Osallisuustyö lisää luottamusta maakuntavalmisteluun

Maakuntien osallisuusvalmistelijat toivovat, että maakunta- ja soteuudistuksen askelmerkit ja resurssit varmistetaan nopeasti, riippumatta siitä, meneekö lakiesitys tällaisessa muodossa eteenpäin tai tehdäänkö siihen muutoksia vaalien jälkeen. Verkostokokoukseen kokoontuneet valmistelijat ympäri Suomen jakoivat yhteisen huolen valmistelun jatkumisesta.

Maakuntien osallisuusvalmistelussa on saatu ymmärrystä palveluiden ja toiminnan uudistamisesta ja asiakastarpeista yli kaikenlaisten siilojen ja organisaatiorajojen. Jatkovalmistelua ei pidä eikä voi aloittaa tyhjältä pohjalta. Tuhansilta ja taas tuhansilta asukkailta, asiakkailta, järjestöiltä, yrityksiltä ja henkilöstöltä koottu tieto ja ymmärrys hyödyttää valmistelua, eikä se muutu muutamassa kuukaudessa. Hyvin tehty osallisuustyö lisää luottamusta valmisteluun ja päätöksentekoon.

Maakunta- ja sote-uudistuksen demokratia- ja osallisuusverkosto 18.2.2019

Karoliina Luukkainen, Varsinais-Suomi; Minna Leinonen  ja Paula Karppinen, Kainuu; Salla Airaksinen, Etelä-Karjala; Emmi Hyvönen, Keski-Suomi; Ville Majala, Päijät-Häme; Maarita Mannelin, Pohjois-Karjala; Aija Matero, Kymenlaakso; Pirjo Marjamäki, Pirkko Excell ja Katja Syvärinen, Uusimaa; Saara Lång, Keski-Pohjanmaa; Pasi Laukka, Pohjois-Pohjanmaa; Jukka Hakola, Lappi; Irina Nori, Pohjanmaa; Anne Sahrio, Pohjois-Savo; Soile Ridanpää-Vuolle ja Anne Heusala, Pirkanmaa; Milja Karjalainen, Satakunta

Lisätietoja:

Pasi Laukka 044 703 1638, Katja Syvärinen 050 4637673 ja kaikki listan valmistelijat

Viestintä luo maakunnan roolia yhteiskunnassa ja tukee demokraattista tehtävää

”En ymmärrä tästä maakunta-asiasta mitään. Minulle ei ole kerrottu. Asioista päätetään pienessä piirissä. Kukaan ei kuuntele. Ai äänestänkö maakuntavaaleissa – en todellakaan. Mistä niissä edes äänestetään?”

Nämä kommentit yleistyvät, jos tämän mittakaavan uudistuksessa viestintään ei panosteta. Viestintä on avain muutoksen johtamiseen, palvelujen toimivuuteen, luottamuksen syntymiseen ja vuorovaikutukseen. Viestintä on oleellinen demokratian toteutumiseen.

Osaava, sitkeä ja luova maakuntien viestijöiden verkosto kehittää maakunta- ja sote-uudistuksen muutosviestintää sekä uusien maakuntien viestintää. Mutta tekemisen lista on pitkä, meitä on kovin vähän ja joka hetki ymmärrämme paremmin viestinnän merkityksen uudistuksen onnistumiselle.

Monen maakunnan uudistusvalmistelussa on tällä hetkellä 1-2 viestijää. Varsinais-Suomessa, jossa tuleva maakunta työllistää 23 000 henkilöä, on kaksi viestijää ja kaksi osa-aikaista verkkoviestinnän asiantuntijaa.

Uudistuksessa tehtäviä siirtyy 190 vastuuviranomaiselta 18 maakuntaan ja 220 000 henkilöä vaihtaa työnantajaa. Tämä herättää huolta ja rutkasti kysymyksiä. Henkilöstölle tulee viestiä säännöllisesti ja heitä pitää kuunnella. Esimiehet ovat monille tärkein viestintäkanava – esimiehet tarvitsevat siis viestinnällistä tukea ja koulutusta.

Maakuntauudistus mullistaa kansalaisten peruspalvelut. Meidän on kerrottava 470 000 varsinaissuomalaiselle mistä palvelut jatkossa löytyvät, päivystyksestä ja hammaslääkäristä työllisyyspalveluihin ja maaseututukiin. Edessä on massiivinen viestintäurakka, kun kaikki kohderyhmät on tavoitettava. Kaikki kanavat ja keinot on otettava luovasti käyttöön.

Uudet maakunnat hakevat paikkaansa yhteiskunnassa, ne rakentavat identiteettiä ja brändiä, määrittelevät strategiset tavoitteensa ja haluavat houkutella työntekijöitä. Toimiva viestintä vie tavoitteita kohti.

Maakuntavaalit ovat iso viestinnällinen haaste, koska maakuntia ei tunneta. Kansalaisille on kerrottava mikä maakunta on, mistä se päättää, mitä palveluja se tarjoaa ja mihin oma ääni vaikuttaa.

Jos ihmiset eivät äänestä, seuraukset demokratialle ovat vakavat.

Maakunta tarvitsee verkkopalvelut, josta palvelut löytyvät helposti ja palveluketjut toimivat. Sähköiset palvelut kehittyvät ja ne pitää viestinnän keinoin tuoda ”ihmisen tasolle”.

Olemme tekemässä jotain niin suurta ja monimuotoista, että kannattaa ottaa oppia muilta. Ruotsin maakunnat ovat toimineet 1990-luvulta saakka, joten kysyin heiltä, miten Ruotsin maakunnissa hoidetaan viestintää ja markkinointia. Opin ruotsalaisilta paljon – tässä nostan esille yhden asian: resurssit.

Montako viestijää luulette, että 7200 työntekijän Kalmarin maakunnassa on? Vastaus on 23.

Montako 35 000 työntekijän Skånen maakunnassa? 100 viestijää.

Entä suurin maakunta, 53 000 työntekijän Västra Götalandsregion? Viestijöitä on 120.

Ruotsin maakuntien tehtäväkenttä on suppeampi kuin meillä: niihin ei kuulu työllisyyssektori, sosiaalipalvelut eikä pelastustoimi.

Muutos on viestintää. Johtaminen on viestintää. Onko tämä ymmärretty meilläkin?

Jessica Ålgars

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen viestintäpäällikkö

"Jos ihmiset eivät äänestä, seuraukset demokratialle ovat vakavat."

Palvelumanageri-palvelun tarjouspyyntöluonnos julkaistu kommentoitavaksi 8.2.2019

Suunnitteilla oleva palvelu on osa laajempaa varsinaissuomalaista viranomaisyhteistyötä kehittävää kasvupalvelupilottia

Maakuntauudistuksen osana toteutettavaan kasvupalvelu-uudistukseen on valmisteltu Varsinais-Suomessa ns. kasvupalvelupilotteja työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta vuodesta 2018 alkaen. Pilottien on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 aikana ja niissä kokeillaan sellaisia uusia toimintatapoja, jotka sopivat tulevaan maakuntamalliin sekä tulevaan kasvupalvelulainsäädäntöön.

Kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut ja sillä edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin.

Alueella suunnitteilla oleva Palvelumanageri - palvelun ostopalveluhankinta on osa laajempaa varsinaissuomalaista viranomaisyhteistyötä kehittävää Ulkokehältä työelämään -kasvupalvelupilottia. Nyt julkaistu tietopyyntö on osa hankinnan kehittämiseksi käytävää markkinavuoropuhelua, joka on käynnistynyt 10.10.2018 pidetyllä keskustelutilaisuudella. Tarjouspyyntöluonnos on laadittu aiempi markkinavuoropuhelu ja tietopyyntöön saadut vastaukset huomioiden. Pyyntö on julkaistu 8.2.2019 ja suljetaan 27.2.2019.

Tutustu tietopyyntöön Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sivuilla.

Muutokseen valmistautuminen nostanut esiin monialaisen maakunnan edut

Maakunnan monialaisuus on Äijöstä suuri mahdollisuus, jolla voidaan vastata moniin tulevaisuuden suuriin kysymyksiin.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatio osallistui MTK-Varsinais-Suomen Menestyvä maatilayritys -hankkeen ja maaseutuhallinnon järjestämään EU-avustajien, maaseutuhallinnon ja neuvojien koulutuspäivään. Maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija Kaisa Äijö antoi tilaisuudessa ajankohtaiskatsauksen sote- ja maakuntauudistuksen tilanteeseen.

Viljelijöitä tukihaussa avustavien EU-avustajien, maaseutuhallinnon ja neuvonnan koulutuspäivillä 5. helmikuuta käsiteltiin ajankohtaisuuksia tukiasioista maakuntauudistuksen tilanteeseen.

  • Vuosien ajan olemme keväällä kokoontuneet yhteiseen päähakukoulutuspäivään. Tänään kuulimme maa- ja metsätalousministeriön alustuksen EU:n yhteisestä maatalouspolitiikan (CAP2020) valmistelutilanteesta, vipu-karttaohjelman kehittymisestä, ympäristökorvauksen muutoksista ja peltojen kipsikäsittelystä saaristomeren vaikutusalueella, kertoi maaseutupäällikkö Petri Puustinen.

Maakuntauudistuksen valmistelussa on kartoitettu mm. maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden yhtenäistämistarpeita ja saatu onnistuneita tuloksia työnkierron kautta. Uudistuksen yhteydessä ELY:ssä ja kunnissa maaseutuhallinnon tehtävissä työskentelevät ovat siirtymässä saman työnantajan, maakunnan palvelukseen.

  • Perinteisesti ELY ja kuntien yhteistoiminta-alueet ovat tehneet läheistä yhteistyötä ja tämä muutokseen valmistautuminen on lähentänyt meitä entisestään, Puustinen toteaa.

Täytyy muistaa, miksi uudistusta tehdään

Varsinais-Suomessa maakuntauudistuksen kokonaisuudesta vastaava Kaisa Äijö aloitti tehtävässään vuoden alussa. Laajan maakuntakokonaisuuden enemmän ja vähemmän tuttuihin teemoihin perehtymisen hän on aloittanut tutustumalla niiden parissa työskenteleviin ihmisiin. Maakunnan monialaisuus on Äijöstä suuri mahdollisuus, jolla voidaan vastata moniin tulevaisuuden suuriin kysymyksiin:

  • On valtava rakenteellinen haaste saada kaikki palaset toimimaan yhteen ja siksi täytyy palauttaa mieleen yhä uudelleen, miksi uudistusta tehdään. Meitä maakunnan eri toimijoita yhdistää yhteinen tavoite luoda maakuntaan kestävästi hyvinvointia ja toimintaedellytyksiä asukkaille ja yrityksille sekä huolehtia ympäristöstä.

Uudistus koskettaa mammuttimaisen sosiaali- ja terveyssektorin lisäksi muita varsinaissuomalaisittain tärkeitä tehtävänaloja kuten maataloutta ja  elintarviketeollisuutta:

  • Maakunnan muiden tehtävien koetaan joskus jäävän soten varjoon. Ne kuitenkin ovat juuri niitä itse maakunnan muodostavia tehtäviä, joilla se erottuu muista ja joilla luodaan alueen kasvua ja elinvoimaa, Äijö sanoo.

Uudistuksen kohtalon hetket ovat käsillä

Sote- ja maakuntauudistuslait ovat parhaillaan perustuslakivaliokunnan arvioitavina ja lausuntoa odotetaan päivänä minä hyvänsä. Kohtalon kysymys on se, ehditäänkö uudistuksen mahdollistavista lakipaketeista äänestää. Jos sellaiset lait, jotka vaikuttavat perustavanlaatuisesti maakuntahallinnon perustamiseen jäävät ulos, ei uudistusta voida nykymuodossaan toteuttaa.

  • Me valmistelijat olemme hyvin sitoutuneita uudistukseen ja työtä jatketaan kunnes toisenlainen käsky käy, Äijö kertoi.

Muutosorganisaation rahoitus on turvattu kevääksi niin, että työtä voidaan jatkaa täydellä höyryllä, mikäli eduskunta näyttää maakunnille vihreää valoa. Jos näin käy, kiire on varma:

  • Olemme jäädyttäneet rakenteiden valmistelun syksyllä ja keskittyneet sisältöjen kehittämiseen. 1,5 vuoden aikaraja maakuntien aloittamiselle vuoden 2021 alussa on äärimmäisen tiukka, Äijö huomauttaa.

Entä sitten jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu? Meneekö kaikki tehty työ hukkaan?

  • Muutoksen jatkumiseen tulee varautua joka tapauksessa, uuden hallituksen ehdoin. Keskeiset uudistustarpeet eivät tule tästä muuttumaan, Äijö totesi.
  • Mitään turhaa työtä valmistelussa ei ole tehty. Jatkossakin meidän on löydettävä yhdessä keinot hyvän työn jatkamiseen ja toimintojen kehittämiseen.

Aamupäivän esitykset videotallenteella: 

  • 1:10 Matti Puolimatka
  • 9:50 CAP27 (MMM)
  • 43:15 Tukihaku 2019 sekä uuden viraston näkyminen haussa
  • 1:03:10 Vipu –kartta ja yhteiskäyttölohkot
  • 1:42:10 Ympäristökorvauksen muutokset
  • 2:01:15 Muuta ajankohtaista viljelijätukiyksiköstä