Kuva: sotesanasto

Sote-sanasto

Alatyöryhmät

Varsinais-Suomessa sote-uudistusta valmistellaan alatyöryhmissä. Alatyöryhmissä tehdään konkreettinen työ ja laaditaan esitykset muutosjohtajalle, jotta sote-palvelut on mahdollista siirtää uudelle maakunnalle vuoden 2019 alussa.

Alatyöryhmät ovat:

Erityistason palvelut

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yliopistollisissa ja muissa keskussairaaloissa tarjoamia erikoissairaan-hoidon palveluja, joiden järjestäminen ja tuottaminen on perusteltua toteuttaa vain joissakin terveyden-huollon toimintayksiköissä. Myös kehitysvammahuollon kuntayhtymien tarjoamat ja jotkut sosiaalihuollon (mm. päihdehuollon) palvelut kuuluvat tähän ryhmään.

Sote-uudistuksessa tavoitellaan integraatiota, jossa perustason ja erityistason palvelut integroitaisiin yh-deksi kokonaisuudeksi. Tällöin luovuttaisiin erityistason palvelujen hallinnollisesta määrittelystä sekä pe-rus- ja erityistason palveluiden käsitteistä.

Hallintomalli

Hallintomallilla tarkoitetaan tapaa, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän hallinto ja päätöksenteko on organisoitu. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon hallintomalleja ovat kunta, kuntayhtymä, kuntien yhteistoiminta-alue, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä.

Järjestämisvastuu

Järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi.

Nykyään kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveyden- ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta, jollei kuntaa koske kunta- ja palvelurakenteesta annetun lain poikkeusperuste. Kunnan on kuuluttava erikoissairaanhoidon järjestämiseksi johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirejä on yhteensä 20.

Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu 15 erityishuoltopiiriin. Kårkulla samkommun -kuntayhtymä vastaa lisäksi ruotsinkielisen väestön erityishuollon järjestämisestä. Järjestämisvastuu sisältää päätösvallan palvelujen tuotantotavasta.

Kuntayhtymä

Kuntayhtymä on kuntalain mukainen kuntien yhteistoimintaorganisaatio. Kuntayhtymä voi olla lakiin perustuva, kuten esimerkiksi sairaanhoitopiiri, tai kuntien vapaaehtoisesti perustama. Kunnat osallistuvat kuntayhtymän hallintoon ja päätöksentekoon siten kuin kuntayhtymän perussopimuksessa on sovittu. Kuntayhtymä on viranomainen samoin kuin kunta, ja se voi itsenäisesti tehdä oikeustoimia ja omistaa omaisuutta.

Lähipalvelu

Yleisimmin lähipalvelulla tarkoitetaan usein käytettyjä palveluja, joita useimmat ihmiset tarvitsevat elämänsä varrella. Lähipalvelut tarjotaan potilaan ja asiakkaan arjessa, ja ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. Lähipalvelut sijaitsevat yleensä joko melko lähellä useimpia ihmisiä, tai ne tuodaan potilaan tai asiakkaan arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina.

Sote-uudistuksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät jatkossakin lähellä palvelujen käyttäjiä. Se tarkoittaa, että lähipalvelut sijaitsevat melko lähellä useimpia ihmisiä, tai ne tuodaan ihmisten arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina.

Muutosjohtaja

Valtakunnallinen sote-muutosjohtaja on Sinikka Salo. Hän tukee sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista uudistamista. Lisäksi hänen tehtävänsä on varmistaa, että kansallisesti yhtenäiset periaatteet näkyvät maakunnissa ja että toisaalta maakuntien erilaisuus huomioidaan.

Varsinais-Suomen alueella sote-palveluiden muutosjohtaja on Antti Parpo. Hänen tehtävänään on ohjata sote-uudistuksen valmistelua Varsinais-Suomessa yhdessä 27 kunnan kanssa. Muutosjohtaja kantaa kokonaisvastuun sote-uudistuksen konkreettisesta valmistelusta.

Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen

Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen ovat eri asioita. Palvelun tuottaja henkilökuntineen tarjoaa konkreettisesti palvelut ihmisille. Nykyisin palvelun järjestäjä ja tuottaja voivat olla sama toimija tai eri toimijoita.

Järjestämisvastuussa oleva kunnan, yhteistoiminta-alueen ja sairaanhoitopiirin tulee huolehtia siitä, että tarvittavia palveluja on saatavilla. Järjestäjällä ei kuitenkaan ole velvoitetta itse tuottaa (kaikkia) palveluja. Järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa palveluja myös yhdessä toisten järjestämisvastuussa olevien toimijoiden kanssa sekä ostaa palveluja toiselta kunnalta, yksityiseltä palvelujen tuottajalta, järjestöltä tai valtiolta sekä antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin.

Peruspalvelut

Yleiskäsitteenä: Peruspalveluilla tarkoitetaan useimmiten kuntien tai kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden vastuulle kuuluvia lakisääteisiä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteenä: Perustason palveluilla tarkoitetaan kunnan tai kuntien yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja (perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto, pois lukien kehitysvammaisten erityishuolto).

Rahoitusvastuu

Rahoitusvastuu määrittää sen, millä toimijalla on vastuu lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisesta.

Suomessa rahoitusvastuu on lähtökohtaisesti aina kunnilla. Rahoitusvastuu liittyy järjestämisvastuuseen ja ne ovat pääsääntöisesti samalla toimijalla eli kunnalla. Kuitenkin nykyisin rahoitusvastuu ja järjestämis-vastuu eroavat niissä tapauksissa, joissa järjestämisvastuu on siirretty suoraan lain perusteella (esim. sai-raanhoitopiiri) tai laissa olevan säännöksen perusteella kuntayhtymälle (kansanterveystyön kuntayhtymä) tai isäntäkunnalle (Paras-laki). Näissäkin tapauksissa rahoitusvastuu on kunnalla. Kunnat rahoittavat toi-minnan verotuloillaan, valtionosuuksilla, asiakasmaksuilla sekä pienessä määrin muilla toiminnasta saatavilla tuloilla.

Sairaanhoitopiirit

Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, jotka ovat kuntien omistamia ja rahoittamia kuntayhtymiä. Sairaanhoitopiireillä on lakisääteinen järjestämisvastuu jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palveluista. Ne myös tuottavat itse suurimman osan palveluistaan.

Sote

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sote-integraatio

Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuolto on osassa kuntia erikseen ja osassa yhdistettyinä. Erikoissairaanhoito on järjestetty erikseen sairaanhoitopiireissä.

Integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan vastuulle. Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa, että palvelut on mahdollista saada sujuvana hoito- tai palveluketjuna, eikä asiakas putoa palvelujen väliin.

Tuotantorakenne

Tuotantorakenteella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuka palvelut tuottaa ja missä, esimerkiksi miten lähi-palvelut varmistetaan, milloin ja minkä palvelujen tuotantoa on tarpeen keskittää, ja miten mahdollinen keskittäminen toteutetaan.

Tuotantorakenteesta päättämiseen sisältyy myös sen ratkaiseminen, millä tavoin palveluja toteutetaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi valintaa avohoidon tai laitoshoidon välillä jonkun asiakasryhmän palvelus-sa taikka avohoidon eri toimintamuotojen kesken. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantorakenteesta päättäminen kuuluu järjestämisvastuulliselle toimijalle.

Valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaudella tarkoitetaan mahdollisuutta valita mistä ja keneltä saa palveluita.

Varsinais-Suomen kuntakokous

Varsinais-Suomessa sote-uudistuksen korkein alueellinen valmistelua ohjaava toimielin. Kutakin alueen kuntaa kokouksissa edustaa valtuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kunnan nimeämät kolme muuta edustajaa. Kuntakokouksessa ovat mukana myös Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri, aluehallintovirasto sekä Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Kuntakokous käsittelee sote-uudistusta koskevat merkittävät asiat, mukaan lukien sellaiset asiat, joilla on oleellisia vaikutuksia kuntiin.

Yhdenvertaiset palvelut

Perustuslaki sisältää vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta. Ihmisiä on kohdeltava lainsäädännössä, tuomioistuimissa ja viranomaistoiminnassa samanlaisissa olosuhteissa samalla tavoin. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen saattaa kuitenkin edellyttää poikkeamista muodollisesta yhdenvertaisuudesta hyväksyttävän tarkoitusperän ja suhteellisuusperiaatteen rajoissa.

Yhdenvertaisuusvaatimus ei estä niin sanottua positiivista erityiskohtelua. Eri ihmisryhmien kohtelulle toisistaan poikkeavalla tavalla on kuitenkin oltava yhteiskuntapoliittisesti hyväksyttävä syy. Esimerkiksi palvelumaksuissa on sallittua ottaa huomioon asiakkaan maksukyky.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä säännös asettuu keskeiseen asemaan ratkaistaessa, kuinka riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän on oltava rakenteeltaan ja toimintaedellytyksiltään sellainen, että yhdenvertaisuus toteutuu mahdollisimman hyvin maan kaikissa osissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuutta arvioidaan muun muassa riittävien palvelujen, niiden saavutettavuuden ja palvelujen hinnoittelun kannalta.

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi