Viestintä luo maakunnan roolia yhteiskunnassa ja tukee demokraattista tehtävää

”En ymmärrä tästä maakunta-asiasta mitään. Minulle ei ole kerrottu. Asioista päätetään pienessä piirissä. Kukaan ei kuuntele. Ai äänestänkö maakuntavaaleissa – en todellakaan. Mistä niissä edes äänestetään?”

Nämä kommentit yleistyvät, jos tämän mittakaavan uudistuksessa viestintään ei panosteta. Viestintä on avain muutoksen johtamiseen, palvelujen toimivuuteen, luottamuksen syntymiseen ja vuorovaikutukseen. Viestintä on oleellinen demokratian toteutumiseen.

Osaava, sitkeä ja luova maakuntien viestijöiden verkosto kehittää maakunta- ja sote-uudistuksen muutosviestintää sekä uusien maakuntien viestintää. Mutta tekemisen lista on pitkä, meitä on kovin vähän ja joka hetki ymmärrämme paremmin viestinnän merkityksen uudistuksen onnistumiselle.

Monen maakunnan uudistusvalmistelussa on tällä hetkellä 1-2 viestijää. Varsinais-Suomessa, jossa tuleva maakunta työllistää 23 000 henkilöä, on kaksi viestijää ja kaksi osa-aikaista verkkoviestinnän asiantuntijaa.

Uudistuksessa tehtäviä siirtyy 190 vastuuviranomaiselta 18 maakuntaan ja 220 000 henkilöä vaihtaa työnantajaa. Tämä herättää huolta ja rutkasti kysymyksiä. Henkilöstölle tulee viestiä säännöllisesti ja heitä pitää kuunnella. Esimiehet ovat monille tärkein viestintäkanava – esimiehet tarvitsevat siis viestinnällistä tukea ja koulutusta.

Maakuntauudistus mullistaa kansalaisten peruspalvelut. Meidän on kerrottava 470 000 varsinaissuomalaiselle mistä palvelut jatkossa löytyvät, päivystyksestä ja hammaslääkäristä työllisyyspalveluihin ja maaseututukiin. Edessä on massiivinen viestintäurakka, kun kaikki kohderyhmät on tavoitettava. Kaikki kanavat ja keinot on otettava luovasti käyttöön.

Uudet maakunnat hakevat paikkaansa yhteiskunnassa, ne rakentavat identiteettiä ja brändiä, määrittelevät strategiset tavoitteensa ja haluavat houkutella työntekijöitä. Toimiva viestintä vie tavoitteita kohti.

Maakuntavaalit ovat iso viestinnällinen haaste, koska maakuntia ei tunneta. Kansalaisille on kerrottava mikä maakunta on, mistä se päättää, mitä palveluja se tarjoaa ja mihin oma ääni vaikuttaa.

Jos ihmiset eivät äänestä, seuraukset demokratialle ovat vakavat.

Maakunta tarvitsee verkkopalvelut, josta palvelut löytyvät helposti ja palveluketjut toimivat. Sähköiset palvelut kehittyvät ja ne pitää viestinnän keinoin tuoda ”ihmisen tasolle”.

Olemme tekemässä jotain niin suurta ja monimuotoista, että kannattaa ottaa oppia muilta. Ruotsin maakunnat ovat toimineet 1990-luvulta saakka, joten kysyin heiltä, miten Ruotsin maakunnissa hoidetaan viestintää ja markkinointia. Opin ruotsalaisilta paljon – tässä nostan esille yhden asian: resurssit.

Montako viestijää luulette, että 7200 työntekijän Kalmarin maakunnassa on? Vastaus on 23.

Montako 35 000 työntekijän Skånen maakunnassa? 100 viestijää.

Entä suurin maakunta, 53 000 työntekijän Västra Götalandsregion? Viestijöitä on 120.

Ruotsin maakuntien tehtäväkenttä on suppeampi kuin meillä: niihin ei kuulu työllisyyssektori, sosiaalipalvelut eikä pelastustoimi.

Muutos on viestintää. Johtaminen on viestintää. Onko tämä ymmärretty meilläkin?

Jessica Ålgars

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen viestintäpäällikkö

"Jos ihmiset eivät äänestä, seuraukset demokratialle ovat vakavat."

Tämä sivu on saatavilla myös: Ruotsi