna, kun voitimme Vuoden lastensuojelun teko -palkinnon parempien palvelujen kehittämisestä, säästimme korjaavista palveluista kolmanneksen ja työyhteisön sosiaalinen pääoma kasvoi.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Olisi varsin erikoista, jos Suomen suurimman hallinnollisen ja toiminnallisen uudistuksen aikana ei saataisi sote-palveluja muutettua paremmiksi. Lupa auttaa! -hankkeessa olemme antaneet konkreettiset palvelulupaukset, jotka tulemme lunastamaan, ja jotka toivottavasti saavat aikaan positiivisen ja jatkuvan parantamisen kierteen. Sote-uudistuksessakin pitäisi uskaltaa tehdä selkeitä lupauksia ja pakottaa palvelutuotantoa vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin aikaisempaa nopeammin, joustavammin ja tehokkaammin - jo nyt.

Lasten erityispalveluissa, kuten lastensuojelussa, laajemmat järjestämisen hartiat ja toimintatapojen yhtenäistäminen ovat välttämättömiä palvelun laadun ja toimintavarmuuden varmistamiseksi. Ehkäisevissä palveluissa hajallaan olevien palvelujen kokoaminen sujuviksi perhekeskuskokonaisuuksiksi on suuri mahdollisuus, kun järjestäjänä on yksi maakunta. Sähköisten palvelujen hyödyntämisessä on enemmän potentiaalia kuin arvaammekaan, niitä pitäisi vain ottaa rohkeasti käyttöön.

Iso osa lasten palveluista jää sote-uudistuksen jälkeen kuntiin, kuten varhaiskasvatus ja koulut. Näiden, samoin kuin järjestötoimijoiden kanssa, täytyy pystyä aitoon yhteiseen hyvinvointityöhön. Lupa auttaa! -muutosohjelman myötä onkin jo luotu joka kuntaan monialaiset verkostot, jotka jatkossakin tulevat koordinoimaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä ja palvelujen kehittämistä kunnissa.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Saaristo sekä ihmisten täyspäisyys ja itseironian taju. Varsinaissuomalainen realismi ja varautuneisuus kannattaisi jalostaa ja brändätä uudeksi tolkulliseksi elämäntaito-opiksi.

MITÄ MUUTA PUUHAAT ELÄMÄSSÄ?

Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi urheilevaa teiniä ja sekarotuinen koira. Toimin vapaa-aikanani harrastuskuljettajana, ja sitä kautta pääsen seuraamaan jalkapalloa ja joukkuevoimistelua. Kirjoitan mm. SoteLeaks-blogia, opiskelen ja luen paljon. Omakotitaloasujana myös harrastan monenlaista pientä kuntouttavaa nikkarointia, mm. erilaisten pihaesineiden kotelointia.

 

Lupa auttaa! -hanke: https://www.lupaauttaa.fi/

 

"Lasten hyvinvointipalveluissa ei ole kyse vain tehokkaan palvelutuotannon järjestämisestä, vaan meidän aikuisten velvollisuudesta turvata jokaisen lapsen kasvu ja kehitys."