Yhdessä teemme enemmän: Ehkäisevän työn rakenteet kuntoon

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa on nostettu näkyvästi esiin asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö. Yksi osa kuntien tekemää niin sanottua hyte-työtä ovat erilaiset pahoinvointia, sairauksia tai syrjäytymistä ehkäisevät toimet. Kunnille syksyllä 2018 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että niin ehkäisevän työn rakenteet kuin sisällötkin vaativat vielä kehittämistä ja maakunnallista tukea.

Pahoinvointi käy yhteiskunnalle kalliiksi: esimerkiksi tupakasta ja alkoholista aiheutuu välittömiä ja välillisiä kustannuksia vuosittain noin 4,2 miljardia euroa. Lisäksi päihteiden tiedetään syventävän merkittävästi eriarvoisuutta ja ne selittävät jopa puolet terveyden epätasa-arvosta. Yksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskeinen tehtävä on ehkäistä ihmisten pahoinvointia.

Varsinais-Suomen kunnille tehtiin syksyllä 2018 kysely liittyen kunnissa tehtävän ehkäisevän työn resursseihin ja hyviin käytäntöihin. Kyselyn avulla kartoitettiin ehkäisevän työn nykytilaakunnissa ja kerättiin tietoa Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tueksi. Kyselyyn vastasi 21 kuntaa 27:sta.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän puheenjohtaja Niina Jalo sanoo, että raportti on pintaraapaisu maakunnassa tehtävästä ehkäisevästä työstä:

  • Kuntien hyte-koordinaattorit eivät välttämättä tunne koko kunnan ehkäisevän työn kokonaisuutta. Vastauksissa nousikin esiin tiedonsaannin vaikeus. Tarvetta maakunnalliselle koordinaatiolle ja tuelle on.

Tyypillisiä ehkäisevän työn muotoja kunnassa ovat ehkäisevä lastensuojelutyö, ehkäisevä päihdetyö ja rahapelihaittojen, lähisuhdeväkivallan, asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on tulevaisuudessa kuntien ja maakunnan jaettu vastuu.

Nykyisten toimintamallien säilyminen tärkeää

Vastauksista kävi ilmi, että niin ehkäisevän työn rakenteet kuin sisällötkin vaativat vielä kehittämistä ja maakunnallista tukea. Erityisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisyn osalta resurssit ovat kunnissa hyvin niukat. Ehkäisevän päihdetyön osalta tilanne on parempi, mutta ei vielä täysin lain edellyttämällä tasolla.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun nimetyn ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän tehtävänä on määritellä tulevien sote-keskusten ja maakunnan ehkäisevän päihdetyön tehtävät sekä tehdä ehdotus kuntiin jäävästä ehkäisevästä päihdetyöstä.

  • Ehkäisevä työhön tarvitaan harvoin erillisiä ehkäisevän työn työntekijöitä, vaan useimmiten kyse siitä, että työntekijät omaksuvat työhönsä työmenetelmiä ja työtapoja, joissa huomioidaan ongelmien ennaltaehkäisy, Jalo kertoo.

Ehkäisevä työ on pohjimmiltaan suojaavien tekijöiden tukemista sekä huolen puheeksiottoa, varhaista puuttumista ja avun piiriin ohjaamista.

  • Puheeksiotto on hyvä esimerkki ehkäisevästä työstä: jokainen asiakastyötä tekevä voi tehdä sitä osana omaa työtään. Kyse onkin pitkälti ajatusmallin muutoksesta: miten minä voin tehdä ehkäisevää työtä omassa työssäni?

Ehkäisevää työtä tehdään niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin kouluissa, nuorisotyössä, vapaa-ajan palveluissa ja järjestökentällä. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on varmistettava, että nykyiset toiminta- ja yhteistyömallit eivät katoa uusissa maakuntarakenteissa.

Hyvät käytännöt käyttöön koko maakuntaan

Tulevilla maakunnilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, nykytilanteessa kunnat vastaavat hyte-työstä yksinään. Maakunnan vastuulla olisi mm. asiantuntija-avun tarjoaminen sekä ehkäisevän työn kehittäminen.

  • Maakunta voi verkostojensa kautta vahvistaa kuntien ehkäisevää työtä tekevien koordinaattoreiden keskinäistä yhteistyötä ja auttaa vertaistuen saamisessa, Jalo sanoo.

Varsinais-Suomessa on kehitetty toimivia ehkäisevän työn malleja, kuten lähisuhdeväkivallan ehkäisyn Luotsi-malli. Kuntiin koulutetut luotsit huolehtivat oman ammattiryhmänsä tietotaidon ylläpidosta liittyen turvattomuuden ja väkivallan kohtaamiseen. Hyvää jalansijaa saanut Luotsi-malli tulisikin levittää koko maakuntaan ja jatkaa työntekijöiden kouluttamista.

Ehkäisevän päihdetyön osalta resurssit ja rakenteet kunnissa olivat paremmalla tolalla, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyy lähes kaikista kunnista. Toisaalta vain puolet kunnista on nimennyt työstä vastaavan toimielimen. Ehkäisevän päihdetyön toiminnassa korostui lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Hyviä käytäntöjä ovat muun muassa Valomerkki-malli ja Ankkuri-toiminta.

Ehkäisevä työ vaatii rohkeutta, tietoa ja taitoa

Jalo vakuuttaa, että ehkäisevän työn kehittäminen jatkuu Varsinais-Suomessa, vaikka sote-uudistuksen lainsäädäntö ei vielä valmistuisi:

  • Ehkäisevään työhön liittyen aletaan valmistella toimenpideohjelmaa, joka otetaan osaksi Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitystä vuosille 2019–2020.

Pitkällä aikavälillä tavoitellaan yhteisiä käytäntöjä koko Varsinais-Suomeen sekä työkaluja ja vertaistukea edistämistyötä tekeville kuntien työntekijöille.

  • Väkivalta, päihteiden ongelmakäyttö, rahapelaaminen ja talousongelmat ovat kaikki ongelmia, joiden tunnistaminen ja puheeksiotto kuuluu kaikkiin kunnan palveluihin ja kaikille kohtaamistyötä tekeville. Ehkäisevä työ vaatii kuitenkin rohkeutta, taitoa ja työvälineitä sekä tietoa hoitomahdollisuuksista, avusta ja palveluista.

Varsinais-Suomessa vahvistetaan aikuissosiaalityön näkyvyyttä

Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Vasso, haluaa parantaa yleistä käsitystä sosiaalityöstä PRO SOS -hankkeen avulla.

Perjantaina 30.11.2018 julkaistiin Vasson PRO SOS -hankkeen näkemys aikuissosiaalityön nykytilasta. Julkaisun yhteydessä pidetyssä seminaarissa keskityttiin hankkeen aikana kunnissa kehitettyihin toimintamalleihin. Julkaisua on ollut mukana tekemässä noin 100 sosiaalialan ammattilaista.

Sosiaalityö - ratkaisuja: Varsinaissuomalaisen aikuissosiaalityön näkymät muuttuvissa rakenteissa -julkaisuun on koottu esimerkkejä  kuntien omista toimintamalleista ja PRO SOS -osahankkeesta suoraan kummunneista kokeiluista. Tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa varsinaissuomalaisesta aikuissosiaalityöstä ja varautua tuleviin maakuntarakenteisiin työn sisältöjä yhtenäistämällä.

Varsinais-Suomen muutosorganisaation aikuissosiaalityöstä vastaava erikoissuunnittelija Jenni Kiviluodon mukaan aikuissosiaalityö ansaitsee näkyvän paikan myös sote- ja maakuntauudistuksessa:

  • Aikuissosiaalityöllä on merkittävä rooli osallisuuden edistämisessä, arjen sujumisessa, hyvinvointierojen kaventamisessa ja yhteiskunnallisen yhtenäisyyden lisäämisessä.
  • Vasson PRO SOS julkaisun kautta tuodaan näkyväksi sitä, mitä aikuissosiaalityö on ja minkälaisia vaikuttavia työskentelytapoja on kehitetty. On tärkeää, että tätä tietoa ja hyviä käytäntöjä voidaan levittää ja hyödyntää laajemmin, Kiviluoto kommentoi.

Julkaisuseminaarissa esitelty Naantalin moniammatillinen jalkautuva päihdetiimi on erinomainen esimerkki siitä, miten sosiaalityön palvelut muuttuvat yhä joustavammiksi ja liikkuvammiksi ja kulkevat sinne missä asiakas on. Naantalin palvelun asiakkaina on paljon palveluita käyttäviä, tiivistä moniammatillista tukea tarvitsevia henkilöitä.

Uusi, monipuolisempi sosiaalityö

Osahankkeen myötä Varsinais-Suomessa on otettu käyttöön erilaisia mittareita ja sosiaalisen raportoinnin menetelmiä ja pyritty monipuolistamaan uudenlaisen sosiaalityön kuvaa. Hanketyö on toteutettu työpajoissa ja seminaareissa. Mukana on ollut kuntien sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, esimiehiä, kehittämisasiakkaita sekä ammattikorkeakoulun opettajia ja opiskelijoita.

ESR-rahoitteinen PRO SOS -hanke rakentaa vahvaa, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa sosiaalityötä maakuntiin kahdeksan osaamiskeskuksen ja noin sadan kunnan voimin. Toiveena on tuoda opiskelijat ja tutkijat lähemmäs aikuissosiaalityön kenttää.

  • PRO SOS on toiminut hyvänä yhteistyökumppanina työikäisten sosiaalipalvelujen valmistelutyössä. Jatkossa on mahdollisuus kehittää lisää uusia käytäntöjä sekä kehittää ja laajentaa jo olevassa olevia. Sosiaalipalveluissa, koko yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä on menossa valtava murros. On tärkeää pohtia miten uudistuvat palvelut palvelevat tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti kaikkia asiakkaita, Kiviluoto sanoo.