Uusi sote-kenttä toimii verkostoissa ja haastaa johtamista

Sitran suosittu Soteuttamo 2.0 -kiertue saapui Varsinais-Suomeen maanantaina 28. tammikuuta 2019. Loppuun varattuun tilaisuuteen oli saapunut jopa 170 sosiaali- ja terveysalan toimijaa julkiselta, yksityiseltä ja järjestöpuolelta. Päivän aikana perehdyttiin sosiaali- ja terveysalan tuleviin muutoksiin sekä tietojohtamisen ja valvonnan haasteisiin uusissa rakenteissa. Soteuttamon tavoitteena on uudistaa sote-sektoria tarjoamalla käytännönläheistä toiminnan kehittämisen tukea, verkottaa alan toimijoita ja kannustaa heitä yhteistyöhön.

Tulevan maakunnan rooli palveluiden resurssitehokkaana järjestäjänä edellyttää uudenlaisia työkaluja. Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Soteuttamo pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen sekä vahvistamaan sosiaali- ja terveysalan toimijoiden keskinäisiä verkostoja ja tarjoamaan vertaistukea.

Yksilön vaikutusmahdollisuuksiin sekä asiakaslähtöisyyteen perehtynyt Sitran Johanna Perälä muistutti yleisöä, että maailmanlaajuiset megatrendit kuten yksilöllisen hyvinvoinnin korostuminen ja digitalisaatio jylläävät myös Suomessa muokaten toimintaympäristöä. Uudistuksen epävarmasta tilanteesta huolimatta muuttuvassa maailmassa vuoropuhelulle on aina tarvetta:

  • Tiivis yhteistyö, toimivat verkostot ja monipuolinen tuottajakenttä ovat edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle. Ne ovat aina myös asiakkaan etu.

Yksityiselle ja julkiselle tuotannolle samat ohjauskriteerit

Sote-sektorilla tulee tapahtumaan markkinoiden muutosta riippumatta siitä, toteutuuko hallituksen sote-uudistus vai ei, korosti Varsinais-Suomen muutosjohtaja Antti Parpo:

  • Monituottajamalli sote-sektorilla yleistyy, oli hallintorakenne mikä tahansa. Maakunta ei tule olemaan mikään yksityisen sektorin raha-sampo, vaan soteen budjetoitujen rahojen pitää riittää. Yksityiseen ja julkiseen tuotantoon kohdistuu maakunnan ohjauksessa samat kriteerit. 

Palveluissa täytettävät ehdot määritellään valmisteilla olevassa hallintopäätöksessä, joka on maakunnassa toimimisen sääntö- ja ohjekirja palveluntuottajille. Palvelutuotannon ohjaukseen ja valvontaan tarvitaan maakuntaan paljon uudenlaista osaamista. Järjestäjän eli maakunnan ohjaus voi perustua esimerkiksi seuranta- ja vaikuttavuustietoon tai tapahtua erilaisten kannustimien kautta. Parpon huoli kohdistui erityisesti tietojohtamisen tilanteeseen Suomessa, jossa ongelmana on lukuiset levällään olevat ja keskenään erilaiset järjestelmät.

Johdolla suuret haasteet ja uudistumisen paikka

Sosiaali- ja terveysalan toimijoilta vaaditaan uudessa toimintaympäristössä uudenlaista johtamisosaamista ja esimiestaitoja, kertoi Turun kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Mervi Vähätalo. Vähätalo on tutkinut sote-ja maakuntauudistukseen liittyviä asenteita. Tutkimuskyselyyn vastanneet Satakunnan uudistusvalmistelussa mukana olevat asiantuntijat ja esimiehet olivat huolissaan mm. byrokratian lisääntymisestä ja oman organisaation tulevaisuudesta. Toisaalta he kokivat, että uudistus lisää yhteistyöverkostoja ja yhteistyötä eri sektorien välillä.

Myös Vähätalo nosti esiin tietojohtamisen merkityksen muutoksessa:

  • Miten alalla, jolla toimitaan näyttöön perustuvasti ja sitä odotetaan omilta kollegoilta, ei oleteta samaa myös johdolta?

Vähätalon mukaan uudistuksen keskeinen haaste on siinä, miten saada epäyhtenäinen joukko tekijöitä ponnistelemaan yhteisten tavoitteiden eteen:

  • Tulee olemana hyvin haastava tehtävä johtaa joukkoa, jonka tausta, arvot ja toimintalogiikat poikkeavat toisistaan. Johtamista tukemaan tarvitaan tietojohtamisen välineitä ja kannustimia.

Muutosjohdon tulee tukea ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja, jotka perustuvat kumppanuuteen ja kykyyn arvostaa toisten toimintatapoja. Tulevaisuudessa tarvittavissa taidoissa korostuvat viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, muutoksensietokyky sekä itsensä johtamisen taito.

Yhteisen osuuden jälkeen osallistujat jakaantuivat vielä työpajoihin verkostoitumaan ja pohtimaan yhdessä sosiaali- ja terveyssektorin toiminnan kehittämistä. Löydät kaikki Soteuttamon Varsinais-Suomen tilaisuuden esitykset ja materiaalit oheisen linkin kautta.

Ihmiset luovat muutoksen – Ville Kytö tavoittelee potilaiden parasta mahdollista hoitoa

Nimi?

Ville Kytö

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Toimin muutosorganisaatiossa asiantuntijalääkärinä. Alueenani on erityisesti erikoissairaanhoito. Tehtävään kuuluu terveyspalvelujärjestelmän ja palveluiden suunnittelua sekä lääketieteellisen näkemyksen tuomista muutokseen. Viime aikoina työn alla on ollut mm. tulevien sosiaali- ja terveyskeskusten eli sote-keskusten suunnittelua ja yhteensovittamista muihin palveluihin.

Mikä on haastavinta työssäsi?

Uudistuksen lainsäädäntötilanne luo epävarmuutta valmisteluun. Eri toimijoita onkin ollut hieman haasteellista saada mukaan muutokseen. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan yhdessä tekemistä.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Potilaiden hoidon paras mahdollinen järjestäminen innostaa aina. Sote-uudistus on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Muutostyössä innostavat erityisesti merkittävän uuden luominen, uudet näkökulmat sekä yhteistyö maakunnan parhaiden osaajien kanssa.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Nykyinen sote-palvelujärjestelmä on monilta osin pirstaloitunut, eikä se aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistus on mahdollisuus toimintatapojen uudistamiseen ja yhteistyön vahvistamiseen. Palvelujen saatavuuden parantaminen, hoitopolkujen sujuvoittaminen ja yhteisten resurssien tehokas käyttö ovat sen toteutuksen keskiössä.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet?

Varsinais-Suomessa on laajat opiskelumahdollisuudet, vireä elinkeinoelämä ja monipuoliset kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet.  Sote-sektorilla maakunnassa on paljon osaamista, mm. yliopistollinen keskussairaala ja kattava palveluverkko. Maakunnan korkeakoulut ja oppilaitokset sekä niiden yhteistyö sote-toimijoiden kanssa ovat vahvuus, josta tulee huolehtia tulevaisuudessakin. Maakunnan sijainti, meri ja saaristo ovat tärkeä osa omaa Varsinais-Suomeani.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Nautin lapsiperheen elämästä. Perheeseen kuuluu puoliso, kolme lasta ja koira. Vapaa-ajalla juoksen, luen, veneilen ja ehtiessäni nikkaroin.

"Potilaiden hoidon paras mahdollinen järjestäminen innostaa aina.

Sote-uudistus on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan."

”Työkkäri, sossu ja terkkari. Siinä se maakunnan verkkopalvelu on”

Varsinais-Suomen tulevan maakunnan verkkopalvelun sisältöjä ideoitiin ensimmäisen kerran 24. tammikuuta järjestetyssä työpajassa, johon oli kutsuttu asiantuntijoita työllisyyspalveluista, ELY-keskuksesta sekä Varsinais-Suomen liitosta. Työpajan tavoitteena oli löytää yhteisiä aiheita ja palvelukokonaisuuksia, jotka verkkopalvelussa voidaan esittää asiakaslähtöisesti ja helposti.

Työpajassa esiin nousivat tulevan maakunnan moninaiset kohderyhmät. Vaikka pääpaino on maakunnan asukkaille suunnatussa viestinnässä, maakunta on tulevaisuudessa tärkeä viranomaistoimija, jonka asiakkaita ovat myös muut organisaatiot ja asiantuntijat. Maakunnan tehtäväkenttään kuuluu paljon lakisääteisiä palveluja, jotka on verkkopalvelussa tuotava selkeästi esille.

  • Ideaalitilanne olisi, että saisimme helppokäyttöiset ja loogiset verkkosivut, joissa on selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä. Haasteita aiheuttavat maakunnan moninaiset palvelut ja kohderyhmät, joita ovat asukkaiden lisäksi muut viranomaiset ja toimijat, yksi työpajailija pohti.

”Käyttäjän tulee löytää se tieto, mitä hän tarvitsee mutta ei välttämättä ymmärrä etsiä”

Sähköisten asiointikanavien kytkeminen osaksi verkkosivustoa on tärkeässä roolissa. Sivuilla täytyy huomioida myös se, että käyttäjä ei välttämättä tiedä, mitä palveluja sivuilta löytyy. Parasta olisi, jos käyttäjä löytäisi sivustolta huomaamattaan myös sellaista asiaa, jota ei osannut varsinaisesti hakea.

  • Verkkosivuilla tulee olla hyvä asiakasohjaus, sillä ei voida olettaa, että maakunnan asukas tuntee kaikki maakunnan palvelut. Sivuilta täytyy olla hyvä kytkös myös muiden tahojen, valtion ja kuntien palveluihin, muutama työpajailija korosti.

”Haluamme verkkosivustojen Ferrarin, mutta tehdään nyt ensin se potkulauta”

Maakunnan tuleva verkkopalvelu on tarkoitus rakentaa askel kerrallaan mahdollisimman ketterästi käyttäjiä osallistaen. Sivuston ensimmäinen versio on tarkoitus avata jo kesällä 2019 reilusti ennen syksyllä järjestettäviä maakuntavaaleja.

  • Tavoitteenamme on julkaista ensimmäinen verkkopalveluversio mahdollisimman raakilevaiheessa, jotta käyttäjät pääsevät antamaan palautetta. Käyttäjätestausten kautta saamme arvokasta palautetta, miten verkkopalvelua kehitetään koko ajan eteenpäin, verkkoviestinnän asiantuntija Maria Nykyri Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiosta muistuttaa.

Maakunnan verkkopalvelussa on tarkoitus hyödyntää jo olemassaolevia hyviä palveluja eikä rakentaa kaikkea alusta asti uudelleen. Tietoa on nykyisten organisaatioiden sivuilta viety eri järjestelmiin, mukaan lukien valtakunnalliseen suomi.fi-palveluun. Sisältöjä ei ole järkevää tuoda kokonaan maakunnan verkkosivustolle, vaan hyödyntää jo olemassa olevaa kytkemällä muita hyviä ja toimivia sivustoja sekä asiointikanavia tulevaan verkkosivustoon.

Aiheeseen liittyen:

Työpajassa nousi esiin seuraavia teemoja:

haun ja hakusanojen merkitys isossa roolissa sisältöjen löytymiseksi

palvelutiedot ja asiakasohjaus selkeästi esiin

monimutkaisten sisältöjen esittäminen selkeästi ja asiakasystävällisesti

yhteystietojen helppo löydettävyys

hakukoneoptimoidut sisällöt

selkeä ja helppo ohjaus sähköisiin palveluihin

henkilökohtainen ohjaus esim. chatin kautta

eri käyttäjäryhmille suunnattu sisältö (mm. maakunnan asukas, viranomainen, ammattilainen jne.)

 

Päihde- ja mielenterveyspalvelut joustaviksi ja asiakaslähtöisiksi

Tulevissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa annetaan tilaa asiakkaan osallistumiselle oman hoitonsa suunnitteluun ja palveluita viedään yhä enemmän asiakkaan luo. Sote-uudistuksessa vahvistetaan erityisesti palveluiden perustasoa ja helpotetaan palveluiden välillä siirtymistä. Sähköisten palveluiden, kuten tehokkaaksi todetun nettiterapian, käyttö yleistyy.

Laadukkaiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen perusta on näyttöön perustuvissa, vaikuttavissa ja asiakkaan oikeuksia kunnioittavissa työmenetelmissä. Palvelut lisäävät osallisuutta ja tarjoavat kuntoutumista tukevia mahdollisuuksia sekä vähentävät eriarvoisuutta.

  • Varsinais-Suomessa päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistä on tehty sote-uudistuksen etenemisestä riippumatta ja näistä keskeisistä tavoitteista on maakunnallinen yhteisymmärrys, kertoo sote-koordinaattori Olli Oranta Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiosta.
  • Palveluissa ollaan siirtymässä kohti liikkuvia ja asiakkaan omaan ympäristöön suuntautuvia palveluja, joiden välillä liikkuminen on asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman vaivatonta.

Varsinais-Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluissa tavoitellaan sote-uudistuksen myötä erityisesti vahvoja perustason palveluita. Palveluita tuottaisivat nykyisiä terveyskeskuksia laajempia palveluita tuottavat sote-keskukset, perhekeskukset sekä aikuisten, nuorten ja lasten sosiaalipalvelut. Peruspalvelutason palveluja tukee tuleva maakunnan liikelaitos (nyk. sairaanhoitopiiri), jonka velvollisuutena on tarjota erityisosaamistaan vaativissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän keskeisiä painopisteitä ovat ennalta ehkäisevät ja arjen toimintakykyä tukevat palvelut. Palveluiden järjestämistä ohjaavana tavoitteena on palvelujen nopea ja asiakkaan tarpeen mukainen saatavuus matalalla kynnyksellä. Orannan mukaan tämä edellyttää yhteisen tahtotilan vahvistamista:

  • Eheiden palvelukokonaisuuksien- ja ketjujen kehittämiseksi tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä peruspalveluiden tuottajien, kolmannen sektorin toimijoiden, yksityisten palvelun tuottajien ja liikelaitoksen välillä.

Palvelukokonaisuus suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa hänen tarpeisiinsa perustuen. Asiakkaan osallisuus ja sähköiset palvelut ovat osa tulevaisuuden palvelukokonaisuutta. Jo nyt Mielenterveystalo.fi-nettiportaali tarjoaa paljon mielenterveyteen liittyvää luotettavaa ja ajantasaista tietoa, palveluohjausta (joka ikäryhmille suunniteltujen oirenavigaattorien avulla) ja omahoitoa. Samoin tutkitusti vaikuttavan nettiterapian käyttö yleistyy, ja uusia digitaalisia sovelluksia kehitellään koko ajan.

Asiakkaan subjektiivinen oikeus käyttää etävastaanottoa - jos siihen ei ole lääketieteellistä estettä - on toteutumassa. Palvelut tuotetaan vastaanottomallin lisäksi soveltuvin osin liikkuvina ja asiakkaan omaan ympäristöön suuntautuvina. Digitaalisuus läpäisee päihde- ja mielenterveystyön keskeiset tavoitteet: ennalta ehkäisevien palvelujen vahvistamisen, palvelujen saatavuuden paranemisen, eheät palvelukokonaisuudet, psykoterapeuttisten hoitojen turvaamisen sekä palveluprosessin asiakaslähtöisyyden.

Lisätietoja:

Olli Oranta, sote-koordinaattori, Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus

olli.oranta(a)varsinais-suomi.fi, p. 050 438 3796

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Ihmiset luovat muutoksen – Iisa Mattilalla pysyy langat käsissä muutoksen keskellä

Nimi

Iisa Mattila

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Tittelini on hallintosihteeri, työnkuvani titteliä laajempi. Ydintehtävääni kuuluu mm. johtavien viranhaltijoiden ja poliittisen ohjausryhmän sihteerinä toimiminen – valmistelen siis esityslistat, kirjoitan kokousten pöytäkirjat ja huolehdin tulevat kokoukset kalentereihin. Toimin tämän lisäksi myös henkilöstöhallinnon parissa huolehtien työntekijän elämänkaareen liittyvistä asioista. Koordinoin monia käytännön asioita, kuten esimerkiksi joulukuussa muuttomme uusiin toimitiloihin.

Mikä on haastavinta työssäsi?

Uudistuksen epävarmuus ja aikataulun muuttuminen ovat haastaneet työskentelyä pitkin matkaa. Etenemissuunnitelmat ja -aikataulut on laitettu uuteen uskoon useaan otteeseen. Toisaalta tämä on loistava oppimisen paikka – olen varmasti tämän jälkeen entistä parempi epävarmuuden sietämisessä sekä muutoksessa elämisessä.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Muutosorganisaatiossa työskentelee omien alojensa maakunnan parhaat osaajat. Olen vaikuttunut työyhteisöni yhteen hiileen puhaltamisen meiningistä, jossa halutaan luoda aidosti paras mahdollinen maakunta sen asukkaille.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Mm. ennaltaehkäisevän työn ja uusien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen tarjoavat sote-uudistukselle keinoja hillitä menojen kasvua. Näen uudistuksessa mahdollisuuden rakentaa palvelut uudella ja kustannustehokkaalla tavalla ylittäen perinteisiä raja-aitoja ja luoden uusia toimintamalleja.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Varsinais-Suomi on monipuolinen niin elinkeinoelämän, matkustamisen kuin asumisenkin suhteen. Asukkaalle maakuntamme tarjoaa paljon mahdollisuuksia edellä mainituilla saroilla. Saimme juuri lukea, kuinka Turun lentokentän reittivalikoima lisääntyy, mikä parantaa Varsinais-Suomen saavutettavuutta. Tunnin juna-hankkeen edistymistä seuraan mielenkiinnolla, se on tärkeä tekijä työvoiman liikkuvuuden ja sitä myöden työllisyysasteen nousun kannalta.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Vapaa-aikani koostuu liikunnasta, avantouinnista, vapaaehtoistyöstä sekä ajasta läheisteni kanssa. Talvella viihdyn mainiosti kuntosalilla, mutta odottelen jo vähemmän liukkaita kelejä juoksutossujeni kanssa. Toimin vapaaehtoiskentällä Suomen AFS:n varapuheenjohtajana kansainvälisyyskasvatuksen parissa. Vuoden vaihteessa sain ylemmän ammattikorkeakoulun MBA-tutkinnon plakkariin ja olen sen jälkeen nauttinut lisääntyneestä vapaa-ajasta ja kiireettömyydestä.

 

"Tämä on loistava oppimisen paikka – olen varmasti tämän jälkeen entistä parempi epävarmuuden sietämisessä sekä muutoksessa elämisessä."

Hyte-työryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa puhututtivat ilmiöt

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä kokoontui vuoden 2019 ensimmäiseen kokoukseensa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte on hallinto- ja osaamisrajat rikkovaa toimintaa sen hyväksi, että koko maakunnassa elämä olisi parempaa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa meitä puhututti eniten ilmiöt. Pitäisikö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenkin osaltaan muuttua ottamaan kantaa ilmiöihin? Onko tutkimuksiin ja tilastoihin nojaava kokoustaminen jo vanhanaikaista? Vai tarvitaanko sitä ilmiöiden maailmassa yhä vahvemmin?

Tarvitaan varmaan molempia – pitkäjänteistä tilastoihin keskittyvää kehittämistä, mutta toisaalta meidän on reagoitava vaikkapa nuorten nuuskankäytön yleistymiseen nopeammin, kuin että se havaittaisiin pari vuotta jäljessä tilastoista tai tutkimuksista. Pitäisikö maakunnan tehtävä olla auttaa kuntia selvittämään, ovatko ilmiöt todellisia ja mitä niille voisi tehdä?

Tämän teeman pohtimista tulemme jatkamaan 2019 hyvinvointikertomuksen ja järjestelmäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä ja lakien etenemisen myötä myös maakunnan keskeisten johtamisdokumenttien laadinnan yhteydessä.

Tiesittekö muuten että vuoden 2019 laihdutustrendi on syödä silloin kun on nälkä? Innovatööristä.

Ville Santalahti on Varsinais-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän jäsen