Kuva hoitaja

Asiakkaista kilpaillaan tulevaisuudessa laadukkaalla hoidolla

Varsinais-Suomessa sote-uudistus vaikuttaa 27 kunnan asukkaan lisäksi yli 20 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijän arkeen. Isoimmin tällä hetkellä puhuttaa valinnanvapaus, johon ei kesällä esitellyssä sote-uudistuksen lakipaketissa vielä otettu kantaa. Valinnanvapaudesta päätetään myöhemmin tänä vuonna, mahdollisesti marraskuussa.

– Nyt näyttää siltä, että asiakas listautuisi vähintään puoleksi vuodeksi valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen, joka tarjoaisi tietyt peruspalvelut. Sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen tai yksityisen yhtiön tai järjestön ylläpitämä. Palvelu olisi kuitenkin aina julkisesti ohjattua ja rahoitettua, Antti Parpo kertoo.

Asiakkaista kilpaillaan laadukkaalla hoidolla

Maakunnat maksaisivat tarvevakioidun kiinteän korvauksen valinnanvapauden piirissä oleville sosiaali- ja terveyskeskuksille niiden asiakasmäärän mukaisesti. Näin raha seuraisi asiakasta. Korvaus olisi kaikille palveluntuottajille sama, jolloin sosiaali- ja terveyskeskukset kilpailisivat keskenään laadulla, eivät hinnalla.

Valinnanvapaus on Parpon mukaan niin iso asia, että vielä on vaikea sanoa, miten asia ratkaistaan. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa valinnanvapaus ei välttämättä onnistu.

– Mielestäni kouluterveydenhuolto pitäisi jatkossakin järjestää nykyisellä tavalla. Myös työterveyshuollon osalta valinnanvapaus saattaa tuoda muutoksia: onko kaikilla työantajilla halua maksaa työterveyshuollon palveluista, kun työntekijällä on mahdollisuus valita oma sosiaali- ja terveyskeskuksensa? Parpo pohtii.

Vanhuspalveluiden osalta asiat ovat edelleen linjaamatta, mutta todennäköisimpänä vaihtoehtona Parpo pitää palveluseteliä.

– Palveluseteli laadittaisiin siten, että asiakas maksaa palvelusta tietyn hinnan ja palveluntuottaja saa maakunnalta tietyn summan. Näin palveluntuottajat itse määrittelevät sen, kuka pystyy tuottamaan vanhusten asumispalvelut kyseisellä rahamäärällä.

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa hoidon tulee perustua tarpeeseen

Sote-uudistuksen etuina Parpo pitää ehdottomasti palveluiden saatavuuden paranemista ja tasapuolistumista. Myöskään kilpailua siitä, kuka palvelee asiakkaita parhaiten, ei Parpo pidä huonona asiana. Jos potilaiden valinnanvapaus toteutetaan onnistuneesti, on kustannusten alentaminen mahdollista.

Uudistuksen haasteena Parpo näkee sen, miten jatkopalvelun eli erikoissairaanhoidon ja muiden sote-keskuksen palveluvalikoimaan kuulumattomien palvelujen käyttöä ohjataan. Sosiaali- ja terveyskeskus ei voi olla läheteautomaatti, josta asiakkaita lähetään jatkohoitoon pelkästään heidän toiveidensa perusteella.

– Jokainen meistä ymmärtää, että sosiaali- ja terveyskeskuksessa hoito ei voi perustua toiveeseen. Jotta toiminnasta saadaan taloudellisesti kestävää, on asiakkaan palvelutarpeen oltava avainasemassa ja jos toiveita voidaan palvelutarpeen rinnalla toteuttaa, hyvä niin.

Iso rutistus on myös julkisen palvelutuotannon yhtiöittäminen.

– Yhtiöiden muodostaminen vaatii aikaa ja työtä. Yhteisiä tietojärjestelmiä ei vielä ole ja nykyisten tietojärjestelmien yhdistäminen on mahdotonta, Parpo muistuttaa.

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi