Henkilöstön muutosvalmennukseen ja viestintään tarvitaan älykäs järjestelmä

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa yli 20 000 henkilöä vaihtaa työnantajaa. Henkilöstön valmentaminen ja heille viestiminen puhutti viestintätyöryhmää, kun siellä vieraili muutosorganisaation henkilöstöjohtaja Laura Saurama. Tällä hetkellä toimipisteitä on noin 500 ja työasemia 18 000. Monella on työ, josta ei voi irrottautua koneen ääreen, eli haasteita riittää.

  • Miten kontaktoidaan tällainen määrä ihmisiä, varsinkin kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei voida kattavasti vapauttaa yleisiin infotilaisuuksiin? Laura Saurama kysyy.
  • Yksinomaan nykyisillä työkaluilla ei päästä eteenpäin, vaan tarvitsemme tulevaisuudessa ketterän ja eri järjestelmistä koostuvan ekosysteemin, jota käytetään sekä älypuhelimesta että päätteeltä. Muutosvaiheessa tulemme tarvitsemaan ihan uudenlaista viestintää, koulutusta ja valmennusta. Jotta pystymme kontaktoimaan tulevan maakunnan henkilöstön, tarvinnemme siihen uudenlaisen älykkään alusta-/ohjelmistoratkaisun.

Henkilöstön ammattitaitoa vahvistetaan ja kannustetaan kehittymiseen

Tänä vuonna tehdyn HRD Digiselvityksen tavoitteeksi asetettiin avoin ja vuorovaikutteinen viestintä henkilöstön kanssa. Visiona on tulevaisuus, jossa järjestelmät kommunikoivat keskenään ja selviämme kaikesta kirjauksesta niin sanotusti yhden kirjauksen perusteella. Esimerkiksi käytyjen kehityskeskustelujen perusteella henkilö saisi suosituksia kehittämiskohteiksi nousseiden aihealueiden koulutuksista ja valmennuksista. Tahtotilamme on edelleen vahvistaa henkilöstön ammattitaitoa, Saurama sanoo, mutta myös henkilöstön omaa vastuuta kehittymisestään.

Näin ison muutoksen edessä tarve henkilöstön realiaikaiselle työhyvinvoinnin mittaamiselle nousee esiin. Erilaiset työprosessit tulevat muuttumaan ja esimiehet ja johto tarvitsevat nopeasti tietoa niihin liittyvistä haasteista. Se on osa muutoksen johtamista ja niihin pitää myös miettiä erilaisia tukiprosesseja.

  • Muutos synnyttää aina jonkinasteisen tehokkuusvajeen ja meidän tulee varautua myös niihin. Tehty kartoitus osoitti, että erilaisia järjestelmiä on tarjolla ja osa hyödyntää tekoälyä jo merkittävissä määrin, Saurama kertoo.

Lähin esimies on henkilöstön tärkein viestijä

Laura Saurama korostaa esimiesten roolia henkilöstöviestinnässä. Esimiesten tulee olla muutosvaiheen johtajia ja kiinni nykyajassa.

  • On tärkeää säilyttää rauhallinen fiilis henkilöstöllä ja viestiä, että työ jatkuu eikä sen sisältö muutu radikaalisti. Valitettava tosiasia on, että tämän muutoksen johtamiseen ei päästä ennen kuin lait on hyväksytty. Tämä aiheuttaa niin henkilöstössä kuin esimiehissä turhautumista.

Tulevaisuudessa kilpailu työntekijöistä korostuu entisestään. Maakunnan tulee työnantajana nostaa esille vastuullisuutta ja korkeaa osaamista, joka heijastuu työn tekemisen  ”intona”, haluna kehittyä ja kehittää. Koko maakunnan henkilöstö tekee töitä asiakkaitaan varten ja asiakkaitamme ovat maakunnan asukkaat.

  • Toimintakulttuurit ovat nyt erilaiset eri organisaatioissa ja jopa eri toimipisteissä. Maakunta tarvitsee yhteiset arvot, joiden pohjalta luomme toimintakulttuurin, johon koko henkilöstö sitoutuu. Toimintakulttuurin luominen on erittäin tärkeä asia, jotta maakunnassa ei elä edelleen kymmeniä eri toimintakulttuureja. Toimintakulttuuri ei synny siitä, että esimiehet valmennetaan, vaan toimintakulttuuri syntyy hyvin pienistäkin asioista, kuten esimerkiksi siitä, miten kommunikoimme arjessa toisillemme.

Viestinnän ja HR-yksikön yhteistyö jatkuu tiiviinä henkiöstöviestinnässä, jossa  luovuttavat organisaatiot kuten kunnat ja kuntayhtymät ovat yhteistyön ytimessä.

 

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös