Aikuissosiaalityö puhutti Turussa – ongelmien ehkäisy tärkeintä

Valtakunnalliset aikuissosiaalityönpäivät järjestettiin Logomossa 31.1.-1.2.2018. Päivillä käsiteltiin alan keskeisiä kehitysteemoja ja maakunta ja sote -uudistuksen vaikutuksia aikuissosiaalityön kenttään. Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo puhui päivillä sosiaalityön roolista osana sote-uudistusta. Osallistujien keskuudesta nousi huoli siitä, että terveydenhuollon palveluihin liittyvät suuret kysymykset ovat dominoineet pitkälti julkista keskustelua.

Ratkaisuja ja haasteita – hyte-työpaja tuotti valmisteluaineistoa

Työpajatyöskentelyssä pohdittiin mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen roolia osana aikuissosiaalityötä. Varsinais-Suomen maku- ja sote-uudistuksen hyte-työryhmän puheenjohtaja Karoliina Luukkainen Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta ja sihteerinä toimiva Hanna Lohijoki Vassosta vetivät työpajatyöskentelyä. Luukkainen alusti hyten roolista ja tehtävistä maku- ja sote-uudistuksen jälkeen.

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät jakautuvat kahtia; yhtäältä kunnille jää edelleen suuri rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, toisaalta maakunnalla on omat tehtäväkokonaisuutensa ja roolinsa, joka sisältää myös vahvan yhteistyön kuntien kanssa, Luukkainen linjaa.

Maakunta antaa kunnille myös lakisääteisesti asiantuntijatukea. Kunnan suora asiakaskontakti aikuisväestöön tulee sote-palveluiden irtaantumisen myötä heikentymään.

  • Onkin äärimmäisen tärkeää hakea ne keinot, joilla tieto aikuisväestön hyvinvoinnin tilasta ja puutteista saadaan maakunnan ohella myös kuntien käyttöön. Tältä pohjalta kunnat osaavat kohdentaa omaa hyte-työtään, Luukkainen jatkaa.
  • Vasson PRO SOS -osahankkeessa kehittämiskohteena oleva sosiaalinen raportointi voisi olla yksi käytännön työkalu asian edistämiseen, kommentoi hankkeessa työskentelevä Lohijoki.

Aikuissosiaalityön osaamistarpeet tulevaisuudessa

Opetushallituksen vuoden 2017 lopulla julkaisemassa selvityksessä ”Aikuisten parissa tehtävän sosiaalialan työn osaamistarpeet” korostettiin sosiaalityön painotusten siirtyvän korjaavasta työstä ongelmia ehkäisevään ja hyvinvointia edistävään työhön. Ehkäisevän työn merkityksen korostuminen asettaa myös uusia osaamistarpeita, kuten hyvinvointia edistävien alojen esim. liikunnan ja kulttuurin mahdollisuuksien oivaltamisen sosiaalialan asiakasprosesseissa.  

Työpajan keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet tunnistettiin ja samalla korostettiin mm. täydennyskoulutuksen tarvetta sekä riittävän tietopohjan (palvelukartat) muodostamista palveluohjausta varten. Asiakkaiden osallisuutta ja yhteiskehittämistä korostava työote sekä hyte-positiivinen asenne nousivat laajalla rintamalla esille ja ne koettiin keinoina lisätä oman työn vaikuttavuutta.    

Mitä SO voi tarjota TE -puolelle?

Sosiaalipalveluiden piirissä työskentelevät ammattilaiset kokevat jossain määrin jäävänsä alakynteen sote-uudistuksen valmisteluun liittyvässä keskustelussa. Terveydenhuollossa ollaan kiistatta joissakin asiakokonaisuuksissa, kuten rakenteisessa kirjaamisessa ja kliinisessä tutkimuksessa, etumatkalla sosiaalityön palveluihin nähden. Luukkainen kehottaa SO-puolen toimijoita käymään keskustelua, tunnistamaan ja tuomaan esille omia vahvuuksiaan.

  • Yksi selkeästi tunnistettava asia, jonka itse haluaisin nostaa esille, on holistinen ihmiskäsitys. Suuri haasteemme on nähdä asiakas kokonaisuutena, jottemme päädy sote- palveluissa tekemään perättäisiä interventioita palasina ilman, että kenellekään on kuvaa ihmisen kokonaistilanteesta ja siitä, kuinka nämä palaset vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Näen myös, että digitalisaation ja robotiikan aikakautena kohtaamistaidot – että olemme läsnä ihminen ihmiselle – korostuvat. Nämä asiat ovat vahvasti läsnä sosiaalipuolen ammattilaisten koulutuksessa ja työotteessa ja näitä tulisi nostaa ylpeydellä esille, Luukkainen korostaa.