Digilypsy lupaa sähköisiä asiakaspalveluja Varsinais-Suomeen

Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelussa on otettu ensimmäinen digiloikka, ainakin päätöksenteon osalta. Johtavat viranhaltijat eli maakunnan kuntien ja kaupunkien johtajat päättivät 16.11., että sähköisiä asiakaspalveluja ryhdytään kehittämään yhdessä.

Leikkisästi Digilypsyksi nimetty pilotti on ketterästi kokoon polkaistu kehittämisprojekti, jossa ajatuksena on, että uutta päällekkäistä ei itseisarvoisesti synnytetä vaan kootaan yhteen maakunnassa jo tehty kehittämistyö ja haetaan sitä kautta yhteistyön hyötyjä. Lopputuloksena onkin tulevan maakunnan soten asiakaspalvelujen joustavoittaminen sähköisten palvelujen ja karvalakkidigitalisaation avulla.

Modernit peruskanavat asiontiin

Työryhmän alulle laittanut sote-muutosjohtaja Antti Parpo sanoo, että julkisilla sote-organisaatioilla on viime hetket liikahtaa sähköisten palvelujen käyttöönotossa. – Liikaa on vain suunniteltu ja koetettu tehdä koko maailmaa valmiiksi. On korkea aika ottaa konkreettisia askelia tässä kilpailukyvyn kannalta olennaisessa asiassa. Siksi tällainen ryhmä tarvitaan, Parpo sanoo.

Parpon mielestä julkisessa sotessa on moni asia hyvin, mutta asiakkaaksi ohjautumisen ensivaiheissa on turhaa kankeutta.

– Meiltä puuttuvat kansalaisten ja monien työntekijöidenkin kaipaamat modernit perusasiat asiointipalveluissa, kuten sähköinen ajanvaraus, chat, videopuhelut ja muut helppokäyttöiset välineet.

Digilypsyryhmä kokoaa eri tahot

Työryhmän puheenjohtaja muutosagentti Mikko Hulkkonen kuvaa kehittämisen lähtötilannetta haastavaksi mutta mielenkiintoiseksi.

– Varsinais-Suomessa on tehty yksittäisiä hienoja kehittämistoimia ja suunniteltu kokonaisarkkitehtuuriakin, mutta yhteinen visio ja tekeminen ovat jääneet liian satunnaiseksi. Kenelläkään ei esimerkiksi ole tällä hetkellä kattavaa käsitystä, mitä kaikkea jo eri tahoilla kehitellään.

– Onkin aika lyödä tyhmät ja viisaat päät yhteen ja alkaa talkoomaisesti vaan laittamaan asioita pala palalta kuntoon. Itse edustan ainoana ryhmässä tuota tyhmäpääosastoa, ja tehtävänäni on katsoa, että jotain saadaan aikaan. En usko kuitenkaan sen haittaavan, sillä kasassa on vaikuttava ja viisas joukko, Hulkkonen kertoo.

Kokeiluja ja suunnittelua samaan aikaan

Ryhmän alkuvaiheissa mukana ollut VSSHP:n tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas kertoo näkevänsä nyt käynnistyneen ryhmän esimerkkinä uudenlaisesta digikehittämistyöstä, jossa yhdistetään samanaikainen suunnittelu ja käytännönläheiset kokeilut.

– Meillä ei taida olla oikein aikaa viimeistellä valmista kokonaiskuvaa ensin ja sitten kokeilla jotain pientä, vaan nyt tarvitaan molempia, Kortekangas kertoo. Tämä on myös kansallisen tekoälytyöryhmän suositus: siinä suositellaan tekemään ja kokeilemaan.

Kansallisen UNA:n eli julkisten sote-palvelujen yhteistyöhankkeen kehittämispäälliköksi lähes kokonaan VSSHP:sta siirtyvä Kortekangas kannustaa maakunnan ryhmää toimimaan samaan aikaan ketterästi mutta viisaasti, sillä digikehittämisen kentällä on runsaasti liikkuvia palasia ja paljon myös linjataan kansallisesti.

– Palvelujen kehittämistä tehdään asiakkaiden parhaaksi, eikä sitä voi pistää vuosiksi jäihin vain siksi, että omat suunnitelmat ovat vähän kesken, Kortekangas linjaa.

Kaikki asiakastiedot kootusti yhteen kokonaisuuteen

Tyksin lastenklinikan toimialuejohtajaksi vuoden vaihteessa siirtyvä Heikki Lukkarinen on katsellut kansallista sote-palvelukehittämistä viime ajat Sitran näköalapaikalta. Hän kertoo, että Suomessa olisi paljon opittavaa Virosta, jossa nimenomaan asiakkuudenhallinnassa ollaan pitkällä.

– Asiakastiedot näkyvät Virossa kootusti yhdellä sivulla, sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Lukkarinen tuo esiin, että tulevat lainsäädännön muutokset mahdollistavat Suomessakin vastaavanlaisen kehityksen käynnistämistä.

Turun kaupungin suunnittelupäällikkö Juha Malmivirta painottaa suuren kuvan kirkastamisen tärkeyttä, mutta näkee paljon mahdollisuuksia nyt käynnistyneessä yhteistyössä.

–Turussa on tehty runsaasti monikanavaisen asiakasohjauksen suunnittelutyötä. Nyt tätä kannattaa yhdistää soten suunnitteluun, sillä soten asiakkaatkin ovat kuntalaisia, joiden palveluiden pitäisi pelata tulevaisuudessa helposti yhteen ja hahmottua kokonaisuutena.

Malmivirta painottaa, että kun sähköisiä palveluja kehitetään, kyse on pohjimmiltaan koko toiminnan kehittämisestä.

Turun hyvinvointialan ratkaisupäällikkö Minna Salakoski ja tietopalvelupäällikkö Marjaana Siirala painottavat asiakkaan kannalta tietoturvallisen kehittämisen tärkeyttä.

– Varsinais-Suomessa ja Turussa on hyvä maine turvallisista palveluista, sama brändi kannattaa säilyttää jatkossa, kaksikko toteaa.

Kaikki sähköisten palvelujen kokeilut kootaan nyt yhteen

Digilypsyryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, ja kokoaa ensitöikseen joulukuuhun mennessä maakunnassa käynnissä tai käynnistymässä olevat sähköisten palvelujen kokeilut yhteen. Tätä ei ole tehty ennen.

Lapsiperheiden ja ikäihmisten kärkihankkeiden kautta saadaan heti lisäpotkua palvelujen konkreettiseen kehittämiseen. Ne tuottavat maakuntaan mm. ikäihmisten palveluohjauksenmallin sekä lapsiperheille Pyydä apua -napin, neuvolaan chatin ja sijoitetuille lapsille omat tabletit yhteydenpitoa varten.

Kansallisten toimijoiden kanssa neuvotellaan lisäksi mahdollisista kehittämishankkeista, joilla yhteyspintaa nimenomaan soten ja kuntien palvelujen kesken voisi mallintaa ja siihen liittyviä pilotteja kokeilla käytännössä.

Ryhmän yksi tehtävä on kuitenkin jo valmis: Yhteinen näkemys siitä, että maakunnan kehittämistä tulee tehdä maakunnan toimijoiden yhdessä.

Digilypsyryhmän jäsenet:

Mikko Hulkkonen, pj. (Raisio, Lupa auttaa!)
Kirsi Kiviniemi (Turku, KomPAssi)
Suvi Vainiomäki (Turku)
Jussi Mertsola (VSSHP)
Heikki Lukkarinen (VSSHP)
Sirkku Jyrkkiö (VSSHP)
Hanna Vuorio (VSSHP)
Timo Vähämurto (VSSHP)
Marjaana Siirala (Turku)
Minna Salakoski (Turku)
Juha Malmivirta (Turku)
Arto Lehtokari (Medbit Oy)
Janne Mutanen (Medbit Oy)
Keijo Koskinen (Turku, KomPAssi)
Aija Lähdesmäki, siht. (Raisio, Lupa auttaa!)