Yhdessä teemme enemmän: Kasvupalvelupilottien valmistelussa tähdätään tiiviiseen yhteistyöhön

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa monet asiat on ajateltu uusiksi. Yhteistyöllä yli kunta- ja organisaatiorajojen on saatu aikaan paljon hyvää saattamalla yhteen asiantuntijoita, joilla on visiota ja tahtoa kehittää palveluja ja lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia.

Kjell Henrichson vetää valmistelussa kasvun ja elinvoiman edistämisen työryhmää, jossa käsitellään muun muassa aluekehittämisen, kasvupalveluiden ja maaseudun kehittämisen tehtäviä tulevalle maakunnalle. TE-toimiston johtajana Henrichson on toiminut vuodesta 2014 alkaen ja ollut mukana uudistuksen alueellisessa valmistelussa organisaationsa kautta sen alkuvaiheista alkaen.

Työnhakijoiden ja yrittäjien palveluiden järjestämiseen halutaan valmistautua pieteetillä maakunta- ja soteuudistuksen mukanaan tuomaan uuteen toimintaympäristöön, mikä näkyy hyvin jo nykyisessä TE-toimiston toiminnassa.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on puhuttu paljon myös niin sanotusta kasvupalvelu-uudistuksesta. Mistä tässä on kyse?

Uudistuksen aikana on tosiaan käynnissä myös työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämiseen liittyvä uudistamisprosessi, jota kutsutaan kasvupalvelu-uudistukseksi. Sinänsä näiden erittely on hyväksi, kun haluamme avata maakunnan asukkaille juuri TE-toimiston palveluiden roolia tulevaisuuden maakuntamaailmassa. Kasvupalvelu-uudistus etenee koko ajan tällä hetkellä ministeriömme (Työ- ja elinkeinoministeriö) johdolla samalla kun esimerkiksi valinnanvapauslain kaltaiset suuret uudistuksen tekijät saavat suurimman mediahuomion. Kasvupalvelut näkyvät TE-toimiston nykytoiminnassa jo nyt, kun asiakkaillemme tarjotaan uusia ulkoisten palveluntuottajien palveluita ns. kasvupalvelupilotteina.

Kasvupalvelupilotit vastaavat tarpeeseen kokeilla maakuntamaailman toimintaympäristöä työllisyyspalveluissa jo ennen vuotta 2021. Ja tietysti ne vastaavat myös asiakastarpeisiin. Yksi pilotti alueellamme on toiminut jo viime syksystä lähtien Työelämän infopiste Oy:n tuottamana ja nyt ensi vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa toinen pilottihankinta, jossa tehdään vahvaa yhteistyötä maakunnan kuntien ja Kelan kanssa. Tässä Ulkokehältä työelämään -pilotissa kohderyhmänä tulee olemaan vaikeimmin työllistyvät henkilöasiakkaamme.

Uudistuksessa korostetaan yhdessä tekemisen tärkeyttä. Miten tuo kuvaamasi vahva yhteistyö näkyy konkreettisesti piloteissa?

Pilotin valmistelussa toimii kantavana ideana, että asiakkaamme liikkuvat monen eri viranomaisen ohjauksen ja palveluiden ristiaallokossa. Välillä kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hyvin vaikeaa, erityisesti silloin kun on vaikkapa yhtäaikainen tarve työllisyys- ja sote-palveluille. Tarpeita voi monella olla myös kuntouttavalle työtoiminnalle, kouluttautumiselle tai vaikkapa yleisen elämänhallinnan tukemiselle.

Ulkoisilta palveluntuottajilta tullaan hankkimaan ns. palvelumanagerin palveluita selvittämään asiakkaalle tätä palveluiden valikoimaa ja tukemaan häntä näissä palveluissa liikkumisessa. Manageri käytännössä selvittää asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopivat, viranomaisiltamme jo löytyvät palvelut ja varmistaa, että asiakas siirtyy niihin ja myös pysyy niissä. Mikäli palvelu ei olekaan sopiva tai asiakkaan tilanne muuttuu sen myötä parempaan, manageri tukee ja valmentaa asiakasta myös palvelua seuraavien askelien kanssa.

Viranomaisten vahvalla yhteistyöllä halutaan varmistaa, että manageri voi hallita TE-hallinnon, kuntasektorin ja Kelan laajan palveluiden valikoiman ja että hänellä on parhaat valmiudet tehokkaaseen ohjaamiseen. Olemme saaneet kuntasektorilta selkeän viestin siitä, että tällainen palveluidemme yhteensopivuuden kartoittaminen kannattaa aivan ehdottomasti tehdä ja on kiitelty, että pilotin kautta aika on tällaiseen yhteistyön nyt otollinen. Pilotin hankintaan liittyvässä palveluntuottajille kohdistetussa markkinavuoropuhelutilaisuuteen kutsuttiin tästä johtuen myös kaikki kunnat. Kaikkien mukana olevien viranomaisten on nimittäin syytä hahmottaa koko palvelukenttä, jonka parissa tulemme nyt toimimaan yhdessä asiakkaittemme ja asukkaittemme hyväksi. Jos samalla tunnistamme myös eri toimijoiden hankkimissa palveluissa päällekkäisyyksiä, syntyy myös mahdollisuus kustannussäästöihin.

Vuoropuhelutilaisuuteen osallistui järjestöjä ja yrityksiä laidasta laitaan, isoja ja pieniä. Mitä tällä tavoitellaan?

Olemme pitäneet kasvupalveluiden valmistelussa alusta asti kuntasektorin lisäksi mukana yritys- ja yhdistyssektorimme toimijoita. Työryhmät ovat toimineet usein tiedonvälityskanavana, kun on haluttu korostaa valtakunnallisesta viestistä se juuri varsinaissuomalaisille olennainen tieto. Olemme jo pitkään viestineet siitä, että maakunta tulee hankkimaan nykyistä enemmän erilaisia työllisyyteen liittyviä palveluita markkinoilta. Nyt kun pilottien kautta valmistaudumme tähän uuteen maakuntamaailmaan, otamme luonnollisesti hankintojen piiriin kaikki lainsäädännön mukaan potentiaaliset palveluntuottajat, joihin myös erikokoiset yhdistykset kuuluvat.

Kun olin taannoin työmatkalla perehtymässä kansainvälisesti työllisyyspalveluihin, oli muuten huomiota herättävää huomata, että monet suurimmista palveluntuottajista olivat nimenomaan yhdistyksiä. Myös Varsinais-Suomessa haluamme varmistaa, että palveluitamme tuottavat aina parhaat alansa asiantuntijat, taustaorganisaation muodosta riippumatta. Siksi kutsu tilaisuuteen oli mahdollisimman laaja ja haluamme kuulla jo ennen hankinnan käynnistä kentän arvokkaat arviot siitä, miten ajattelemamme palvelumanagerikonsepti saadaan mahdollisimman toimivaksi.

Miten pilottien ja uudistuksen lopputulos näyttäytyy asiakkaille? Muuttuuko "työkkärin" palveluita tällä hetkellä käyttävälle asukkaalle vain viraston nimi vai onko kyseessä jotain tätä suurempaa?

Kasvupalvelupilottien tavoitteena on nimenomaan parantaa henkilöasiakkaamme kokemusta kokonaispalveluiden vastaanottajana. Sama tavoite tässä siis on kuin maakuntauudistuksellakin. Tehostaminen ja selkeyttäminen kulkevat käsi kädessä - pilotti on onnistunut, jos asiakas kokee olevansa oikeassa palvelussa oikeaan aikaan. Tällainen selkeys luo järjestäjän näkökulmasta myös tehokkuutta ja säästää samalla niin asiakkaiden hermoja kuin viranomaistenkin resursseja.

Maakuntauudistuksen voisikin laskea työllisyyspalveluiden kannalta onnistuneeksi, jos asiakkaamme saavat edelleen tarvitsemansa työllisyyspalvelut maakuntamaailmassa asuinkunnastaan riippumatta ja ovat niihin yhtä tyytyväisiä kuin he ovat niihin nyt TE-toimiston aikaan. Mikäli tässä yhtälössä pystytään myös hillitsemään kustannusten kasvua ja tavoittamaan molempien pilottiemme tavoitteet, on uudistuksen työpanos ollut varmasti vaivansa väärtti.

Johdat valmistelua ja toimit samalla nykyisen viranomaisen johtajana. Miten tällainen kombinaatio käytännössä toimii?

