Hyte-työryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa puhututtivat ilmiöt

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä kokoontui vuoden 2019 ensimmäiseen kokoukseensa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte on hallinto- ja osaamisrajat rikkovaa toimintaa sen hyväksi, että koko maakunnassa elämä olisi parempaa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa meitä puhututti eniten ilmiöt. Pitäisikö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenkin osaltaan muuttua ottamaan kantaa ilmiöihin? Onko tutkimuksiin ja tilastoihin nojaava kokoustaminen jo vanhanaikaista? Vai tarvitaanko sitä ilmiöiden maailmassa yhä vahvemmin?

Tarvitaan varmaan molempia – pitkäjänteistä tilastoihin keskittyvää kehittämistä, mutta toisaalta meidän on reagoitava vaikkapa nuorten nuuskankäytön yleistymiseen nopeammin, kuin että se havaittaisiin pari vuotta jäljessä tilastoista tai tutkimuksista. Pitäisikö maakunnan tehtävä olla auttaa kuntia selvittämään, ovatko ilmiöt todellisia ja mitä niille voisi tehdä?

Tämän teeman pohtimista tulemme jatkamaan 2019 hyvinvointikertomuksen ja järjestelmäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä ja lakien etenemisen myötä myös maakunnan keskeisten johtamisdokumenttien laadinnan yhteydessä.

Tiesittekö muuten että vuoden 2019 laihdutustrendi on syödä silloin kun on nälkä? Innovatööristä.

Ville Santalahti on Varsinais-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän jäsen

Kaisa Äijö Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen luotsiksi: ”Avoimuus ja arvostus ovat tärkeimmät yhteistyön työkalut”

Aloitit vuoden alusta Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntauudistuksesta vastaavana henkilönä, millä mielin otat pestin vastaan?

Aloitan tehtävässä tilanteessa, joka on äärimmäisen mielenkiintoinen. Lakien läpimenoon liittyvä epävarmuus luonnollisestikin puhututtaa ja tuo valmisteluun oman elementtinsä. Olen kuitenkin erittäin iloinen tästä yllättäenkin eteeni tulleesta mahdollisuudesta ottaa haaste vastaan ja laajentaa omaa tehtäväkenttääni.

Miten tehtäväsi ja toimenkuvasi muutosorganisaatiossa muuttuu ja miten olet valmistunut uuteen rooliisi?

Olen vastannut aikaisemmin alueiden suunnittelu ja käyttö, liikenne ja ympäristö -kokonaisuuden valmistelusta. Muutosvalmistelu ja organisaatiossa työskentelevät ihmiset ovatkin jo pääsääntöisesti tuttuja. Tehtäväkuvan laajentuminen on tarkoittanut uusiin asiasisältöihin tutustumista ja valmistelun kokonaiskuvan kirkastamista. Liikkuvaan junaan hypätessä eteen tulevat tehtävät itsessään valmistavat jo seuraavana odottavaan tehtävään.

Mitä aiot tehdä ensimmäisenä?

Maakuntauudistus sisältää useita maakuntaan tulevia tehtäväkokonaisuuksia, jotka eivät ole nousseet esille siinä määrin kuin tehtävien laajuus ja merkitys edellyttäisivät. Jatkoa ajatellen on tärkeää vahvistaa kokonaiskuvaa niin kutsutun maku-puolen tehtävistä osana tulevan maakunnan tehtäväkokonaisuutta. Aion suunnata valmistelua tähän. Tilannehan sinällään on valtakunnallinen. Tähän asti tehdyssä valmistelussa meillä Varsinais-Suomessa on luotu kattava kuva maakuntaan siirtyvien tehtävien sisällöistä ja niissä tapahtuvista muutoksista.

Mitkä ovat mielestäsi uudistuksen suurimmat haasteet (jos se menee eduskunnassa läpi) Varsinais-Suomessa?

Muutos haastaa julkisen toimijan uudistumaan. Maakunta tuo toteutuessaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa rakenteita ja toimijoiden rooleja. Muutos on suuri ja edellyttää muutoksen ymmärtämistä ja hyväksymistä sekä joustavaa uusien toimintamallien käyttöönottoa. Uudistuksessa puhutaan monialaisesta maakunnasta ja siitä saatavista synergiahyödyistä. Tämä tarkoittaa asiantuntijuuksien törmäyttämistä sekä yhä laaja-alaisempaa asioiden ja vaikuttavuuden tarkastelua ja ymmärrystä. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee rakenteet suunnitella reagoiviksi ja uusilla periaatteilla toimiviksi.

Mitkä arvot ovat mielestäsi tärkeimpiä uuden maakunnan rakentamisessa?

Maakunta onnistuu tehtävissään yhteistyössä kuntien, yritysten, valtion ja kaikkien maakunnan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Uskon, että avoimuus ja arvostus ovat tärkeimmät yhteistyön työkalut.

Mikä on parasta Varsinais-Suomessa?

Varsinais-Suomessa on Suomen kauneimmat maisemat ja monipuoliset mahdollisuudet rikastuttaa elämää.

"Maakuntauudistus sisältää useita maakuntaan tulevia tehtäväkokonaisuuksia, jotka eivät ole nousseet esille siinä määrin kuin tehtävien laajuus ja merkitys edellyttäisivät."

Millainen verkkosivusto Varsinais-Suomen maakuntaan tulee?

Varsinais-Suomen verkkosivuston tärkeimpänä tavoitteena on olla asiakaslähtöinen ja koota yhteen maakunnan palvelut houkuttelevasti, helppokäyttöisesti ja hyödyllisesti. Verkkosivustolle rakennetaan tärkeimmät integraatiot mm. palvelutietovarantoon (PTV), yhteystietohakemistoon, maakunnan sähköisiin palveluihin sekä sosiaaliseen mediaan. Sivustolla huomioidaan mobiilikäyttö, saavutettavuus ja tietosuoja. Sivusto toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi, sekä tiivistelmä englanniksi. Sivuston toiminnot ja sisällöt rakennetaan ja julkaistaan vaiheittain, ketterästi kehittäen. Käyttäjät eli asiakkaat otetaan suunnitteluun mukaan.

Verkkosivustoa suunnitellaan parhaillaan maakuntien välisenä yhteistyönä Makufi-hankkeessa, jossa kärkimaakuntia ovat Varsinais-Suomen lisäksi Uusimaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala. Kaikki 18 maakuntaa voivat ottaa käyttöönsä verkkosivustopohjan ja kehittää sitä oman maakuntansa näköiseksi ja tarpeita vastaavaksi.

Tähän viikon kysymykseen vastauksen ovat laatineet verkkoviestinnän asiantuntijat Maria Nykyri ja Katja Heinämäki. Jos sinulla on kysymyksiä liittyen Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistukseen, voit lähettää niitä yksityisviestinä Facebook-sivujemme kautta.

THL tutki palveluintegraation toteutumista sote-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) reformit-yksikössä käynnistettiin keväällä 2018 tutkimuksellinen arviointi, jossa tutkitaan, seurataan ja arvioidaan palveluintegraation toteutumista sote-uudistuksessa viidessä maakunnassa: Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa. THL on julkaissut ensimmäisen työpaperin tutkimukseen liittyen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi keskeinen elementti on palvelujen yhteensovittaminen, integraatio. Uudistuksessa maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluisivat laaja-alaisesti yhteen sovitettuja ja useita eri palveluja tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistaminen sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määritteleminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta tulisi lisäksi sovittaa yhteen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa (HE 15/2017.)

THL:n vuonna 2018 käynnistämän tutkimuksen on tarkoitus tukea ja kuvata palveluintegraation toteutumista maakunnissa. Sen toteuttaminen suunnitellussa muodossa riippuu hallituksen sote- ja maakuntauudistusta koskevien lakiehdotusten hyväksymisestä eduskunnassa.

THL:n tutkimus tuottaa seuranta- ja arviointitietoa sote-lakiehdotuksissa määriteltyjen palveluintegraation edellytysten, osatekijöiden sekä tuotosten toteutumisesta sote-uudistuksen toimeenpanossa.

Tutkimus on luonteeltaan yhteistutkimus, jossa THL:n tutkijat ja maakuntien toimijat (järjestäjä, tuottajat, ammattilaiset sekä asukkaat ja asiakkaat) yhdessä tarkastelevat palvelukokonaisuuksien ja -ketjun määrittelyn, ohjauksen ja seurannan kysymyksiä ja palveluintegraation toteuttamista.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kesä-elokuussa 2018 maakuntien palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen valmistelun lähtötilannetta, organisointia ja strategiaa tilanteessa, jossa sote-lakeja ei ollut hyväksytty eduskunnassa.

Lähde:

THL

Ihmiset luovat muutoksen – Annamari Sarén-Koivu

Nimi

Annamari Sarén-Koivu

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Valmistelen maakuntauudistusta kasvupalveluiden osalta. Kasvupalvelut pitävät sisällään nykyiset valtion tarjoamat yritys- ja työllisyyspalvelut. Tällä hetkellä laadin palvelukuvauksia eri palveluista. Yhtenä isona ja tärkeänä osana työtäni on monialaisen yhteispalvelun kuvaaminen ja suunnittelu. Monialainen yhteispalvelu yhdistää työllisyyden palvelut sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tarjoaa työnhakijalle eri viranomaisten palveluja yhden luukun periaatteella. Teen sen vuoksi tiiviistä yhteistyötä TE-toimiston henkilöstön ja aikuissosiaalityön kanssa.

Mikä on haastavinta työssäsi?

Haastavinta on epävarmuus uudistuksen kohtalosta ja aikatauluista. Haastavaksi koen myös usean erilaisen organisaation ja organisaatiokulttuurin yhteensovittamisen sellaiseksi toimintamalliksi, että asiakas on ykkösenä. Jokainen maakunta valmistelee asioita omalla tavallaan, joten paljon tehdään päällekkäistä työtä. Kasvupalveluiden näkökulmasta koen erityisen haasteelliseksi sen, että jokainen maakunta pitää kiinni omista osaajistaan, jolloin työvoiman liikkuvuus ja osaamisen löytyminen oman maakunnan ulkopuolelta saattaa hankaloitua.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Kaikenlaisten asioiden ja toimintatapojen kehittäminen on lähellä sydäntäni. Minua innostavat uudet haasteet ja niiden selättäminen. Pidän muutosta mahdollisuutena ja haluan olla osana sen tekemisessä. Tässä työssä olen päässyt osaksi todella osaavaa ja monipuolista joukkoa, jossa osaamista myös jaetaan. Olen päässyt perehtymään kokonaan uusiin organisaatioihin ja uusiin tehtäviin, joista olen saanut oppia paljon.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Uudistus mahdollistaa minun mielestäni todella asiakaslähtöisen palvelun. Vaikka jokainen mukana oleva taho koittaakin varmasti kehittää omia palvelujaan koko ajan entistä asiakaslähtöisemmäksi, en usko, että konkreettista parannusta syntyy ilman kunnon ravisteluja. Uudistuksen myötä pystytään rakentamaan sellaiset mallit, joissa asiakas todella on keskiössä.

Mahdollisuudeksi koen myös sen, että kaikki palvelut ovat yhden katon alla. Se lisää yhteistyötä ja synergiaa. Resursseja pystytään hyödyntämään paremmin ja karsimaan päällekkäisiä toimintoja. Tämä luonnollisesti edistää kustannustehokkuutta. Palveluja ja palvelumalleja uudelleen mietittäessä pystytään myös kehittämään digitaalisia palveluja entistä monipuolisemmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Varsinais-Suomella on maailman upein saaristo. Sitä kannattaa hyödyntää matkailun näkökulmasta. Ainutlaatuisuutensa takia saaristomatkailu pitää toteuttaa ekologisesti ja kestävä kehitys mielessä pitäen.  Meillä on myös vahvaa teollista osaamista. Auto- ja meriteollisuuden ympärille kannattaa rakentaa systemaattisesti osaamiskeskusta, jossa yritykset saavat synergiaa toistensa tekemisistä ja pystyvät vaikkapa hyödyntämään toistensa ylijäämämateriaaleja. Osaavan työvoiman saatavuuteen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Yliopisto on vahvuus, mutta lisäksi tarvitaan työvoimaa myös maakunnan ulkopuolelta. Hyvät ja nopeat kulkuyhteydet (valtatie 8 moottoritieksi, tunnin juna, lähijunaliikenne jne) helpottavat työssä käymistä lähimaakunnista.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Meillä on vapaa-ajan asunto, jossa vietämme kaiken liikenevän ajan ympäri vuoden. Siellä riittää aina puuhaa ja tekemistä. Metsä ja meri ovat tärkeitä minulle, niistä kerään voimaa arkeen. Pidän myös erilaisista käsitöistä. Tällä hetkellä on neulomiskausi. Minusta on myös hauska purkaa huonekaluja palasiksi ja maalailla ja verhoilla ne uudelleen; joskus ne saavat vallan uuden käyttötarkoituksen. Viihdyn myös kirjojen ja ristisanojen parissa.

"En usko, että konkreettista parannusta syntyy ilman kunnon ravisteluja."