Reformen som inte blev av – vad blev kvar på det personliga planet?

Det här är inte en text om vad vårdreformen borde ha varit, vad den borde bli eller varför den inte blev av. Det är heller inte en text om vad jag lärt mig om starka anordnare, koncernledning eller tillväxt- och näringstjänster. Däremot är det personliga reflektioner om vad jag lärt mig som människa och ett försök att sätta ord på den tacksamhet jag känner för att få ha varit med på den här resan.

Reformen har beskrivits med ord som ”omfattande”, ”enorm” och ”århundradets”. Det har handlat om att bygga något stort, överbyggande och specialiserat. Skalan i fråga om aktörer, kunder och invånare har varit enorm.  Min bakgrund är däremot inte av enorma proportioner, och jag upplever mig inte heller starkt specialiserad yrkesmässigt.  Jag kom till förändringsorganisationen från en tjänst i en mindre kommun och därtill med ett minoritetsspråk som modersmål. Största delen av mina kollegor kom från landskapets större organisationer och har jobbat mer branschspecifikt än vad jag gjort.

Det jag inte visste då, i mars för ett år sedan, var hur mycket professionalism, entusiasm och medmänsklighet jag skulle komma att möta.

Jag har fått möta en professionalism som går långt utöver den personliga vinningen.  En professionalism som handlar om mycket mer än om branschkunskap. Den professionalism jag mött innebär en ödmjukhet inför sin egen andel, den handlar om respekt för andra och för andras åsikter och erfarenheter, och om en vilja att sätta helheten framom egen vinning.

Det är kanske självklart att en förändringsorganisation präglas av entusiasm. En reformorganisation innebär en unik chans att få vara med och bygga något nytt från grunden. Men entusiasmen har också präglat det lilla. Vi har i arbetsgemenskapen testat chokladsorter, jag har läst böcker och sett tv-program som jag aldrig annars skulle ha valt, och vi har engagerat diskuterat allt från klimatpolitik till fönstertvätt.

Styrkan i arbetsgemenskapen har också varit att vi yrkesmässigt varit olika och att vi sysslat med så olika saker. En arbetskamrat har kunnat vara överlycklig över att ha fått sådan sakinformation hen behöver i sin beredning, medan jag som sysslar med något helt annat lyckligtvis inte har kunskap att ifrågasätta, utan jag har bara låtit mig smittas av kollegans entusiasm.

Trots att det låter banalt, så är det en insikt att också enorma reformer byggs av människor. Det mest fantastiska med året som gått är all den mänsklighet jag mött. Bakom alla tjänstemän, sote-proffs, planerare och andra finns den vanliga människan. Den vanliga människan som är varm, medkännande och kanske ibland t.o.m. lite osäker innerst inne. I medmänskligheten finns kraften och styrkan att klara också svårare situationer.

Det låter som en kliché, men jag känner att jag återvänder tillbaka till min kommun med en stärkt tro på mänskligheten som faktor i arbetslivet. En tro på att det är i mötet mellan människor som man skapar, bygger och upprätthåller något hållbart. Med respekt för andra, med ödmjukhet i sin egen roll och med tro på den gemensamma styrkan kommer man långt - i reform som reform.

Tack till er alla härliga reformmänniskor!

Erika Strandberg

"Den professionalism jag mött innebär en ödmjukhet inför sin egen andel, den handlar om respekt för andra och för andras åsikter och erfarenheter, och om en vilja att sätta helheten framom egen vinning."

Nuorten raati

Nuorten raati: lisää tukea arkeen ja sähköisiä palvelukanavia

Aikuissosiaalityön erikoissuunnittelija Jenni Kiviluoto tapasi nuorten asiakasraadin jäseniä. Nuortenraatilaiset jakoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjinä: mitkä palvelut toimivat raatilaisten näkökulmasta nykytilassa hyvin? Entä mitkä palvelut toimivat huonosti tai mitä pitäisi kehittää? He toivoivat mm. lisää kotiin vietävää tukea, avoimia kohtaamispaikkoja sekä sähköisiä palvelukanavia.

Asiakasraateihin on jalkauduttu Varsinais-Suomessa osana sosiaalipalvelujen valmistelua. Varsinais-Suomen sote-uudistuksen keskiössä ovat olleet asiakaslähtöiset palvelut, ja raadit ovat tuoneet valmistelun tueksi omia konkreettisia kehitysehdotuksiaan. Erikoissuunnittelija Jenni Kiviluoto Varsinais-Suomen muutosorganisaatiosta tapasi nuortenraatilaisia yhdessä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Vasso) Pro Sos -hankkeen hankekoordinaattori  Markku Hallikaisen  ja sosiaalityön harjoittelija Jenna Fagerholmin kanssa. Ennen nuortenraatia valmistelun yhteydessä on osallistuttu jo Akselin asiakasraadin sekä Turun Työpisteen asiakasraadin tapaamisiin.

Mikä on hyvää? Mitä pitää korjata?

Esimerkiksi kiireellisten aikojen varaaminen toimii perusterveydenhuollossa raatilaisten mielestä hyvin. Sosiaalipalvelujen piiriin pääseminen saattaa sen sijaan olla haasteellista, mutta palveluiden piiriin päästessään tukea on saanut riittävästi.

Oman sosiaalityöntekijän rooli on tärkeä. Oma sosiaalityöntekijä on aktiivisesti tarttunut asioihin ja selvittänyt niitä. Työntekijä on ymmärtänyt, että silloin kun on masentunut tai ei kykene muuten hoitamaan itse asioitaan, jolloin tukea tarvitaan normaalia enemmän.

Sosiaalityön pariin pitäisi raatilaisten mielestä päästä nykyistä helpommin ja siirtymiä esimerkiksi lastensuojelusta aikuissosiaalityöhön pitäisi saada sujuvimmiksi.

  • Palveluiden välillä siirtymisissä voi tulla odotusaikoja ja silloin voi pudota rakoon, raatilaiset kommentoivat.

Arjen tuki tärkeää

Kukaan raatilaisista ei ollut tavannut sosiaalityöntekijää muualla kuin virastossa. Raadin mielestä sosiaalipalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden pitäisikin useammin jalkautua asiakkaiden kotiin. Nuoria ja työikäisiä asiakkaita voitaisiin auttaa lisäämällä arjen tukipalveluita. Niitä ovat raadin mukaan esimerkiksi ohjaus, tuki oikeaan rytmiin ja eteenpäin ”tökkiminen”.

  • Auttaisi jos omaan kotiin saisi apua edes muutaman kerran viikossa. Jos koskaan ei näe asiakkaan kotia, miten voi tietää todellisen tilanteen?

Raatilaisten mielestä kotiin vietävillä tukipalveluilla, kuten tukihenkilöpalvelulla tai yksilömuotoisella sosiaalisella kuntoutuksella voitaisiin vähentää laitoshoitoa tai lykätä sitä. Kotiin vietävä tuki olisi iso asia varsinkin nuorelle aikuiselle ja sen avulla voitaisiin ehkäistä myös tukiasumiseen siirtymisiä.

Oma koutsi -palvelu sai raatilaisilta kehut, mutta heidän mielestään sen rinnalle tarvitaan myös ammattilaisten tuottamaa palvelua. Ammattilainen voi käsitellä asioita eri tavalla kuin vapaaehtoiset.

Ihmiskontakti tekee hyvää

Palveluista saatavaa tietoa pitäisi raatilaisten mielestä olla enemmän tarjolla, jotta yhteydenotto olisi helpompaa. Myös avoimia kohtaamispaikkoja työikäisille voisi olla enemmän. Kimmoke-ranneketta pidettiin hyvänä palveluna, mutta pitäisi olla myös sellaista toimintaa, johon ei liity liikunta, vaan etupäässä mahdollisuus kohdata muita ihmisiä.

Sähköisiä palveluita tarvitaan ja nuorille chat-neuvonta saattaakin olla luontevin yhteydenottokanava. Työikäisille voisi olla tarvetta anonyymille chatille, jollaisia nuorille jo on tarjolla. Kaikkein tärkeintä on raadin mielestä se, että palveluista soitetaan perään. Sähköisiä palveluja tulisi kehittää siten, että on vielä mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti.

Palveluntuottajan etsiminen on vaikeaa, kun voimavaroja ei ole

Raatilaisten mielestä psykoterapian hakuun tarvittaisiin nykyistä enemmän tukea. Palveluntuottajan etsiminen ja palvelujen vertaileminen keskenään on vaikeaa, kun voimavaroja ei ole.

  • Pitäisi olla olemassa jokin sivusto, jolla palveluja voisi vertailla ja nähdä palveluntuottajien erityisosaaminen sekä käyttäjien kokemuksia palveluista.

Valinnanvapauden osalta raatilaiset totesivat, että valintoihin pitää tarjota tukea. Valintaa tehdessä ”kuulluksi tuleminen ja kemiat” ovat pääasia.

Näennäisosallisuus puhututti raatilaisia

Keskustelua käytiin myös näennäisosallisuudesta. Raatilaiset pohtivat, mihin heidän mielipiteensä oikeastaan vaikuttavat. Kiviluodon mukaan aiheesta on tärkeää keskustella:

  • On todella tärkeää, että raadin viestit jaetaan mahdollisimman laajasti eteenpäin ja viedään niille tahoille, jotka asioista päättävät ja että raatien näkemykset otetaan aidosti huomioon palveluja suunniteltaessa.
  • Voin sanoa, että tämän nuorten raadin aito halu ja kiinnostus sekä asiantuntemus olivat pysähdyttäviä. Olin väsynyt kun menin raatiin, mutta täynnä intoa kun lähdin sieltä pois.

Jenni Kiviluoto ja Kimpassa-Allihopa-muutosorganisaatio kiittävät asiakasraateja valmisteluun osallistumisesta sekä heidän ajastaan ja konkreettisista ehdotuksistaan palvelujen kehittämiseksi!

Nuorten raati koostuu Turun Kaupunkilähestyksen tukenasi.fi nuorten tukitoiminnassa mukana olleista nuorista, joista suurimmalla osalla on kokemuksia mielenterveyspalveluista, terapian hausta, työttömyydestä, opintojen keskeyttämisestä, kiusaamisesta sekä yksinäisyydestä.

Lisätietoja nuorten asiakasraadista sekä yhteistyöpyynnöt raadille voi lähettää: liisa.love@tukenasi.fi

"Auttaisi jos omaan kotiin saisi apua edes muutaman kerran viikossa. Jos koskaan ei näe asiakkaan kotia, miten voi tietää todellisen tilanteen?"

Poliittinen ohjausryhmä: Vaikka sote-uudistus kaatui, valmistelua ja yhteistyötä tarpeen jatkaa

Kaikkien poliittisten puolueiden edustajia oli tänään maanantaina koolla pohtimassa sote- ja maakuntauudistuksen uusinta vaihetta puheenjohtaja Ilkka Kanervan kutsusta.

Kanerva totesi kokouksen jälkeen, että uudistuksen valmistelu suunnataan uudistuksen hallittuun alasajoon. Tästä huolimatta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on välttämätön, jotta sote-palvelut voidaan turvata yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaasti kaikille väestön ikärakenteen muuttuessa nopeasti. Nykytilanne ei ole kestävä.

Varsinais-Suomessa on tehty erittäin hyvää valmistelutyötä, jota tuleva hallitus voi halutessaan hyödyntää esimerkiksi ICT-ratkaisujen valmistelua. Poliittisen ohjausryhmän on myös syytä jatkaa toimintaansa.

Kansalaisten näkökulmasta valitettavaa on, että tilanne ei parane nykyisestä. Toisin sanoen jonojen purkuun ja lääkärille pääsyyn ei ole luvassa helpotusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamiseen ei toistaiseksi tule suunniteltuja parannuksia.

Tehtyä työtä hyödynnetään kuitenkin mahdollisimman laajasti. Toimintamallit maakunnissa ovat pysyvästi muuttuneet, eikä paluuta aiempaan ei ole.

Poliittisen ohjausryhmän jäsenet näkivät kuntien taloustilanteen varsin huolestuttavana. He pitivät yhteistyötä kuntien välillä sekä uudistuksen valmistelun jatkoa tarpeellisina.

Muutosjohtaja Antti Parpo totesi omassa katsauksessaan, että muutosorganisaatiossa työsuhteet ovat tällä hetkellä voimassa maaliskuun loppuun. Tarpeellista kutenkin on, että muutosorganisaatio voisi jatkaa muutaman henkilön voimin seuraavan hallituksen aloittamiseen saakka. Valmistelun maltilliseen alasajoon valmistaudutaan parhaillaan. Kaikki sopimukset käydään läpi ja kerätään kaikki tähän saakka valmistellut materiaalit sellaiseen muotoon, että niitä on jatkossakin helppo hyödyntää.

Maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija Kaisa Äijö muistutti, että ne maakuntapuolen tehtävät, jotka olisivat siirtyneet maakuntiin, kytkeytyvät vahvasti alueiden kehittämiseen, elinvoimaan ja kasvuun sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Näihin liittyviin ilmiöihin vastaaminen edellyttää myös aiempaa laajempia hartioita: laajaa yhteistyötä, työnjakoa ja resurssien turvaamista, sekä tiedonkulkua valtio - alueet/maakunnat - kunnat välillä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Behovet att utveckla tjänster har identifierats i Egentliga Finland och en önskan finns att fortsätta samarbetet över kommungränserna

Regeringen lämnade in sin avskedsansökan till republikens president 8.3.2019 kl 10. Regeringens avskedsansökan beror på att vård- och landskapsreformen fallit. 

Sakkunniga som har jobbat med reformen i Egentliga Finland beklagar att man inte lyckas ro reformen i hamn under denna regeringsperiod.

  • Processen har visat hur svårt det är att genomföra en omfattande reform av social- och hälsovården med en snabb tidtabell, säger förändringsdirektören för social- och hälsovård i Egentliga Finland Antti Parpo.

Sedan hösten 2018 har fokus inom reformarbetet i Egentliga Finland legat på utvecklingen av tjänster i stället för administrativa strukturer. Det finns flera exempel på konkret utvecklingsarbete:

  • Vi håller på att skapa ett gemensamt patientdatasystem i landskapet.
  • Vi utvecklar barn-, ungdoms- och familjetjänster tillsammans även i framtiden. Metoden för tidigt ingripande förstärks genom en familjecentersmodell, som inkluderar en Be om hjälp-knapp och rådgivningschatt.
  • Specialiserade och krävande barn- och ungdomstjänster utvecklas i kompetens- och stödcenter.
  • Tjänster för äldre och deras anhöriga utvecklas i kommunalt samarbete inom det tvåspråkiga projektet KomPAssi. KomPAssi hjälper genast vid en första kontakt (bl.a. rådgivningstelefon, chatt, elektronisk plattform för tjänster).
  • Den populära distansmottagningen MinKlinik har ersatt rentav hundratals besök vid hälsovårdscentralen i Pöytis och Aura. Pilotens verksamhet fortsattes till slutet av år 2019 och den har från detta års början också utvidgats till kommunernas hemtjänst.
  • Organisationer och tredje sektorn samt kommunerna främjar välfärd genom ett intensivare samarbete än tidigare.
  • Samarbete mellan myndigheter har intensifierats.
  • Effektiverad arbetsförmedling (pilotprojekt för tillväxttjänster). Kunder som hänvisas till en serviceproducent kan sysselsättas snabbt till arbetsplatser som uppstått i landskapets positiva strukturomvandling.
  • Transporterna i landskapet kartläggs inom organiseringen av persontrafik.
  • Informationsledning utvecklas
  • Pilotprojekt med arbetsrotation inom lantbruksförvaltning
  • Kommunernas aktörer har skapat fungerande samarbetsnätverk.

Vi har även kartlagt utvecklingsbehov bl.a. inom mottagningstjänster, specialiserad sjukvård, vård på bäddavdelning, vuxensocialarbete och tjänster för personer med funktionsnedsättning. Vi har kartlagt social- och hälsovårdsfältet noggrant och dialogen mellan de olika aktörerna har blivit bättre.

  • Vi har goda möjligheter att utveckla tjänster genom samarbete, det finns ingen återvändo till det gamla. Kommunen är en för liten enskild aktör inom social- och hälsovården, speciellt digitala system och utvecklingen av elektroniska tjänster lyckas inte i en splittrad modell, konstaterar Parpo.

Landskapsreformens ansvarsberedare Kaisa Äijö påminner att syftet är att skapa välfärd för invånarna och goda verksamhetsförutsättningar för företagen och att ta vara på miljön.

  • Vi har mera information än någonsin tidigare som vi kan utnyttja för att skapa ett nytt och fungerande system. Vi får inte försumma den här chansen, säger Kaisa Äijö.

Antti Parpo tror inte att samarbetet kring utvecklingen av tjänsterna avbryts

Som nästa steg kommer man att inleda en dialog med kommunerna och samkommunerna för att utreda hur tjänsterna bäst kunde utvecklas tillsammans. Finlands följande regering avgör riktningen och tempot för det fortsatta arbetet, men Parpo utgår från att arbetet med vårdreformen fortsätter.

Personalstyrkan inom Kimpassa-Allihopa-förändringsorganisationen är nu cirka 30 årsverken. Avtalen går ut i slutet av mars.

  • Utgångsläget är bra vad gäller samarbetet kring att utveckla tjänster och jag tror inte att detta arbete avbryts. Vi har lärt oss vikten av att beakta tjänster ur invånarnas synvinkel och sett digitaliseringens frammarsch. Dessa teman vill vi främja som en del av samhällsutvecklingen, säger Parpo.

Förändringsorganisationen sammanställer ett heltäckande dokument om sådana tjänster i Egentliga Finland som det lönar sig att utveckla vidare, oberoende av förvaltningsmodell. Vi har samlat information om utvecklingsarbetet i Egentliga Finland även under rubriken Tillsammans gör vi mera.

Tilläggsuppgifter:

  • Antti Parpo, förändringsdirektör för social- och hälsovård, parpo(a)varsinais-suomi.fi, tel. 040 6428 682
  • Kaisa Äijö, ansvarsberedare för landskapsreformen, kaisa.aijo(a)varsinais-suomi.fi, tel. 044 030 4071

 

Varsinais-Suomessa palvelujen kehittämistarpeet on tunnistettu ja kuntarajat ylittävälle työlle haetaan jatkoa

Hallitus jätti eroanomuksensa tänään tasavallan presidentille 8.3.2019 klo 10. Hallituksen eroilmoitus johtuu sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisesta.

Varsinais-Suomen uudistusta valmistelevat asiantuntijat näkevät tilanteen valitettavana. Tämä tarkoittaa, ettei pitkään valmisteltua uudistusta saada tällä hallituskaudella maaliin.

  • Uudistusprosessi on osoittanut, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen näin laajasti nopealla aikavälillä on vaikeaa, toteaa Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo.

Varsinais-Suomen muutosvalmistelussa ollaan syksystä 2018 asti keskitytty palvelujen sisältöjen kehittämiseen hallintorakenteiden sijaan. Esimerkkejä konkreettisesta kehittämistyöstä on paljon:

