Uudistuslakien eduskuntakäsittely jatkuu tammikuussa

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy toistakymmentä uutta lakia. Näistä keskeisimmät ovat maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, valinnanvapauslaki, kasvupalvelulaki ja pelastuslaki. Uudistuksen toteutuminen on riippuvainen siitä, hyväksytäänkö lait eduskunnassa.

Olennaisimmat sote- ja maakuntauudistuslait sisältyvät kolmeen kokonaisuuteen:

  • HE 15/2017 on sote- ja maakuntauudistuksen emolaki, johon koko uudistus nykymuodossaan perustuu. Siinä säädetään muun muassa maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja se pitää sisällään sekä joukon täysin uusia lakeja että useita muutoslakeja.
  • Toiseen lakipakettiin liittyy hallituksen esitys HE 14/2018 maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa (maakunnan muut tehtävät pois lukien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen) sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi.
  • Lisäksi hallituksen esityksessä HE 16/2018 ehdotetaan säädettäväksi uusi laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt historiallisen laajaa hallinnollista uudistusta tiiviisti huhtikuusta 2018 alkaen ja kuullut suuren joukon asiantuntijoita. Marraskuun alussa sote-valiokunta julkisti hallituksen esityksiin liittyen kolme mietintöluonnosta.

Mietintöluonnokset koskevat lakiesityksiä maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (maakuntalaki ja järjestämislaki) sekä muita kokonaisuuteen kuuluvia lakeja, lakiesitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (tuottajalaki) sekä lakiesitystä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki).

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että nämä kolme hallituksen esitystä muodostavat oikeudellisen kokonaisuuden, joten tällä hetkellä mietintöluonnokset ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavina.

Perustuslakivaliokunnan jälkeen lait palautetaan vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Mietinnöt valmistuvat sosiaali- ja terveysvaliokunnan toisen käsittelyn jälkeen, minkä jälkeen niistä äänestetään eduskunnan suuressa salissa.

Hallituksen tavoitteena on ollut, että sote- ja maakuntauudistus saataisiin hyväksyttyä ennen huhtikuun 14. päivänä pidettäviä eduskuntavaaleja.

Voit tutustua sote- ja maakuntauudistukseen, lakiesityksiin- ja luonnoksiin sekä sote-valiokunnan mietintöluonnoksiin linkkien kautta.

Lähteet:

Alueuudistus.fi
omamaakunta.fi
Eduskunta

Vuosi 2018 Kimpassa – Allihopa

Taakse jäävä vuosi 2018 Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on ollut tekijöilleen antoisa, vaiherikas ja opettavainen. Kimpassa – Allihopa -muutosorganisaatio kasvoi vuoden aikana muutamasta henkilöstä yli kuudenkymmenen hengen upeaksi asiantuntijaorganisaatioksi. On ollut hienoa nähdä, miten muutostoimiston jokapäiväisessä arjessa kiteytyy ja konkretisoituu tavallaan koko uudistuksen onnistumisen avaimet: muutoshalukkuus ja kyky edistää yhteistä asiaa yhtenä rintamana henkisistä ja maallisista rajoista välittämättä.

Meidän lisäksemme muutosmatkalla on ollut mukana satoja henkilöitä työryhmien kautta eli menossa on mukana iso kasa osaamista ja tahtoa tehdä yhdessä enemmän.

Valtakunnan tason päätösten ja maakuntavaalien viivästyminen ensin toukokuun ja sitten lokakuun aikataulusta on yhtäältä tuonut kaivattua lisäaikaa valmisteluun ja toisaalta haastanut valmistelijoiden sitkeyttä. Tilanne on osoittanut sen, että vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta sote- ja maakuntauudistuksen kanssa työtä tekevät uskovat sen välttämättömyyteen. Syksyllä olemmekin keskittyneet sisällölliseen kehittämiseen uudistuksen kohtalon ratkeamista odotellessa.

Digitalisaatio ja tiedolla johtamisen kysymykset ovat olleet pinnalla ja tulevat varmasti olemaan yhä enemmän alkavana vuonna 2019. Yhtenäiseen ja sujuvaan, asiakaslähtöiseen asiointiin siirtyminen on vankka tavoitteemme, mutta haasteita on niin taloudellisia kuin tieturvallisuuteen liittyviäkin. Osaammeko luoda sellaiset sähköiset palvelut, jotka ovat maakuntien toivon mukaan aloittaessa vuoden 2021 alussa yhä relevantteja ja toimivia asukkaiden näkökulmasta?

Keväällä toteutimme seutukuntakiertueen, jolla tapasimme henkilöstöä, mediaa ja luottamushenkilöitä kasvokkain maakunnan viidellä seudulla. Miina Sillanpään päivänä 1.10. järjestetty Avoimet ovet -tapahtuma tarjosi aitoja kohtaamisia, joita tarvitaan myös digi-aikakaudella.

Loppuvuodesta pääsimme uusien toimistotilojen myötä kokemaan omissa nahoissamme epämukavuusalueelle siirtymisen vaikutukset: monitoimitilassa monelle tuli ikävä omaa työpistettä, -matkaa ja huonetoveria.  Jouduimmekin mikrotasolla menemään itseemme ja pohtimaan olemmeko itse valmiita siihen muutokseen, jota sote- ja maakuntauudistuksessa vaaditaan maakuntaan siirtyviltä kymmeniltä tuhansilta työntekijöiltä? Muutaman viikon totuttelun jälkeen muutos on kuitenkin koettu oikein tervetulleeksi.

Tänä vuonna kokeilukulttuuria on edistetty esimerkillisesti mm. Pöytyällä, jossa tehtiin onnistunut sähköisten terveyskeskuspalveluiden MunKlinikka-pilotointi. Ikäihmisten KomPAssi-hanke onnistui kuntien välistä yhteisyötä kehittämällä saamaan palvelupuheluiden vastausajat yhdeksään sekuntiin. Toivottavasti saamme jatkossakin kokeilla ja kehittää maakunnan asukkaille uusia toimivia palveluita yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja siirtyvien organisaatioiden kanssa.

Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustarpeet on huomioitu ja Turun yliopistolla lanseerattiin menestyksekkäästi monitieteinen sote-akatemia, jonka aloituskurssille tulijoita olisi ollut enemmän kuin kurssipaikkoja.

Näin vuoden loppumetreillä luovumme haikein mielin maakuntavalmistelun muutosjohtaja Laura Leppäsestä, joka siirtyy Päijät-Hämeen maakuntajohtajaksi vuoden 2019 alusta. Tähän liittyen teemme muutosorganisaatiossa sisäisiä työjärjestelyitä; muutosorganisaation esimiesvastuu siirtyy sote-muutosjohtaja Antti Parpolle ja maakuntapuolen vastuuvalmistelijaksi siirtyy Kaisa Äijö.

Haluamme kiittää kaikkia uudistusvalmistelussa mukana olleita tahoja yhteistyöstä. Matka jatkuu edelleen!

Rauhallista joulua ja onnea uuteen vuoteen 2019 toivottaa

Kimpassa - Allihopa

 

 

Kiitos menneestä vuodesta, rauhallista joulua ja onnea uuteen vuoteen 2019!

Ihmiset luovat muutoksen – Ora Yli-Urpo: Julkisissa ICT-palveluissa valtavasti kehittämismahdollisuuksia

Nimi?

Ora Yli-Urpo

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Tehtäväni on ICT-valmistelussa projekti- ja järjestelmäportfoliosta huolehtiminen sekä osallistuminen tietohallinnon kehittämiseen.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Toiminnan kehittäminen ja siten myös ICT-uudistaminen on ja pitääkin olla jatkuvaa nykyisissä organisaatioissa. Näkyvyyden saaminen vuoteen 2021 ja kaikkeen tapahtuvaan muutokseen on tämän hetken päällimmäinen haaste. Toinen suuri haaste on tulevan maakunnan aikataulu. Uusia järjestelmiä ei kannata suunnitella vanhoihin toimintatapoihin ja rakenteisiin, joten ne voidaan määritellä vasta, kun maakunnan toimintojen suunnittelu on edennyt. Kokonaisarkkitehtuuri on tässä avainasemassa. Toki lisähaasteen tekemiseen tuo myös uudistuksen vaatimaan lainsäädäntöön liittyvä epävarmuus.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Se, että pääsee tekemään isoa ja vaikutuksiltaan merkittävää muutosta, jolla oikeasti voidaan parantaa asioita. Tällä alueella ei toista samantasoista kehittämishanketta ole. Tietysti innostuminen tässä hyvässä porukassa on helppoa muutenkin.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

ICT-näkökulmasta yhtenäistämisessä on paljon mahdollisuuksia. Meillä on maakunnan alueella kunnissa ja kuntayhtymissä paljon päällekkäisiä järjestelmiä. Yksin sote-alueen salkussa on tunnistettu 534 eri järjestelmää. Yhtenäistäminen ei saa tietenkään rajoittua pelkkään tekniikkaan, vaan avainasia on toimintatapojen yhteinen kehittäminen.

Osaaminen saadaan paremmin käyttöön, kun monen yksikön ei tarvitse ylläpitää ja kehittää samoja toimintoja ja niitä tukevia tietojärjestelmiä. Yhtenäistäminen vapauttaa resursseja digitaalisten palvelujen huomattavasti nykyistä laajempaan hyödyntämiseen. Julkinen sektori on erityisesti asukkaalle suunnatuissa palveluissa yksityistä jäljessä ja kehittämismahdollisuuksia on paljon.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet?

Varsinais-Suomessa on kaikki alat tasapainossa. Meillä on kilpailukykyistä teollisuutta, korkeakoulutusta ja hieno saaristo.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Vanhan talon kunnostamisessa ja ylläpidossa riittää askaretta. Pari-kolme kertaa vuodessa suuntaan Lappiin, talvella laskettelemaan ja kesällä retkeilemään ja kalastamaan.

 

"Yhtenäistäminen ei saa tietenkään rajoittua pelkkään tekniikkaan, vaan avainasia on toimintatapojen yhteinen kehittäminen."

Henkilöstön muutosvalmennukseen ja viestintään tarvitaan älykäs järjestelmä

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa yli 20 000 henkilöä vaihtaa työnantajaa. Henkilöstön valmentaminen ja heille viestiminen puhutti viestintätyöryhmää, kun siellä vieraili muutosorganisaation henkilöstöjohtaja Laura Saurama. Tällä hetkellä toimipisteitä on noin 500 ja työasemia 18 000. Monella on työ, josta ei voi irrottautua koneen ääreen, eli haasteita riittää.

  • Miten kontaktoidaan tällainen määrä ihmisiä, varsinkin kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei voida kattavasti vapauttaa yleisiin infotilaisuuksiin? Laura Saurama kysyy.
  • Yksinomaan nykyisillä työkaluilla ei päästä eteenpäin, vaan tarvitsemme tulevaisuudessa ketterän ja eri järjestelmistä koostuvan ekosysteemin, jota käytetään sekä älypuhelimesta että päätteeltä. Muutosvaiheessa tulemme tarvitsemaan ihan uudenlaista viestintää, koulutusta ja valmennusta. Jotta pystymme kontaktoimaan tulevan maakunnan henkilöstön, tarvinnemme siihen uudenlaisen älykkään alusta-/ohjelmistoratkaisun.

Henkilöstön ammattitaitoa vahvistetaan ja kannustetaan kehittymiseen

Tänä vuonna tehdyn HRD Digiselvityksen tavoitteeksi asetettiin avoin ja vuorovaikutteinen viestintä henkilöstön kanssa. Visiona on tulevaisuus, jossa järjestelmät kommunikoivat keskenään ja selviämme kaikesta kirjauksesta niin sanotusti yhden kirjauksen perusteella. Esimerkiksi käytyjen kehityskeskustelujen perusteella henkilö saisi suosituksia kehittämiskohteiksi nousseiden aihealueiden koulutuksista ja valmennuksista. Tahtotilamme on edelleen vahvistaa henkilöstön ammattitaitoa, Saurama sanoo, mutta myös henkilöstön omaa vastuuta kehittymisestään.

Näin ison muutoksen edessä tarve henkilöstön realiaikaiselle työhyvinvoinnin mittaamiselle nousee esiin. Erilaiset työprosessit tulevat muuttumaan ja esimiehet ja johto tarvitsevat nopeasti tietoa niihin liittyvistä haasteista. Se on osa muutoksen johtamista ja niihin pitää myös miettiä erilaisia tukiprosesseja.

  • Muutos synnyttää aina jonkinasteisen tehokkuusvajeen ja meidän tulee varautua myös niihin. Tehty kartoitus osoitti, että erilaisia järjestelmiä on tarjolla ja osa hyödyntää tekoälyä jo merkittävissä määrin, Saurama kertoo.

Lähin esimies on henkilöstön tärkein viestijä

Laura Saurama korostaa esimiesten roolia henkilöstöviestinnässä. Esimiesten tulee olla muutosvaiheen johtajia ja kiinni nykyajassa.

  • On tärkeää säilyttää rauhallinen fiilis henkilöstöllä ja viestiä, että työ jatkuu eikä sen sisältö muutu radikaalisti. Valitettava tosiasia on, että tämän muutoksen johtamiseen ei päästä ennen kuin lait on hyväksytty. Tämä aiheuttaa niin henkilöstössä kuin esimiehissä turhautumista.

Tulevaisuudessa kilpailu työntekijöistä korostuu entisestään. Maakunnan tulee työnantajana nostaa esille vastuullisuutta ja korkeaa osaamista, joka heijastuu työn tekemisen  ”intona”, haluna kehittyä ja kehittää. Koko maakunnan henkilöstö tekee töitä asiakkaitaan varten ja asiakkaitamme ovat maakunnan asukkaat.

  • Toimintakulttuurit ovat nyt erilaiset eri organisaatioissa ja jopa eri toimipisteissä. Maakunta tarvitsee yhteiset arvot, joiden pohjalta luomme toimintakulttuurin, johon koko henkilöstö sitoutuu. Toimintakulttuurin luominen on erittäin tärkeä asia, jotta maakunnassa ei elä edelleen kymmeniä eri toimintakulttuureja. Toimintakulttuuri ei synny siitä, että esimiehet valmennetaan, vaan toimintakulttuuri syntyy hyvin pienistäkin asioista, kuten esimerkiksi siitä, miten kommunikoimme arjessa toisillemme.

Viestinnän ja HR-yksikön yhteistyö jatkuu tiiviinä henkiöstöviestinnässä, jossa  luovuttavat organisaatiot kuten kunnat ja kuntayhtymät ovat yhteistyön ytimessä.

 

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Jään kaipaamaan Kimpassa-tiimin rakentavaa otetta – yhteistyö on ainoa tie

Maakuntauudistuksen muutosjohtajamme Laura Leppänen siirtyy ensi vuoden alusta uusiin tehtäviin. Kysyimme häneltä, miltä muutos tuntuu ja mitkä ovat hänen terveisensä Varsinais-Suomen uudistusvalmistelijoille.

Ensi vuoden alusta olet Päijät-Hämeen maakuntajohtaja. Miltä muutos tuntuu?

Muutos on mahdollisuus. Henkilökohtaisesti tämä mahdollisuus tuntuu erittäin hyvältä, mutta jään kaipaamaan Kimpassa-tiimin hyvää henkeä, rakentavaa otetta ja upeita osaajia.

Käytännössä palaan maakunnan liiton perustoimintakenttään muutaman vuoden sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluprosessin jälkeen. Maakuntakaavoitus, edunvalvonta ja aluekehittäminen ovat minulle tuttuja prosesseja. Myös uudistusvalmistelu jatkuu osaltani, mutta toisessa maakunnassa. Olenhan jatkossa muutosjohtajan esimies.

Mitkä ovat suurimmat saavutuksesi Varsinais-Suomen hyväksi?

Sote- ja maakuntauudistuksen osalta tämän muutosvalmistelun pystyttäminen ja näiden osaajien valjastaminen yhteisen muutoksen hyväksi. Meillä on kaikilla kantavana ajatuksena se, että voimme valmistelussa tuottaa hyötyä alueen toimijoille. Ristiriidat eivät rakenna uutta, vaan yhdessä tehdään.

Olemme koonneet ison joukon kehittämisehdotuksia jatkoa varten, mikäli uudistus ei toteudu. Toisaalta maaliskuuhun mennessä Varsinais-Suomella on hyvä valmius boostata valmistelua, mikäli lait menevät läpi.

Toivon, että olen osannut tuoda Varsinais-Suomessa käytävään keskusteluun ratkaisukeskeistä ja positiivista otetta.

Sote- ja maakuntauudistus on iso mahdollisuus – mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, jotta se saadaan Varsinais-Suomessa maaliin (edellyttäen, että uudistus etenee)?

  • Kun lait astuvat voimaan, Varsinais-Suomessa pitää pystyä keskustelemaan ja sopimaan vaikeistakin asioista.
  • Varsinais-Suomessa pitää pystyä avoimesti katsomaan maakunnan etua, ei olemassa olevien organisaatioiden etua.
  • Kuntarajapinta pitää saada toimivaksi ja toimijuudet selväksi.

Uskotko, että Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi voivat tehdä jatkossa yhteistyötä ja miten?

Aivan varmasti teemme. Uudistusvalmistelun osalta tiedän ne valmistelun vahvuudet, joita Varsinais-Suomen valmistelussa on. Toivon, että valmistelijat vastaavat kutsuuni tulla kertomaan valmistelusta Päijät-Hämeen valmisteluun. Tässä prosessissa kaikkea ei tarvitse tehdä itse, tietoja ja osaamista pitää jakaa.

Miten näet muutosvalmistelun jatkon Varsinais-Suomessa?

Työelämässä kaikki ovat korvattavissa. Niin minäkin. Uudistusvalmistelu jää hyviin käsiin, ja sote-muutosjohtaja Antti Parpo ottaa nyt muutostoimiston vetovastuun.

Toivon, että valtakunnallinen ratkaisu tulee ja että se on selvä. Valmistelijoilla on ollut uskomaton sitkeys kestää epävarmaa valtakunnallista tilannetta.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen väki toivottaa Laura Leppäselle onnea uusiin tehtäviin ja kiittää lämpimästi Lauraa upeasta kehittämistyöstä ja tiimimme inspiroivasta johtamisesta. Yhteistyömme jatkuu.

"Kantava ajatuksemme on, että voimme valmistelussa tuottaa hyötyä alueen toimijoille."

"Varsinais-Suomessa pitää pystyä keskustelemaan ja sopimaan vaikeistakin asioista."