TE-toimistoa johtaessa yhteistyö kaikkien maakunnan viranomaisten, palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut arkipäivää jo ennen uudistuksen aloittamista. Toki uudistuksen tekeminen on ollut työnsuunnittelun kautta aikamoinen projekti, varsinkin kun valmistaudumme maakuntaan sekä nykytoiminnan kehittämisen kautta, että työryhmätyössä ja erillisten toimeksiantojen kautta.

Uudistuksen valmistelu ei missään nimessä ole nykytoiminnasta eriytetty saari tai muuten irrallinen kokonaisuus. Juuri viimeksi istuimme eräässä neuvottelupöydässä, agendallamme nykytoimintamme kehittäminen vahvan viranomaisyhteistyön kautta. Totesimme, että tehdyllä hyvällä työllä pohjustetaan varmasti uudistuksen myötä syntyviä maakunnallisia palveluita. Kuitenkin pääteemana oli yhteisten asiakkaittemme, kuntalaisten ja tulevien maakuntalaisten tarvitsemat palvelut. Totesimme yhdessä, että tehty työ ei riipu maakunnan valmistumisaikataulusta. Me olemme valmistuneita siihen maailmaan mutta sitä ennen kannamme vastuun siitä, että palvelumme toimivat juuri nyt.

Kuinka moni valitsee yksityiset palvelut soten valinnanvapausmallissa?

Oletus on, että valinnanvapauden myötä sote-palveluissa asiakkaita siirtyisi enemmän julkiselta yksityisen puolelle. Myös palvelusetelikokeilun tulokset tukevat tätä oletusta.

STM:n vuonna 2017 tekemän arvion mukaan terveydenhuollossa yksityisen osuus kasvaisi nykyisestä 4 prosentista noin 14 prosenttiin ja sosiaalihuollon palveluissa nykyisestä 30 %:sta n. 38 %:iin.

Palvelusetelikokeilusta ja sen tuloksista lisää tietoa 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Omaishoitoa kehitetty menestyksekkäästi Varsinais-Suomessa

Yli 65-vuotiaiden omaishoidon palveluja on kehitetty Varsinais-Suomessa KomPAssi-hankkeessa kahden viime vuoden ajan. Omaishoitajien jaksamiseen ja omaishoidon jatkuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

- Meillä tärkeinä asioina ovat omaishoitajien jaksamisen tukeminen sekä omaishoidon äkillisiin muutostilanteisiin varautuminen, esimerkiksi omaishoidettavan menehtyminen, omaishoitajan äkillinen sairastuminen tai hoitosuhteessa ilmenevät ongelmat, koordinaattori Oskari Orvasto KomPAssi-hankkeesta kertoo.

KomPAssi-hankkeessa ovat mukana kaikki Varsinais-Suomen kunnat. Omaishoidon palveluja on kehitetty 19 kunnan yhteistyössä. Tavoitteena on ollut kehittää ja yhtenäistää omaishoidon palveluja koko Varsinais-Suomessa, yli kuntarajojen. Omaishoitoa on ollut kehittämässä 59 omaishoidon ammattilaista, jotka tekevät työtään asiakkaiden lähellä.

- Kunnissa tehdään paljon hienoja asioita. Hankkeessa olemme yhtenäistäneet jo olemassa olevia palveluja sekä kehittäneet uutta. Työntekijöiden näkökulmasta hieno asia on se, että vertaisuus on noussut esiin. Kuntien työntekijät ovat hyvin sitoutuneita ja haluavat kaikin tavoin olla mukana omaishoitoperheen tukena ja tehdä työtä omaishoitoperheen näkökulmasta.

Omaishoitajien arki on hyvin erilaista maaseudulla ja saaristokunnissa kuin isomman kaupungin keskustassa.

- Turun keskustassa järjestöt ja yhdistykset järjestävät paljon vertaistukitoimintaa omaishoitajille. Maaseudulla omaishoitajan on hankalampi irrottautua kotoaan vertaistoimintaan, jos välimatkaa onkin sata kilometriä. Silloin tarvitaan omaishoitajille erilaista tukea, kuten erilaisia sähköisiä palveluja, joita on KomPAssissa kokeiltu käytännössä, Orvasto muistuttaa.

Hyvinvointi- ja terveystarkastusmalli käyttöön kaikissa kunnissa vielä tämän syksyn aikana

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat jo muutaman vuoden ajan olleet lakisääteistä toimintaa kunnissa.

- Kunnissa terveystarkastuksia tekevät kokivat hankkeen alussa olevansa aika yksin, toiminta oli uutta ja tavat tehdä työtä olivat vasta muotoutumassa, Orvasto kertoo.

Omaishoitajan jaksamisesta on tärkeää keskustella. Omaishoitajan saattaa olla vaikea itse huomata arjen kuormitusta. Hyvinvointitarkastuksissa omaishoitaja saa keskustella kahden kesken ammattilaisen kanssa omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

- Hankkeemme kuntakokeiluun osallistui 10 kuntaa ja yksi kuntayhtymä. Kaikkiaan kokeilussa oli mukana 127 omaishoitajaa. Olemme laatineet kokeilun perusteella yhtenäisen toimintatavan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Malli otetaan käyttöön kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa syksyllä 2018, Orvasto kertoo.

Omaishoidon kriisitilanteisiin varauduttu monella tapaa

Kaikille omaishoitajille tehdään palvelusuunnitelma, josta löytyy tieto myös ennakoimattomien ja äkillisten muutostilanteisiin varautumisesta. Tärkeää on lisätä omaishoitoperheen turvallisuuden tunnetta.

- Jokaisessa kunnassa on ollut erilaisia käytäntöjä sen suhteen, kuinka toimitaan ja mihin otetaan yhteyttä, kun jotain tapahtuu. Teimme Turussa omaishoitajille kyselyn, mitä he haluaisivat kehittää omaishoidossa. Yleisin vastaus oli, että omaishoitajat eivät tiedä, miten toimia kun itse sairastuu tai kun hoidettava sairastuu. Olemme nyt KomPAssissa yhtenäistäneet tätäkin toimintamallia, Orvasto kertoo.

Äkillisiin sairastumis- ja onnettomuustilanteisiin on myös olemassa Omaishoitaja-kortti, jonka on tehnyt Omaishoitajat ja läheiset –liitto ry. Kortti vähentää omaishoitajan jatkuvaa huolta sitä, että jos hänelle tapahtuu jotain, niin kuka huolehtii hänen hoidettavastaan.

- Omaishoitaja voi itse joutua onnettomuuteen. Kortista selviää se, että hänellä on kotona hoidettava, joka ei selviä yksin. Lisäksi omaishoitajan terveyskertomukseen kirjataan tieto, että hän on omaishoitaja. Kuntiin kaikille sopimuksellisille omaishoitajille on lähetetty kortti ja seurantakäynnillä tarkistetaan, että kortti on tullut perille ja täytetty, Orvasto kertoo.

KomPAssissa on selkiytetty myös toimintamallia omaishoidon päättymistilanteissa. Yhdessä kuntien kanssa on määritelty, mitkä asiat tulee käydä omaishoitajan kanssa läpi omaishoidon päättyessä.

- Kun omaishoidettava esimerkiksi menehtyy, saattaa omaishoitaja tippua tyhjän päälle. Omaishoidon päättymistilanteessa on tärkeää, että omaishoidon työntekijät ottavat yhteyttä omaishoitajaan ja tarkistavat, onko kaikki hyvin. Tarkoituksena on välittää arvostuksen tunnetta ja ohjata omaishoitaja tarvittaessa kunnan tai järjestön palveluun, jos hän kokee tarvitsevansa tukea. Tärkeä on kysyä, että kuinka sinä voit.

 

Asukaslähtöiset palvelut vanhuksille kehittyvät maakunnassa

Vanhuksen äänen ja erilaisten toiveiden kuuleminen arjen pienissä asioissa tulisi olla yksi heidän hoitonsa päätavoitteista. Jokaisella ikäihmisellä on oikeus yksilölliseen ja arvokkaaseen elämään myös silloin kun voimat alkavat heiketä. Jotta vanhusten toiveet kuullaan ja heitä voidaan osallistaa hoitoonsa, tarvitaan asiakaslähtöistä hoitokulttuuria. Miten tätä tavoitetta kohti edetään Turussa? Esimerkkimme tulee Mäntykoti Yli-Maariasta.

Turun kaupungin vanhusten asumispalveluiden Vanhuskeskus 3:ssa on käynnissä osaamisen taitovaihto (OTAVA), jossa yhtenä tavoitteena on asukkaiden entistä parempi huomioon ottaminen. Myös eri yksiköiden tarjoaman palvelun laadukkuus ja yhdenmukaisuus on huomion kohteena.

Asukaslähtöinen toimintatapa kannattaisi levittää koko maakuntaan

OTAVAssa hoitotyön ammattilainen työskentelee toisessa yksikössä kuuden viikon ajan jakaen omaa osaamistaan ja toisaalta oppien hyviä käytäntöjä, joita hän voi puolestaan viedä takaisin omaan yksikköön. Kukin vaihtaja asettaa itselleen jakson tavoitteet. Vaihtajan tukena vaihtoyksikössä on mentori.

Varsinais-Suomen I&O-muutosagentti Kirsi Kiviniemi osallistui Turun kaupungin vanhuspalveluiden esimiehille järjestettyyn yhden päivän työnkiertoon vanhusten asumispalveluiden yksikössä Mäntykoti Yli-Maariassa.

  • Merkittävin kokemus päivästä itselleni oli vahva asiakaslähtöinen toimintatapa, joka välittyi niin oman mentorini kuin kaikkien muidenkin toiminnassa. Mentorini kiteytti asian hyvin niinkin pienessä asiassa kuin minkälaisen voileivän asukas haluaa syödä aamupalalla. Joka aamu kysymme, vaikka tiedämme, että Martta tykkää tummasta leivästä. Asukas myös itse päätti, minkä väriset ja mitkä vaatteet hän pukee päällensä. Iltapäivällä oli asukaskokous, jossa kaipailtiin vaihtelua aterioihin, enemmän yhteislaulua sekä ”kahvia ja konjakkia”.

Asukaskokouksessa esiin nousseet toiveet on melko helppo toteuttaa. Kiireenkin keskelläkin voi pienellä vaivalla vaikuttaa siihen, miten mielekästä elämää vanhukset voivat elää.

  • OTAVAa tarvitaan koko maakunnassa, kun haluamme edistää asiakaslähtöisiä toimintakäytäntöjä ja haluamme saada rahat riittämään, Kirsi Kiviniemi vielä lisää.
FAKTA
Otava (Osaamisen taitovaihto Turun kaupungin Vanhuskeskus 3:ssa)
  • Vaihdot alkoivat vuoden 2017 syksyllä ja kaikki 176 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää ovat olleet vaihdossa vuonna 2019.
  • Vaihto kestää 6 viikkoa. Loma-aikoina vaihtoja ei ole käynnissä.
  • Yksiköitä 7 (Liinahaan tilapäishoito ja pitkäaikaishoito, Niittykoti, Mäntykoti Yli-Maaria, Mäntykoti Rän-tämäki, Höveli, Kurjenpesä)
  • Asukkaita/asiakkaita 270

I&O – Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa –kärkihankkeen tavoitteena on osaltaan edistää terveenä ja toimintakykyisenä ikääntymistä: hankkeessa kehitetään iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. I&O kärkihanke rahoittaa kahdeksaa kokeiluhanketta, joista yksi on Varsinais-Suomen KomPAssi-hanke.

 

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

liikunta

PALVELUMANAGERI -OSTOPALVELUSTA KÄYTÄVÄ MARKKINAVUOROPUHELU JATKUU

Maakuntauudistuksen osana toteutettavaan kasvupalvelu-uudistukseen suunnitellaan työ- ja elinkeinominieriön aloitteesta ns. kasvupalvelupilotteja, joiden on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alkupuolella.  Piloteissa kokeillaan sellaisia uusia toimintatapoja, jotka sopivat tulevaan maakuntamalliin sekä uudistuvaan lainsäädäntöön. Suunnitteilla oleva Palvelumanageri -ostopalveluhankinta on osa laajempaa varsinaissuomalaista viranomaisyhteistyötä kehittävää Ulkokehältä työelämään -kasvupalvelupilottia.

Ulkokehältä työelämään -pilotissa toimii pilotin käynnistänyt Varsinais-Suomen TE-toimisto ja lisäksi mukaan on tulossa useita Varsinais-Suomen kuntia (ml. Turku) sekä Kela.

Pilotin aikana laajennetaan ja syvennetään viranomaisten välistä työtä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan asiakasryhmän sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuntien työllisyyspalveluissa, TE-palveluissa ja Kelan palveluissa. Ulkokehältä työelämään -pilotissa halutaan löytää yhdessä uusia lähestymistapoja työhön palaamisen tukemiseksi em. asiakasryhmään kuuluville työnhakijoille ja luoda palveluille yhteinen hankinta- ja palvelutuotantosuunnitelma. Pilotin avulla valmistaudutaan kasvupalvelu- ja maakuntauudistukseen.

Palvelumanageri -kuvauksesta toivotaan nyt palautetta

Ulkokehältä työelämään –pilotin tavoitteiden saavuttamiseksi on viranomaispalvelun täydentäjäksi ideoitu Palvelumanageri –palvelua. Palvelun kehittämiseksi avattiin markkinavuoropuhelu 10.10.2018 alan toimijoille järjestetyllä keskustelutilaisuudella. Nyt julkaistava Palvelumanageri- palvelun kuvaus on luonnosteltu 10.10.2018 käydyn keskustelun ohjaamana.

Asiasta kiinnostuneita palveluntuottajia ja muita palvelun kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita pyydetään kommentoimaan oheista kuvausluonnosta sähköpostitse(kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) 25.11.2018 mennessä. Kuvausluonnoksen alussa on listaus kysymyksistä, joista erityisesti pyydetään näkemyksiä ja kehittämisajatuksia. Näkemysten ja kehittämisajatusten esittämistapa on vapaamuotoinen.

Palvelumanagerista pyydetään palautetta:

Vanhus

Tervetuloa kuulemaan ikäihmisten tulevaisuuden näkymistä

KomPAssi-hankkeen loppuseminaari

Aika: keskiviikkona 14.11.2018 klo 10–15
Paikka: Mauno BioCity, Presidentti-juhlasali, Tykistökatu 6, 20520 Turku

Tilaisuuteen ovat tervetulleita ikäihmiset, sote-ammattilaiset, kuntien edustajat, kuntapäättäjät, järjestöt, yhdistykset, yritykset, poliittiset päättäjät, kaikki asiasta kiinnostuneet sekä median edustajat.

Varmista paikkasi 11.11.2018 mennessä:

Tilaisuuteen on myös mahdollisuus osallistua etänä yllä olevan ilmoittautumislinkin kautta. Lisäksi tilaisuus striimataan ja taltioidaan videolle. Tilaisuus on kaikille maksuton.

Ohjelma

klo 10.00 Tilaisuus alkaa, musiikkia

  • Anna Arola-Järvi, selvityshenkilö (asiakas- ja palveluohjaus), Varsinais-Suomen muutosorganisaatio, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kaarinan kaupunki
  • I&O-kärkihanke
    perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon videotervehdys
  • Ministeriön puheenvuoro
    I&O kärkihankkeiden projektipäällikkö Anja Noro, STM
  • KomPAssi – Reinon tarinavideo
  • Palveluohjaus iäkkäiden näkökulmasta
    Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos, omaishoitajat ja läheiset ry puheenjohtaja

klo 11.30 Lounastauko (omakustanteinen)
klo 12.30 Tilaisuus jatkuu, musiikkia

  • KomPAssi-hanke
    hankejohtaja, Johanna Ritvanen
  • Asiakasohjaus
    palveluohjausprosessin koordinaattori Nita Valtonen, KomPAssi-hanke
  • KomPAssi - Marthan video
  • Omaishoito
    omaishoidonprosessin koordinaattori Oskari Orvasto, KomPAssi-hanke

Kahvitauko
klo 14.15 Tilaisuus jatkuu, musiikkia

  • KomPAssi – Ammattilaisten tarinavideo
  • Digitalisuuden kehittäminen osana KomPAssi-hanketta
    KomPAssi-hankkeen IT -hankepäällikkö, Juhani Anttonen
  • Päätössanat, mitä KomPAssi-hankkeen jälkeen?
    hankejohtaja, Johanna Ritvanen

klo 15.00 Tilaisuus päättyy, musiikkia

Lisätietoja:

Johanna Wikberg, p. 040 182 0287, johanna.wikberg@turku.fi

Sinua saattaa kiinnostaa myös