Tietojohtamisen tavoitteena älykäs maakunta

Hyvä tietopohja on vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys. Yhtä tärkeää kuitenkin on, että organisaatio kykenee hyödyntämään tietoa toiminnassaan ja päätöksenteossaan kaikilla tasoilla. Tiedon onnistunut hyödyntäminen erottelee tulevaisuudessa julkisen hallinnon toimijat toisistaan yhä vahvemmin, millä on vaikutusta mm. palveluiden laatuun. Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen on laatinut maakuntauudistuksen valmistelun tarpeisiin esiselvityksen uuden maakunnan strategisen tietojohtamisen kysymyksistä.

Hyvä tietopohja on vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys. Ilman ajantasaista ja tarkoituksenmukaista tietoa päätösten valmistelu jää vaillinaiseksi ja päätösten vaikutusten arviointi vaikeutuu. Ilman hyvää tietopohjaa ei ole mahdollista johtaa tiedolla, mikä on kriittinen tekijä maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuneessa toteuttamisessa.

  • Tietojohtamisessa ei ole kyse vain tietopohjasta ja tiedon hallinnasta. Tietopohjan tulee olla kunnossa, mutta tärkeintä onnistuneessa tietojohtamisessa on, että organisaatio kykenee hyödyntämään tietoa toiminnassaan ja päätöksenteossaan kaikilla tasoilla, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Vasanen on laatinut maakuntauudistuksen valmistelun tarpeisiin esiselvityksen maakunnan tietojohtamisen kysymyksistä. Esiselvityksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva tietojohtamisen nykytilasta maakunnille siirtyvissä tehtävissä lukuun ottamatta sote-palveluita.

Esiselvityksen keskeisenä suosituksena on, että tietojohtamisen tulee olla systemaattista, koko organisaation läpileikkaavaa ja sen tulee kohdistua kaikkiin päätöksentekovaiheisiin. Tietojohtaminen kytkeytyy laajasti koko organisaation toimintaan, ja tietojohtamisen prosessien tulee olla kirjattu vahvasti maakunnan strategiaan.

  • Tietojohtaminen ei ole pelkästään johtamistapa tai organisaation johtoa koskeva asia, vaan siinä on kyse organisaation kokonaisvaltaisesta tietoon perustuvasta toiminnasta, Vasanen toteaa.

Viime kädessä tietojohtamisessa on kyse siitä, kuinka älykäs organisaatio on. Älykkäillä organisaatioilla on kyky toimia kompleksisessa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ne ennakoivat tulevaa ja niissä tietojohtaminen on läsnä päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa.

Maakunnan tietojohtamisen prosessit vaativat tuekseen tiedon analysoinnin osaamista toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden syy–seuraussuhteiden ymmärtämiseksi. Erityisen tärkeää on, että maakunta kykenee hyödyntämään kehittyneitä data-analytiikan menetelmiä toimintansa suunnittelussa ja ohjaamisessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

Esiselvityksen raporttiin voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Ministeri Saarikko tapasi Runosmäen vanhuskeskuksen asukkaita

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vieraili maanantaina 25.2. Runosmäen vanhuskeskuksessa. Runosmäen vanhuskeskuksessa asuu yli 200 ikäihmistä ja se on näin ollen Turun suurin vanhuskeskus.

Runosmäen vanhuskeskus sai ministeriltä kiitosta viriketoiminnasta ja kodinomaisuudesta sekä siitä, miten Turku mittaa laatua omissa vanhuspalveluissaan.

- Kävimme äsken vanhuspalveluiden johtajien kanssa keskusteluja mm. siitä, miten Turku on päättänyt satsasta vanhuspalvelujen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Turussa ollaan jo siinä tilanteessa, että ilman ulkomaalaistaustaista työvoimaa palvelut eivät pyörisi. Tarvitsemme siis jatkossa yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, edellyttäen tietysti, että kielitaito on kohdillaan.

Ministeri nosti esiin myös huolensa siitä, mistä löytyy tulevaisuudessa riittävästi osaavaa vanhuspalveluhenkilöstöä.

- Parhaillaan on käynnissä nuorten yhteishaku. Meidän kaikkien pitäisi olla huolissaan siitä, miten nuoret saadaan houkuteltua alalle. Mutta myös siitä, miten saamme nykyiset hoitajat jaksamaan ja pysymään alalla jatkossakin, myös kotihoidossa, Saarikko muistutti.

Negatiivinen uutisointi vanhustenhuollon tilasta ei ministeriä yllättänyt

Ympärivuorokautisessa hoivassa asuvat asukkaat ovat valtakunnallisestikin vaativasti muistisairaita, jotka ovat poikkeuksellisen iäkkäitä.

- Eliniän nousu on johtanut siihen, että palveluissa on uudenlainen käyttäjäryhmä. 20–30 vuotta sitten vanhainkodissa elettiin ihan eri maailmassa kuin nykypäivän ympärivuorokautisessa hoivassa. Vaativan hoivan ryhmä kasvaa koko ajan. Siksi erityisesti esimiestyöltä vaaditaan tänä päivänä paljon.

Viime aikoina mediassa vellonut keskustelu vanhustenhoidon tilasta ei ole ministeri Saarikkoa harmittanut.

- Nyt kerrankin keskustellaan hoidon sisällöstä. Tämä aihe koskettaa ihmisiä erityisesti siitä syystä, kun me kaikki vanhenemme ja asia koskettaa monien läheisiä. Minusta välillä unohtuu kuitenkin se, että sekä julkisella ja yksityisellä hoiva on pääasiassa hyvää. Tätä raskasta työtä tekevistä hoitajista ei kritiikki varmasti tunnu hyvältä.

Runosmäen vanhuskeskuksen asukas Laina (95 v.) keskusteli pitkään ministeri Annika Saarikon kanssa.

Ikääntyneiden palveluohjaus ja sosiaalipäivystys hyviä maakunnallisia esimerkkejä

Ministeri otti kantaa myös perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoon.

- Hallituksesta sote ei jää kiinni. Aikataulun riittävyydestä vastaa sosiaali- ja terveysvaliokunta. Osa perustuslakivaliokunnan muutosesityksistä voidaan tehdä eduskunnassa, osa kysymyksistä on visaisempia ratkaistavaksi. Meillä on hallituksessa valtava työ edessä.

Ministeri Saarikko muistutti, että osassa maakunnissa työtä jatketaan lainsäädännöstä huolimatta, mutta maakuntia ei saada yhdenmukaisiksi ilman valtakunnallista lainsäädäntöä.

-  Jos haluamme koko Suomeen yhdenmukaiset sote-palvelut, se käy vain ison valtakunnallisen uudistuksen myötä. Lain läpimenoon on edelleen mahdollisuus olemassa. Uudistuksesta ei tietenkään tule täydellinen kerralla, vaan uudistustyö jatkuu lakien läpimentyäkin.

Saarikko kuitenkin myönsi, että viimeiset puolitoista vuotta sote-keskustelu on ollut kansalaisia vieraannuttavaa.

- Emme ole riittävästi pystyneet perustelemaan kansalle, miksi uudistusta tarvitaan. Siksi tämä viime aikojen vanhuskeskustelu on ollut todella tärkeää, jotta muistamme, miksi uudistusta ylipäätään tarvitaan. Kyse on myös poliittisesta uskottavuudesta ja politiikan kyvystä tehdä isoja päätöksiä.

Hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa muistutti, että Varsinais-Suomessa on keskitytty kuluneen vuoden aikana työn kehittämiseen.

- Olemme hyvinvointitoimialalla tehneet sitä työtä, joka on ollut tarpeen tehdä joka tapauksessa. Paluuta entiseen toimintaan ei ole ja meillä on aito halu viedä asioita eteenpäin. Hyviä esimerkkejä maakunnallisista onnistumisista ovat esimerkiksi yhteinen ikääntyneiden palveluohjaus KomPAssi sekä maakunnallisesti toimiva virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, Liuksa kertoi.

LAPE-akatemia kokoaa sivistystoimen- ja soten johtajat sopimaan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuudesta

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vaikuttava johtaminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Maaliskuussa starttaava LAPE-akatemia kokoaa kunkin maakunnan, kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdon sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajat yhteiseen oppimisprosessiin.

Lopputuloksena luodaan eri toimijoiden väliset toimintamallit, sopimukset ja rakenteet siitä, miten palveluista saadaan lapsi- ja perhelähtöisiä. Johtajat saavat tukea entistä vaikuttavampaan toimintaan, kokonaisuuksien ymmärtämiseen sekä verkostojen johtamiseen yhteisessä toimintaympäristössä.

Lapset ja nuoret elävät arkeaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Lasten ja nuorten palveluista vastaavien tahojen – olipa se sitten kunta, maakunta tai joku muu taho – tulee pystyä tarjoamaan lapsille ja nuorille sopivaa tukea oikeaan aikaan mieluiten heidän omassa kasvuyhteisössään.

  • Ilman erilaiset hallinnonrajat ylittävää tahtotilaa on mahdotonta päästä lasten nuorten ja perheiden palveluiden ihmislähtöisyyteen taikka kustannusvaikuttavuuteen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia johdettaessa olisi toimittava ikään kuin hallintorajoja ei olisikaan. Lapsi- ja perhelähtöisillä palveluilla edistetään tehokkaimmin lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, muistuttaa hankejohtaja Maria Kaisa Aula sosiaali- ja terveysministeriöstä.
  • Jokaisen maakunnan alueella ollaan jo liikkeessä parempaan päin eli sivistystoimen ja soten yhdessä tekemiseen sekä varhaisen tuen vahvistumiseen.  LAPE-muutosohjelman vauhdittamaa kehitystä haluamme tukea ja jatkaa LAPE-akatemialla.

Uudet toimintaympäristöt, uudenlainen johtaminen, uusi vaikuttavuus Helsingissä 20.3.

LAPE-akatemian starttitilaisuus pidetään Helsingissä 20.3. otsikolla ”Uudet toimintaympäristöt, uudenlainen johtaminen, uusi vaikuttavuus”.  Mukana ovat julkisen johtamisen huippunimet.

Starttitilaisuuden ohjelman löydät täältä.

Starttitilaisuutta on mahdollisuus seurata verkossa suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena.

LAPE-akatemiassa pysyt tulevaisuuden tahdissa

Tämän jälkeen valmennus jatkuu maakuntakohtaisesti kolmella tilaisuudella, joissa pureudutaan oman maakunnan alueen yhteistyöhön: sen rakenteisiin, toimintamalleihin ja palvelujen yhdyspintoihin. Osallistujat voivat vaikuttaa siihen, miten oman maakunnan alueella sivistystoimen ja soten yhteistyön rakenteet, prosessit ja toimintamallit kehittyvät.

Akatemiaan kutsutaan mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavat viranhaltijat ja päättäjät, maakuntavalmistelijat sekä järjestöjen ja seurakuntien johto.

  • Toimintaympäristö on nyt nopeassa muutoksessa.  LAPE-akatemia on tarpeellinen ja hyödyllinen siitä riippumatta, mitä eduskunta päättää maakunta ja sote- uudistuksesta. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on saatava joka tapauksessa vastaamaan mahdollisimman hyvin ihmisten tarpeisiin sekä tukemaan lasten oppimisen ja hyvinvoinnin yhdenvertaisuutta, sanoo muutosagentti Mikko Hulkkonen, joka myös vastaa maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sote-uudistuksen mukaisesta valmistelusta.
  • Korjaavien palveluiden kustannusten kasvun hillintä edellyttää varhaisen tuen vahvistumista ja vahvempaa yhteistyötä yli erilaisten rajojen.  Johtamisen on tärkeä perustua tutkimukseen, tietoon sekä lapsen oikeuksien yhteiseen eettiseen perustaan, korostaa Hulkkonen.

Länsirannikon (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa) yhteinen kunta-agentti Sari Välimaa vastaa sivistystoimen ja soten yhdyspinnan kehittämisestä vuoden 2019 aikana:

  • Lasten ja nuorten palveluista suurin osa on varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, Välimaa muistuttaa.
  • LAPE-akatemiassa vahvistetaan kokonaisuuden johtamisosaamista ja siksi mukana on vahvasti sote-kentän lisäksi mukana sivistys-, järjestö- ja seurakunnan johtoa.

Varsinais-Suomessa LAPE-kehittämistyö hyvässä vauhdissa

LAPE-akatemiassa juurrutetaan myös kunkin maakunnan alueella kahden viime vuoden aikana tehtyä LAPE-kehittämistyötä. Varsinais-Suomessa kehittämistyötä tehtiin Lupa auttaa! -hankkeessa, joka päättyi vuoden 2018 lopussa.

Hankkeen aikana kehitettiin laajasti maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Keskeisiä tuloksia tullaan juurruttamaan osana maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa huolimatta sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä.

Hankkeen tuloksiin voi tutustua täältä: https://www.lupaauttaa.fi/uutishuone/joku-ne-ihmeetkin-teki/

LAPE-akatemian järjestelyistä vastaavat yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Maakuntakohtaisista tilaisuuksista vastaavat kunkin maakunnan omat LAPE-muutosagentit yhteistyössä kunta-agenttien kanssa.

Lisätietoa 

Varsinais-Suomen muutosagentti Mikko Hulkkonen, mikko.hulkkonen@raisio.fi, 044 797 1411

Kunta-agentti Sari Välimaa, sari.valimaa@turku.fi, 050 345 1047

Hankejohtaja Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE), mariakaisa.aula@stm.fi, p. 0295 163 658

www.stm.fi/lapeakatemia

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Osallisuustyö lisää luottamusta maakuntavalmisteluun

Maakuntien osallisuusvalmistelijat toivovat, että maakunta- ja soteuudistuksen askelmerkit ja resurssit varmistetaan nopeasti, riippumatta siitä, meneekö lakiesitys tällaisessa muodossa eteenpäin tai tehdäänkö siihen muutoksia vaalien jälkeen. Verkostokokoukseen kokoontuneet valmistelijat ympäri Suomen jakoivat yhteisen huolen valmistelun jatkumisesta.

Maakuntien osallisuusvalmistelussa on saatu ymmärrystä palveluiden ja toiminnan uudistamisesta ja asiakastarpeista yli kaikenlaisten siilojen ja organisaatiorajojen. Jatkovalmistelua ei pidä eikä voi aloittaa tyhjältä pohjalta. Tuhansilta ja taas tuhansilta asukkailta, asiakkailta, järjestöiltä, yrityksiltä ja henkilöstöltä koottu tieto ja ymmärrys hyödyttää valmistelua, eikä se muutu muutamassa kuukaudessa. Hyvin tehty osallisuustyö lisää luottamusta valmisteluun ja päätöksentekoon.

Maakunta- ja sote-uudistuksen demokratia- ja osallisuusverkosto 18.2.2019

Karoliina Luukkainen, Varsinais-Suomi; Minna Leinonen  ja Paula Karppinen, Kainuu; Salla Airaksinen, Etelä-Karjala; Emmi Hyvönen, Keski-Suomi; Ville Majala, Päijät-Häme; Maarita Mannelin, Pohjois-Karjala; Aija Matero, Kymenlaakso; Pirjo Marjamäki, Pirkko Excell ja Katja Syvärinen, Uusimaa; Saara Lång, Keski-Pohjanmaa; Pasi Laukka, Pohjois-Pohjanmaa; Jukka Hakola, Lappi; Irina Nori, Pohjanmaa; Anne Sahrio, Pohjois-Savo; Soile Ridanpää-Vuolle ja Anne Heusala, Pirkanmaa; Milja Karjalainen, Satakunta

Lisätietoja:

Pasi Laukka 044 703 1638, Katja Syvärinen 050 4637673 ja kaikki listan valmistelijat

Viestintä luo maakunnan roolia yhteiskunnassa ja tukee demokraattista tehtävää

”En ymmärrä tästä maakunta-asiasta mitään. Minulle ei ole kerrottu. Asioista päätetään pienessä piirissä. Kukaan ei kuuntele. Ai äänestänkö maakuntavaaleissa – en todellakaan. Mistä niissä edes äänestetään?”

Nämä kommentit yleistyvät, jos tämän mittakaavan uudistuksessa viestintään ei panosteta. Viestintä on avain muutoksen johtamiseen, palvelujen toimivuuteen, luottamuksen syntymiseen ja vuorovaikutukseen. Viestintä on oleellinen demokratian toteutumiseen.

Osaava, sitkeä ja luova maakuntien viestijöiden verkosto kehittää maakunta- ja sote-uudistuksen muutosviestintää sekä uusien maakuntien viestintää. Mutta tekemisen lista on pitkä, meitä on kovin vähän ja joka hetki ymmärrämme paremmin viestinnän merkityksen uudistuksen onnistumiselle.

Monen maakunnan uudistusvalmistelussa on tällä hetkellä 1-2 viestijää. Varsinais-Suomessa, jossa tuleva maakunta työllistää 23 000 henkilöä, on kaksi viestijää ja kaksi osa-aikaista verkkoviestinnän asiantuntijaa.

Uudistuksessa tehtäviä siirtyy 190 vastuuviranomaiselta 18 maakuntaan ja 220 000 henkilöä vaihtaa työnantajaa. Tämä herättää huolta ja rutkasti kysymyksiä. Henkilöstölle tulee viestiä säännöllisesti ja heitä pitää kuunnella. Esimiehet ovat monille tärkein viestintäkanava – esimiehet tarvitsevat siis viestinnällistä tukea ja koulutusta.

Maakuntauudistus mullistaa kansalaisten peruspalvelut. Meidän on kerrottava 470 000 varsinaissuomalaiselle mistä palvelut jatkossa löytyvät, päivystyksestä ja hammaslääkäristä työllisyyspalveluihin ja maaseututukiin. Edessä on massiivinen viestintäurakka, kun kaikki kohderyhmät on tavoitettava. Kaikki kanavat ja keinot on otettava luovasti käyttöön.

Uudet maakunnat hakevat paikkaansa yhteiskunnassa, ne rakentavat identiteettiä ja brändiä, määrittelevät strategiset tavoitteensa ja haluavat houkutella työntekijöitä. Toimiva viestintä vie tavoitteita kohti.

Maakuntavaalit ovat iso viestinnällinen haaste, koska maakuntia ei tunneta. Kansalaisille on kerrottava mikä maakunta on, mistä se päättää, mitä palveluja se tarjoaa ja mihin oma ääni vaikuttaa.

Jos ihmiset eivät äänestä, seuraukset demokratialle ovat vakavat.

Maakunta tarvitsee verkkopalvelut, josta palvelut löytyvät helposti ja palveluketjut toimivat. Sähköiset palvelut kehittyvät ja ne pitää viestinnän keinoin tuoda ”ihmisen tasolle”.

Olemme tekemässä jotain niin suurta ja monimuotoista, että kannattaa ottaa oppia muilta. Ruotsin maakunnat ovat toimineet 1990-luvulta saakka, joten kysyin heiltä, miten Ruotsin maakunnissa hoidetaan viestintää ja markkinointia. Opin ruotsalaisilta paljon – tässä nostan esille yhden asian: resurssit.

Montako viestijää luulette, että 7200 työntekijän Kalmarin maakunnassa on? Vastaus on 23.

Montako 35 000 työntekijän Skånen maakunnassa? 100 viestijää.

Entä suurin maakunta, 53 000 työntekijän Västra Götalandsregion? Viestijöitä on 120.

Ruotsin maakuntien tehtäväkenttä on suppeampi kuin meillä: niihin ei kuulu työllisyyssektori, sosiaalipalvelut eikä pelastustoimi.

Muutos on viestintää. Johtaminen on viestintää. Onko tämä ymmärretty meilläkin?

Jessica Ålgars

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen viestintäpäällikkö

"Jos ihmiset eivät äänestä, seuraukset demokratialle ovat vakavat."

Palvelumanageri-palvelun tarjouspyyntöluonnos julkaistu kommentoitavaksi 8.2.2019

Suunnitteilla oleva palvelu on osa laajempaa varsinaissuomalaista viranomaisyhteistyötä kehittävää kasvupalvelupilottia

Maakuntauudistuksen osana toteutettavaan kasvupalvelu-uudistukseen on valmisteltu Varsinais-Suomessa ns. kasvupalvelupilotteja työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta vuodesta 2018 alkaen. Pilottien on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 aikana ja niissä kokeillaan sellaisia uusia toimintatapoja, jotka sopivat tulevaan maakuntamalliin sekä tulevaan kasvupalvelulainsäädäntöön.

Kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut ja sillä edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin.

Alueella suunnitteilla oleva Palvelumanageri - palvelun ostopalveluhankinta on osa laajempaa varsinaissuomalaista viranomaisyhteistyötä kehittävää Ulkokehältä työelämään -kasvupalvelupilottia. Nyt julkaistu tietopyyntö on osa hankinnan kehittämiseksi käytävää markkinavuoropuhelua, joka on käynnistynyt 10.10.2018 pidetyllä keskustelutilaisuudella. Tarjouspyyntöluonnos on laadittu aiempi markkinavuoropuhelu ja tietopyyntöön saadut vastaukset huomioiden. Pyyntö on julkaistu 8.2.2019 ja suljetaan 27.2.2019.

Tutustu tietopyyntöön Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sivuilla.