Neuvolan terveydenhoitaja

Henkilöstöllä merkittävä rooli uudistuksen onnistumisessa

Ministeri Rehulan maakuntakierroksella 7. syyskuuta 2016 eri toimijat esittivät ajatuksiaan sote-uudistuksesta: yksityinen ja järjestösektori tulee ottaa mukaan uudistustyöhön, henkilöstön osaamista pitää hyödyntää ja tietojärjestelmät on saatava kuntoon.

Valinnanvapaus määrittelee sote-yhtiöiden palvelut

Varsinais-Suomen sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo kertoi, että kuntia, kuntayhtymiä, muita julkisen sektorin organisaatioita, ammattijärjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrittäjiä on pyydetty esittämään henkilöitä sote-valmisteluun syyskuun loppuun mennessä. Varsinainen työ alkaa loka-marraskuussa.

– Vasta kun valtakunnalliset linjat ovat selvillä, voimme rakentaa sote-yhtiöitä. Valinnanvapaus määrittelee palvelut, joita sote-yhtiöiden tulee tarjota, Parpo muistutti.

Tietojärjestelmät ovat Varsinais-Suomessa varsin haastavassa roolissa.

– Meillä on käytössä paljon erilaisia potilastieto- ja taloushallintojärjestelmiä. Niiden haltuunotto tulee viemään aikaa.

Miten löydetään riittävät voimavarat uudistukseen?

Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen piti sote-uudistuksen tavoitteita tärkeinä. Haasteina hän nosti esiin syrjäseutujen palvelujen turvaamisen sekä voimavarojen löytämisen uudistustyöhön.

– Tarvitsemme uudistamiseen useiden kymmenien ammattilaisten kokoaikaisen työpanoksen. Joka muuta väittää, ei ymmärrä tulevan muutoksen vaativuutta. Lisäksi pelkona on, johtaako uudistus epäterveeseen työvoimakilpailuun maakuntien yhtiöiden, yksityisten yritysten ja työterveyshuollon välillä?

Mutanen kuitenkin muistutti, että vaikka uudistus on uhka, on se myös merkittävä mahdollisuus.

Miten pienet yritykset pääsevät toimialalle?

Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen toi tilaisuuteen yksityisen palveluntuottajan näkökulman. Hän muistutti, että sote-uudistus on muutos kaikille, ei ainostaan kuntatoimijoille.

– Yksityisiä sote-palveluja tuottavia yrityksiä on Suomessa 16 000. Noin 15 000 työllistää alle kymmenen henkilöä. Nyt olisi tärkeää miettiä, miten kaikilla pienilläkin yrityksillä on mahdollista päästä toimialalle uudistuksen jälkeen?

Närhinen muistutti myös, että markkinoilla kaikkia toimijoita on kohdeltava samoilla säännöillä.

– Lisäksi tarvitsemme laaturekisteriä, jota asiakas voi hyödyntää valitessaan palveluja.

Järjestöjen hienoa työtä ei saa hukata

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toiminnanjohtaja Miia Hänninen korosti, että järjestöt tarvitsevat selkeästi tietoa, mitä heiltä sote-uudistuksessa odotetaan.

– On olemassa pelko, että järjestösektori näivettyy. Kysynkin, ymmärretäänkö järjestöjen haavoittuvuutta riittävästi tässä projektissa?

Hän korosti sitä, että järjestökentällä ammattilaiset ja vapaaehtoiset tekevät töitä tasavertaisesti.

– Vapaaehtoiset ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä roolissa hyvinvoinnin tuottamisessa. Toivon, että uudistuksessa ei hukata järjestöjen pitkälle hiottua työtä, jota olemme vuosia tehneet yhteiskunnan rahoilla. Järjestöjen hieno rooli sekä palvelutuottajina että yhteiskunnallisen asian edistäjänä tulisi ymmärtää.

Uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Samuli Saarni korosti, että erikoissairaanhoidon näkökulmasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on sote-uudistuksessa sairaanhoitopiireistä pisimmällä.

Esimerkkinä Saarni nosti esiin Loimaalla ja Uudessakaupungissa käytössä olevan sote-ideologian, jossa on luotu uudenlainen yhteistoimintamalli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.

– Potilas ei joudu vaihtamaan sänkyä siirtyessään erikoissairaanhoidon asiakkaaksi. Hän ei liiku paikaltaan mihinkään. Myös hoitohenkilökunta pysyy samana.

Henkilöstön osallistaminen uudistukseen erittäin suuressa roolissa

Tehy ry.n pääluottamusmies Kirsti Tuominen muistutti, että työntekijöille tulee antaa vastuuta ja resursseja kehittää omaa työtään.

– Sote-uudistus ei ole pieni läpihuutojuttu, vaan henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen ovat erittäin suuressa roolissa. Jokaisen työntekijän on tunnettava olevansa osa arvokasta uudistuskokonaisuutta.

Tuominen esitti, että Varsinais-Suomessa otettaisiin mallia satakunnasta.

– Satasotessa uudistusta on tehty rohkeasti ja osallistamalla. Toivon, että meillä otettaisiin riittävästi henkilöstön edustajia mukaan. 32 edustajaa ei ole riittävä määrä edustamaan maakunnan 20 000 työntekijää.

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi