Miten yksityisten kilpailutukset hoidetaan ja kuinka pitkät sopimukset tehdään?

Osana palvelustrategiaa maakunta määrittelee palveluiden hankintapolitiikan. Hankintapolitiikassa on mm. suunnitelma siitä, miten paljon palveluita hankitaan markkinoilta. Linjausten tekemiseksi maakunnalla tulee olla näkemys alueen markkinatilanteesta, oman palvelutuotannon vahvuuksista ja riskeistä sekä tietoa eri tuottamistapojen kustannuksista ja muista eroista. Onnistunut sopimusohjaus sisältää paljon ennakoivaa sopimista. Tämä tarkoittaa yhteistyön suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Tiiviin yhteistyön palveluntuottajien kanssa tulee jatkua koko sopimuskauden ajan. Vähintään kerran vuodessa järjestettävissä sopimuksen seurantaneuvotteluissa käsitellään yhdessä sovittujen tavoitteiden ja ehtojen toteutumista. Neuvotteluissa käsitellään myös laatuun, reklamaatioihin ja asiakaspalautteisiin liittyvät asiat sekä mahdollisia sopimuksen muutostarpeita. Sopimukset ovat tuottajakohtaisia, jolloin niiden kesto voi vaihdella palvelusta riippuen toistaiseksi voimassa olevasta määräaikaiseen.

Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit ensisijaisesti lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Ihmiset luovat muutoksen: tapaa sote-koordinaattori Olli Oranta

Nimi?

Olli Oranta

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Olen Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa sote-koordinaattorina, joita on nimetty yksi joka maakuntaan. Maakuntien sote-koordinaattorit muodostavat verkoston, jota hyödynnetään valmistelussa yli maakuntarajojen. Koordinaattoreiden tehtävänkuvat vaihtelevat. Oma tehtäväni on Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan muodostaman yhteistyöalueen valmistelu ja vastaan järjestämislain edellyttämän yhteistyösopimuksen laatimisesta. Lisäksi valmistelen maakunnan päihde- ja mielenterveystyön kokonaisuutta. Kun tehtäväkokonaisuuteni läpäisevät koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän, on yhteistyö tiivistä eri valmistelutyöryhmien kanssa.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Suurena haasteena on valtakunnallisen ohjauksen ja lainsäädännön etenemisen hidas aikataulu. Tämä heijastuu epävarmuutena maakunnassa, jossa on paljon kuntia ja pirstaleinen palvelujärjestelmä. Päätöksenteon hitaus luo myös kasvualustaa muutosvastarinnalle, jonka todellinen syy voi olla pelko uutta toimintatapaa ja -kulttuuria kohtaan.

Kovin vaihtelevien tietojärjestelmien yhteensovittaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon iso haaste; toisaalta digipalvelujen hyödyntäminen on mullistavan suuri mahdollisuus.

Haastavia, mutta mahdollisia toteuttaa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, nykyisen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelutason sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiot. Nämä kulttuurisidonnaiset raja-aidat eivät kaadu organisaatiomuutoksilla vaan aidolla yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Innostavinta itselleni on, että saan olla mukana tässä historiaan jäävässä muutostyössä, joka ei mene hukkaan, vaikka uudistus viivästyisi. Valmistelussa on mukana todella monialainen ja osaava porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen. Näkökulma avartuu moneen suuntaan.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Edelliseen viitaten osaamisen ja yhteisten tavoitteiden kautta saamme hyviä uudistuksia aikaan. Mielenterveys- ja päihdetyössäkin se merkitsee asiakaslähtöisempää, ennalta ehkäisevään työhön panostavaa ja toimivaa palvelujärjestelmää, joka on vielä kustannustehokaskin. Keskeistä on toimintatavan uudistaminen.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet?

Varsinais-Suomessa on hieno luonto saaristoineen, kulttuuritapahtumat tavoitettavissa ja hyvä koulutusjärjestelmä yliopistoineen. Historia ja nykypäivä kohtaavat.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Perhe asuu omakotitalossa, joten puuhaa riittää siinäkin. Olen veikkaava penkkiurheilija, joka käy ahkerasti salilla, välillä lenkillä ja pelaa kausittain dartsia, sakkia ja huutopussia. Käytännössä lueskelen päivittäin, eniten dekkareita ja muistelmia. Seuraelämääkin pitää viettää ystäväpiirien kanssa erilaisten kulttuuririentojen parissa.

"Päätöksenteon hitaus luo myös kasvualustaa muutosvastarinnalle, jonka todellinen syy voi olla pelko uutta toimintatapaa ja -kulttuuria kohtaan."

"Raja-aidat eivät kaadu organisaatiomuutoksilla vaan aidolla yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla."

Yhdessä teemme enemmän: Digitalisaatio ja maakuntauudistus muokkaavat maatalouden kenttää

Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruuantuotantoalue. Kun maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnan tehtäväksi siirtyvät myös maatalous- ja elintarviketuotannon sekä maaseudun kehittämisen palvelut, koskettaa se jopa 15 prosenttia maakunnan liikevaihdosta. Vierailimme Antikaisen tilalla Aurassa tutustumassa varsinaissuomalaiseen ruuantuotantoon.

Jopa neljäsosa suomalaisesta sianlihasta kasvatetaan Varsinais-Suomessa. Yksi tuottajista on Antikaisen tila, 330 emakon yhdistelmäsikala Aurassa. Tilalla viljellään myös ohraa, vehnää, rapsia, härkäpapuja sekä heinää yhteensä 250 hehtaarin alalla. Kyseessä on maatalousyhtymä, jossa ovat osakkaina Taru Antikainen miehensä Matin kanssa sekä Matin kaksi veljeä Teemu ja Pasi Antikainen.

Hyvin hoidettu ja uusinta teknologiaa hyödyntävä Antikaisen tila on suosittu vierailukohde, jolla on vieraillut jopa Kiinan suurlähettiläs. Pitkäjänteisen kansainvälistämistyön tuloksena tilan antibioottivapaata rypsiporsasta tarjoillaankin Michelin tähden ravintoloissa aina Hong Kongissa ja Macaossa saakka. Antikainen itse kiertää ympäri EU-maita kertomassa miten tuotantoeläinten hyvinvointia ylläpidetään ja siat saparoineen saavat kasvaa rauhassa.

Lomittaja mahdollistaa maatalousyrittäjän vuosiloman

Tila pyörii tiukkojen päivä-, viikko- ja vuosirutiinien voimin. Antikaisten lisäksi tilalla työskentelee yksi kokoaikainen työntekijä sekä yksi puoliaikainen lomittaja ja yksi osa-aikainen työntekijä, jotka mahdollistavat maatalousyrittäjien lomat. Käytännössä lomittajan tulee pystyä tekemään kaikkia tilan sikalatöitä.

  • Lomittaja tekee meillä huomattavan panoksen, koska meillä on neljä lomaoikeutettua yrittäjää. Lisäksi käytämme myös tuettua ostopalvelua lomituksessa, minkä ansiosta lomittajamme voi olla meillä töissä puolet vuodesta, Taru Antikainen kertoo.

Lomituspalveluiden järjestämisen haasteena on ollut mm. lomitustyöpäivien lyhyys ja pätkittäisyys. Lomittajien tarve voi lisäksi vaihdella äkillisesti sijaisapujen vuoksi. Ammattitaidon tarve on kasvanut tilojen kehittyessä ja niiden koon kasvaessa, mutta lomittajien tarve on vähentynyt. Jatkossa on maakunnan velvollisuus järjestää lakisääteiset vuosilomat ja sijaisavut alueensa maatalousyrittäjille.

  • Varsinais-Suomessa tilanne on onneksi hyvä muuhun Suomeen verrattuna. Tiloja ja lomittajia on meillä vielä suhteellisen paljon, Antikainen sanoo.

Millaisia ominaisuuksia sitten vaaditaan hyvältä lomittajalta?

  • Lomittajan tulee olla ammattitaitoinen ja tilan vaatimuksia vastaava. Ihanteellisinta tilan näkökulmasta on, jos sama lomittaja voi tehdä mahdollisimman paljon lomituksista. Tämä on hyvä myös bioturvallisuuden kannalta.

Myös lomittaja Maija Vehasen mielestä on sitä parempi, mitä enemmän töitä voi tehdä samassa paikassa. Antikaisella 6 kk vuodesta työskentelevä Vehanen korostaa lomittajien koulutustarvetta:

  • Tilat ovat pitkälle koneistettuja nykyään, joten lomittajan on osattava käyttää tietokoneita. Ongelmia saattaa tuottaa lukuisat erilaiset ohjelmat ja erimerkkiset koneet. Jos lomitettavia tiloja on paljon, perehdytykseen menee oma aikansa.

Maakuntauudistuksen yhteydessä lomituspalvelut on suunniteltu muutettavan tilakohtaisiksi. Ajatuksena on, että tilakohtainen vuosiloma voisi vähentää lomittajien osa-aikaisuutta, mikä turvaisi osaavan lomittajakunnan säilymisen tulevaisuudessa.

Antikaisen tilalla tämä tarkoittaisi, että lomat pitäisi pitää samanaikaisesti, jolloin tilalle tarvitaan kaksi lomittajaa, sillä kahden ihmisen töitä ei ehdi yksi ihminen tekemään saman päivän aikana. Ratkaisu ei ole heille kaikkein ihanteellisin:

  • Odotamme vielä tietoa siitä, miten tällaiset tapaukset tullaan ratkaisemaan. Paras olisi, jos lomitusoikeus määriteltäisiin tehdyn työmäärän mukaan.

Maatilojen tulevaisuus sähköistyy

Tämän päivän maatalousyrittäjän haasteet liittyvät usein digikehitykseen ja alan ikärakenteeseen. Uusia tekijöitä ei tule alalle tarpeeksi nopeasti ja tilallisilta vaaditaan hyvien tietoteknisten taitojen lisäksi yhä enemmän myös markkinointiin panostamista.

Jopa 93 prosenttia tiloista hoitaa asiansa sähköisesti tai puhelimitse eikä lomitustoimistolla tarvitse juuri käydä. Maatilojen tilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja haasteet vaihtelevat muistuttaa Henna Ekman Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

  • Maatiloilla on nykyään hyvin innovatiivisia yrittäjiä, toisaalta on yhä myös niitä, jotka hoitavat kaiken paperilla.

Mitä sitten pitäisi tehdä paremmin, jotta maaseutu säilyisi elinvoimaisena? Tämän hetken suurimmaksi kehityskohteeksi Taru Antikainen mainitsee toimivan tietoliikenteen rakentamisen: toimivien kuituverkkojen ulottaminen tiloille olisi ensisijaisen tärkeää lähitulevaisuudessa.

  • Myös byrokratiaa ja päällekkäisiä rekistereitä tulisi karsia. Onneksi maaseutuviraston ja Eviran yhdistyttyä ruokavirastoksi tämä osittain toteutuukin.

Hän kokee, että yhteistyö ja vuoropuhelu Varsinais-Suomen lomituspalvelujen kanssa toimii hyvin ja asiakaslähtöisyyden osalta on menty koko ajan parempaan suuntaan.

  • Meillä on hyvä lomitusyksikkö, jonka ansiosta kaikki asiat ovat sujuneet loistavasti. Toki tilannetta parantaa se, että meillä on vain yksi lomittaja ja hän ei tee lomituksia muille.

Ruohonjuuritasolla kaivataan lisätietoja

Uudistuksen myötä maatalousyrittäjien lomituspalvelut ja niiden hallinnointi siirtyisi maakuntien ja perustettavan Valtion lupa- ja valvontaviraston hoidettavaksi. Maakuntauudistuksessa halutaan entisestään vahvistaa maaseutukokonaisuutta synergiaetujen kautta ja vastata digitalisaation kehitykseen.

Valtakunnan tason valmistelua seuranneen Taru Antikaisen mukaan maatalousyrittäjien keskuudessa ollaan vielä tällä hetkellä tilalla laajasti epätietoisia siitä, miten tuleva maakuntauudistus heidän toimintaansa tulee mahdollisesti vaikuttamaan:

  • Tiloilla odotetaan lopullista tietoa siitä, miten maatalouden kenttä tulee muuttumaan. Erityisesti ruohonjuuritasolla tarvitaan lisätietoja.
  • Toivottavasti maakuntauudistus ei vaikuta meihin kovin paljoa. Lomitusnetti varmaan säilyy ja jos saamme pitää oman lomittajan, muutoksen ei pitäisi olla suuri, Antikainen sanoo.

Lisätietoja:

Petri Puustinen (maaseutuhallinto), Johanna Mäkinen (ympäristöterveydenhuolto) ja Pirjo Mäntynen (lomituspalvelut), Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatio (etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi)

Varsinais-Suomen ikäihmisten palveluohjaukseen yhtenäiset toimintatavat

Asukkaan paras ja hyvinvointi tavoitteena

Varsinais-Suomen ikäihmisten käytettävissä on nyt yhteinen suomenkielinen ja ruotsinkielinen asiakasneuvonnan puhelinnumero sekä neuvonta-chat. Lisäksi asiakasneuvonta.fi-sivustolle kerätään koko ajan lisää tietoa ikäihmisten palveluista.

KomPAssi-hankkeen tavoitteena oli kehittää koko maakunnassa toimiva iäkkäiden henkilöiden asiakas- ja palveluohjausmalli sekä toimintaa tukevat ict-työvälineet. Tavoitteet ovat täyttyneet. Iäkkäiden asiakasneuvonta ja -ohjaus käynnistyy koko Varsinais-Suomen alueella kuntien välisenä yhteistyönä marraskuun 2018 aikana.

  • Tarjoamme nyt maakunnalliset puhelinnumerot yhteiseen palveluohjaukseen sekä neuvonta-chatin. Tämän lisäksi asiakasneuvonta.fi-sivusto palvelee niin alueen ikäihmisiä, heidän omaisiaan kuin työntekijöitäkin, iloitsee KomPAssi-hankkeen hankejohtaja Johanna Ritvanen.

Asiakasneuvonta.fi-sivustolla voi myös vertailla palveluja

Palvelupuhelimeen vastataan keskimäärin yhdeksässä sekunnissa. Puheluita on KomPAssi-hankkeen kokeilujakson (huhti–elokuu 2018) aikana soitettu n. 2000 kuukaudessa. Noin 90 prosenttia asiakkaista voidaan auttaa jo ensimmäisen yhteydenoton aikana. Jos asiakkaan kysymys tai ongelma vaatii tarkempia selvittelyjä, hänet ohjataan oman asuinkunnan palvelutarpeen arviointiin.

Palvelun alustana toimii asiakasneuvonta.fi-sivusto, jossa on yhteystietojen ja neuvonta-chatin ohella tarjolla koko ajan täydentyvä palveluvalikko.

  • Meillä on mahdollisuus tuottaa palvelua laajemmilla hartioilla ja palvelu on avoinna lomakausinakin, toteaa Johanna Ritvanen.

Kokeilun aikana noin kolmasosa puhelimitse tulleista yhteydenotoista käsitteli kotiin tuotavia palveluja sekä ravitsemukseen liittyviä aiheita. Näistä palveluista lähdettiin liikkeelle myös kerättäessä tietoja asiakasneuvonta.fi-sivulle. Asiakas voi myös itse jatkossa valita asuinalueensa ja tarvitsemansa palvelun perusteella sopivan palveluntuottajan sivustolle kerättyjen palveluiden joukosta.

  • Kun alueen 75-vuotiaiden osuus kasvaa vuoteen 2025 mennessä 18 000 ihmisellä, tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluita, joita asiakkaat voivat itse löytää ja hyödyntää, kansallisen kärkihankkeen I & O:n muutosagentti Kirsi Kiviniemi toteaa

Kunnissa toimivat iäkkäiden neuvontapisteet ja niiden palvelunumerot palvelevat edelleen aiempaan tapaan. Iäkkäät voivat halutessaan edelleen asioida kasvokkain kuntien palveluohjaajien kanssa.

KomPassi – Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke (2016–2018)

Kaksikielinen puhelinpalvelu koko maakunnassa: (kaikki 27 kuntaa tulevat mukaan marraskuun aikana)

- Puhelinpalvelu suomeksi arkisin klo 9–15, p. 02 262 6164

- Puhelinpalvelu ruotsiksi arkisin klo 9–12, p. 02 262 6174

www.asiakasneuvonta.fi-sivulta löytyvät suomeksi ja ruotsiksi niin palveluohjauksen puhelinnumerot, chat-kanava kuin jatkossa myös yhä laajemmin kuntien, järjestöjen ja yritysten 75-vuotiaille tarkoitetut palvelut. Järjestöjen ja yritysten edustajat voivat itse syöttää palvelutietojaan sivustolle.

KomPAssi toimintamalli on kehitetty STM:n kärkihankkeessa ”I&O: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 2016–2018”, osana sote- ja maakuntauudistusta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 miljoonaa euroa ja se päättyy 30.11.2018, jonka jälkeen toiminta jatkuu kuntien yhteistyönä.

Lisätiedot:

Johanna Ritvanen, hankejohtaja, KomPAssi-hanke, p. 040 548 5906, johanna.ritvanen@turku.fi

Kirsi Kiviniemi, I&O-muutosagentti, . 040 683 0044, kirsi.m.kiviniemi@turku.fi

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Miten olemme hoitaneet sote-integraation?

Maakunnan vastuulla on tehdä palveluista saumaton kokonaisuus, joka vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita ja jossa asiakas siirtyy palvelusta toiseen ilman turhia välikäsiä. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit. Palveluntuottajien velvollisuudesta palvelujen yhteensovittamisesta säädetään erikseen järjestämislaissa 23 §:ssä.

 

Yhdessä teemme enemmän: Järjestöystävällistä maakuntaa rakentamassa

Viimeisen 1,5 vuoden aikana mannerlaatat ovat liikkuneet; Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu lähti hiukan takamatkalta käyntiin moneen muuhun alueeseen verrattuna, mutta käyntiin päästyämme asiat ovat edenneet vauhdilla.

Muutosorganisaation järjestäydyttyä aloimme rakentaa yhteistä tilannekuvaa alueemme väestön hyvinvoinnin tilasta ja siihen liittyvistä haasteista. Onnellisten ihmisten maakunta ei synny yksittäisten toimijoiden viisaudesta ammentamalla. Kaikki toimijat on saatava mukaan tekemään työtä alueemme asukkaiden hyvinvoinnin eteen.

Muutosorganisaatiossa on tunnistettu järjestöjen erityinen rooli yleishyödyllisinä toimijoina ja osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ketjua. Tämän takia järjestöt ovat kattavasti ja monipuolisesti mukana sisältövalmistelun työryhmissä ja lisäksi järjestöasioihin ja yhteistyön edellytysten rakentamiseen liittyen on perustettu kolme omaa työryhmärakennetta:

1) järjestöjen tiekarttatyö Varsinais-Suomen liiton yhteyteen sekä

2) järjestöjen intressityöryhmä ja

3) järjestötyöryhmä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelurakenteeseen.

Samanaikaisesti alueen sote-järjestöt ovat organisoituneet ja luoneet täysin uusia yhteistyörakenteita keskenään, mikä on osaltaan edesauttanut helpon ja sujuvan yhteistyön syntymistä maakunnan kanssa. Yhteinen jaettu tavoite ja molemminpuolinen luottamus muodostavat vankan perustan yhteistyöllemme.

Kohti järjestöystävällistä maakuntaa

Sote-palvelujen puolella asiakaskokemuksiin voi heijastua henkilöstön kiire ja professioiden taakse jäävä aito kohtaaminen. Asiakkaan tulisi tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Tämä auttaisi myös palveluiden kohdentamista sekä asiakkaan sitoutumista palveluihin sekä hoitoonsa. Järjestöjen vahvuuksia on kyky kohdata ihminen ja toimia ketterästi ja joustavasti asiakaslähtöisten työtapojen kautta. Näitä asioita maakunnan ja palveluntuottajien tulisi tulevaisuudessa oppia ja tuoda osaksi palveluita, niin liikelaitoksessa kuin sote-keskuksissa.

Nykyisten sote-organisaatioiden toiminta voi olla myös itseriittoista. Pyrimme ratkaisemaan asiakkaiden ongelmia omien palveluidemme ja osaamisemme kautta, tunnistamatta riittävästi muualla, kuten järjestöissä olevaa osaamista ja palveluita. Monesti asiakas voisi löytää omaa tarvettaan parhaiten vastaavan palvelun ja tuen muualta kuin sote-palveluiden piiristä. Järjestöissä yksilön osallisuuden varmistaminen ja hänen voimaannuttamisensa aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässään, ovat toiminnan luonnollista ydintä.

Muutoksen edessä myös järjestöjen tulee olla valmiita kehittämään toimintaansa. Järjestöjen pitää osata yhä paremmin kuvata toimintaansa ja osoittaa sen hyötyjä ja vaikuttavuutta. Järjestöjen pitää vahvistaa keskinäistä yhteistyötään, löytää yhteinen kieli ja olla valmiita yhä laajempiin kumppanuuksiin. Tuleva muutos vaatii myös järjestöiltä muutosvalmiutta ja uudenlaista osaamista niin tiedolla johtamisen, toiminnan kehittämisen, yhteistyön kuin uudenlaisten työkalujenkin osalta. Lisäksi kokonaisvaltainen yhteistyö muutosorganisaation kanssa edellyttää järjestöiltä koordinoitua toimintaa. Tässä kehitystyössä Veikkauksen tuotoilla toteutettava Järjestö 2.0-ohjelmaan kuuluva JärjestöSotehanke 113 on ollut tärkeänä maakunnallisena resurssina.

Järjestöjen kautta saadaan alueelle merkittävä määrä ulkopuolista rahoitusta ja resurssia yhteisiä asiakkaitamme hyödyttämään. Varsinais-Suomessa summa oli 12,5 miljoonaa euroa vuodelle 2018. On sekä maakunnan että järjestöjen yhteinen intressi, että maakuntaan saadaan jatkossakin ulkopuolista rahoitusta, jolla voidaan kehittää palveluita sekä lisätä ihmisten hyvinvointia.

Tule hyvä kakku

Yhteinen suunnittelu on avain moneen lukkoon. Vältämme toiminnan päällekkäisyyttä, voimme keskittää voimavaroja ja tehdä työnjakoa yhteisesti sovittujen linjausten pohjalta. Näin olemassa olevat resurssit saadaan venymään entistä pidemmälle; tulevaisuudessa hyvinvointia edistävät palvelu- ja hoitoketjut ovat katkeamattomia ja kustannustehokkaita.

Varsinais-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen alaisuudessa tehty työ on onnistunut nostamaan järjestöt ja muut toimijat tasavertaisemmiksi kumppaneiksi julkiselle palvelutuotannolle. Samalla on käynnistynyt itseään ruokkiva hyvän kierre, jossa yhteistyö lisää luottamusta ja luottamus lisää yhteistyötä. Tällä polulla on hyvä jatkaa ja rakentaa yhdessä onnellisten ihmisten maakuntaa.

Karoliina Luukkainen, Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatio

Minna Rosendahl, JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi

Kirjoitus on julkaistu alunperin alueuudistus.fi-sivustolla.

 

 

 

 

Varsinais-Suomessa on käynnistynyt itseään ruokkiva hyvän kierre, jossa yhteistyö lisää luottamusta ja luottamus lisää yhteistyötä.

Yhdessä teemme enemmän