  • Maakuntaan on syntymässä yhteinen potilastietojärjestelmä.
  • Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään jatkossakin yhdessä. Varhaista tukea parannetaan perhekeskusmallin avulla, tarjontaan kuuluu mm. Pyydä apua! -nappi ja neuvola-chat
  • Lasten ja nuorten erityis- ja vaativan tason palveluja kehitetään osaamis- ja tukikeskus-mallilla.
  • Ikäihmisten ja omaisten palvelut kehittyvät kuntien yhteistyönä kaksikielisen KomPAssin myötä. KomPAssi tarjoaa apua yhden yhteydenoton perusteella (mm. neuvontapuhelin, chat, sähköinen palvelualusta).
  • Suosittu MunKlinikka-etävastaanottopalvelu on korvannut jo satoja terveyskeskuskäyntejä Pöytyällä ja Aurassa. Pilotin toiminta-aikaa jatkettiin vuoden 2019 loppuun ja sitä on laajennettu vuoden alusta myös kuntien kotihoitoon.
  • Järjestöt ja kunnat edistävät yhdessä hyvinvointia aiempaa tiiviimmin.
  • Viranomaisten välinen yhteistyö on tiivistynyt
  • Tehostetun työnvälityksen (kasvupalvelupilotti) tavoitteena on palveluntuottajalle ohjattujen asiakkaiden nopea työllistyminen positiivisen rakennemuutoksen myötä syntyneisiin työpaikkoihin.
  • Maakunnan kuljetuskokonaisuutta selvitetään osana henkilöliikenteen järjestämistä
  • Tietojohtamisen esiselvitys (koskien maakunnan muita kuin sote-tehtäviä)
  • Maaseutuhallinnon työkiertokokeilu
  • Kuntien toimijat ovat luoneet toimivia yhteistyöverkostoja

Olemme koonneet kehittämistarpeita myös mm. vastaanottopalveluihin, erikoissairaanhoitoon, vuodeosastotoimintaan, aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin liittyen. Sote-kenttä on siis hyvin kartoitettu ja vuoropuhelu eri toimijoiden välillä on parantunut selvästi.

  • Eväät yhteiseen kehittämiseen ovat maakunnassa hyvät, eikä paluuta entiseen ole. Kunta on yksittäisenä sote-toimijana liian pieni, varsinkin ICT-järjestelmät ja sähköisten palvelujen kehittäminen eivät onnistu hajanaisessa rakenteessa, Parpo analysoi.

Maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija Kaisa Äijö muistuttaa, että monimutkaiselta vaikuttavassa kokonaisuudessa tavoitteena on luoda kestävästi hyvinvointia asukkaille ja toimintaedellytyksiä yrityksille sekä huolehtia ympäristöstä.

  • Meillä on enemmän tietoa kuin koskaan käytettävänä uuden ja vaikuttavamman järjestelmän kehittämiseen. Tätä tilaisuutta ei kannata hukata, Kaisa Äijö toivoo.

Antti Parpo ei usko, että palvelujen kehittäminen yhteistyössä katkeaa

Seuraavaksi käynnistetään vuoropuhelu kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja mietitään, millä tavalla palveluita kehitetään yhdessä. Seuraavan hallituksen linjaukset määrittelevät jatkotyöskentelyn suunnan ja tahdin, mutta Parpo olettaa, että sote-palvelujen uudistaminen tulee jatkumaan.

Kimpassa-Allihopa -muutosorganisaatiossa on tällä hetkellä noin 30 henkilötyövuotta ja työsopimukset on tehty pääsääntöisesti maaliskuun loppuun asti.

  • Lähtötilanne on hyvä palvelujen kehittämiseen yhteistyössä enkä usko työn katkeavan. Matkan varrella ymmärrys asukaslähtöisten palvelujen, digitaalisuuden ja käyttäjäkokemusten huomioimiseen ovat lisääntyneet. Näitä teemoja pitää edistää osana yhteiskunnan kehittymistä, Parpo toteaa.

Muutosorganisaatio valmistelee kokoavaa aineistoa niistä varsinaissuomalaisista palveluista, joita kannattaa jatkossakin kehittää, hallintomallista huolimatta. Varsinaissuomalaista kehittämistyötä on myös koottu otsikon ”Yhdessä teemme enemmän” alle.

Lisätietoja:

  • Antti Parpo, sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosjohtaja, antti.parpo(a)varsinais-suomi.fi, p. 040 6428 682
  • Kaisa Äijö, maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija, kaisa.aijo(a)varsinais-suomi.fi, p. 044 030 4071

Sinua saattaa kiinnostaa myös