Allianssimalli mahdollistaa yhteistyön työllisyys- ja yrityspalveluissa

Hallitusryhmät ovat linjanneet alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulakien avoimia kysymyksiä. Lakipaketissa korostetaan uusien linjausten myötä mahdollisuutta ns. allianssimallin käyttöönottoon. Sen kautta maakunnille tarjotaan uudenlainen tapa yhdistää maakunnallisten yritys- ja kasvupalveluiden ja kunnallisten elinvoimapalveluiden resurssit niitä tukevalla tavalla.

  • Käytännössä näin halutaan varmistaa se, että maakuntia ja kuntia rohkaistaan alueelliseen yhteistyöhön tulevan lainsäädännön kautta niissä tilanteissa, joissa yhteistyö tuottaisi parempia tuloksia kuin niiden toimiessa erikseen. Kolmantena kumppanina mukaan otettaisiin yritysten tai kolmannen sektorin osaamista, kertoo Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson.

Pohjana on luottamus ja toimijoiden halu jakaa riskit ja hyödyt

Hallituksen linjauksen mukaan kunta vastaa edelleen yleisen toimivaltansa puitteissa järjestämistään elinvoimapalveluista ja maakunta järjestää (Uudenmaan erillisratkaisua lukuun ottamatta) tulevat työvoima- ja yrityspalvelut eli ns. kasvupalvelut. Aiemmin julkisuudessa aktiivisena käyty keskustelu kasvupalveluiden järjestämisvastuun epäselvyyksistä arvioidaan myös tulleen linjauksen myötä päätökseensä.

  • Allianssitoiminnan edellytyksenä on kaikkien toimijoiden välinen luottamus ja halu jakaa alueella tarvittavien palveluiden tuottamisen riskit ja hyödyt yhteisellä sopimuksella, kommentoi muutosjohtaja Laura Leppänen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tiedotteessaan esitellyt tarkemmin allianssimallin soveltamista. Muutokset tehdään lain perusteluosaan, mistä johtuen lakia ei lähetetä uudelle lausuntokierrokselle, koska itse lakipykäliä ei tarvitse muuttaa.

Vaikka toimintamalli saattoi yllättää jotkut maakuntauudistuksen valmistelijat, on sitä käytetty Suomessa ministeriön mukaan paljon julkisissa kiinteistö- ja rakennusalan projekteissa, joista eräs paikallinen esimerkki on Turun Syvälahden monitoimitalo-allianssiprojekti sekä Naantali 4 (TSE:n energialaitos).

Esivalmistelu tärkeää, jotta nähdään allianssimallin hyödyt

Hallituksen linjaus ei tässä vaiheessa sido maakuntien ja kuntien käsiä kyseisen mallin piiriin, koska kasvupalvelulain myötä tulevalla maakunnalla on harkintavalta sen osalta, soveltuuko menettelytapa alueen palveluiden toteuttamiseen. Allianssimallin käyttöönoton alkuvaiheisiin kuuluu siis jo ennen tilaajien yhteistä strategiavaihetta arviointi siitä, onko alueella halukkuutta ja tarvetta ottaa mallia käyttöönsä. Ennen perusteellisia selvityksiä ja hallituksen valmistelemien perusteluosien tarkennuksia ei mallia ole syytä vielä tuomita tai hehkuttaa.

  • Yhteen ajattelutapaan ei tule lukkiutua ennen perusteellista selvitys- ja suunnittelutyötä siitä, minkälaisia kasvupalvelukokonaisuuksia maakunnassa ylipäätään tullaan tuottamaan. Olemme valmistelussa keränneet tietoa, valmistelleet ja neuvotelleet maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta yhdyspinnoista kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tietopohja ei ole aukoton, ja jotta allianssimallin mahdollisuuksien arvioinnissa pääsemme konkretiaan, tarvitsemme tiedon siitä, millaisia palveluja ja millä resursseilla kukin kunta omia palvelujaan tällä sektorilla tuottaa, muistuttaa Kjell Henrichson.

Maakuntapäättäjien työtä siis tuetaan aikanaan käynnistyvillä selvityksillä siitä, minkälaisissa palvelukokonaisuuksissa maakunta saisi lisäarvoa tästä mallista.

  • Kun riittävä tietopohja on koossa, Varsinais-Suomessa tulee istua yhteiseen pöytään ja keskustella siitä, tarjoaako tämä mahdollisuus meidän alueella lisäarvoa. Mitä aiemmin tämäkin kortti katsotaan, sitä paremmin olemme valmistautuneita tulevien kasvupalveluiden käynnistymiseen 1.1.2020 alkaen. Pääasia on keskustelu ja vuorovaikutus – päällekkäisiä toimintoja ei kukaan tavoittele, korostaa muutosjohtaja Leppänen.