Kunnat hyötyivät sopimushallinnon koulutuksesta

Kimpassa – Allihopa -muutosorganisaatio järjesti Varsinais-Suomen kunnille ja kuntayhtymille sopimushallinnon koulutuksen 23.–25.10.2018. Kuntien maakunnalle siirtyviä sopimuksia on kerätty yhteen sopimushallintajärjestelmään, jonka hyötyjä ja mahdollisuuksia kunnille käytiin tilaisuudessa läpi.

Uudistusvalmistelun aikana tehty sopimustallennus on antanut mahdollisuuden tarkastella koko maakunnan sopimuskäytäntöjä ja hankintoja ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Nyt työstä saadut hyödyt halutaan antaa kunnille tiedoksi ja niiden työn tueksi jatkossa.

Muutosorganisaation hallintotiimi on kerännyt yhteen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä sopimuksia. Kaiken kaikkiaan tulevan maakunnan vastuulle siirtyisi kunnilta ja kuntayhtymiltä yli 10 000 sopimusta.

  • On hienoa, että kunnissa on ymmärretty sopimusten toimittamisen tärkeys, kommentoi muutosorganisaation hallintojohtaja Nina-Mari Turpela.
  • Sopimuksia tallentaessa nousee esiin niiden päällekkäisyydet ja puutteellisuudet, joten niiden läpikäymisharjoituksessa on konkreettista hyötyä.

Oman työn ja ostopalvelujen suhde kääntymässä kunnissa päälaelleen

Myös kuntien rooli on muuttumassa monitoimisiksi järjestäjiksi. Enää kaikkea ei ole tarkoituskaan tehdä itse. Ostopalvelujen ja tavarahankintojen osuus on kunnissa merkittävä ja kasvussa, jolloin myös sopimushallinnan merkitys kasvaa.

Tilaaja-tuottaja-asetelman merkityksen kasvaessa on syytä kiinnittää huomiota sopimusten seuraamiseen ja kehittämiseen..

  • Sopimushallinta on yksi iso osa kunnan toimintaa ja sen pitää olla systemaattista, jotta sen pohjalta voidaan arvioida taloudellisia ja toiminnallisia riskejä, Turpela huomauttaa.
  • Kunnilla on uudistuksen yhteydessä hyvä paikka käydä sopimukset läpi ja tunnistaa vaillinaiset sopimuskäytännöt. Lisäksi varmistetaan palvelujen jatkuvuus kunnissa myös uudistuksen jälkeen.

Uudistus kehityksen ja talouden haaste

Hankinnoista vastaava erikoissuunnittelija Outi Kalskeen mielestä tällä hetkellä hankintasopimusten vaikuttavuutta ei mitata tarpeeksi:

  • Sopimuksia ei alkuarvioinnin jälkeen juuri seurata. Tiedon lisääminen onkin keskeinen tavoite uudistuksen valmistelussa.
  • Meidän tulee määritellä hankinnan kohde ja asettaa sille kriteerit: Mitä haluamme hankkia ja millä siinä on meille merkitystä? Kuinka paljon olemme valmiit maksamaan?

Turussa tehdään säännöllistä sopimusjumppaa

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan hankintapäällikkö Elisa Vuorinen kertoi, että Turussa sopimusten siirtäminen Twebiin sujui mutkattomasti. Haasteina ovat olleet niukasti kirjatut sopimukset sekä vanhat sopimukset, joissa vastuuhenkilöt vaihtuneet ja omistajuus on hämärän peitossa. Turun kaupungin hyvinvointitoimiala käy sopimuksensa läpi säännöllisesti:

  • Tätä ”laskujumppaa” tarvitaan kokonaiskuvan muodostamiseksi. Kuntia pitäisi kiinnostaa mihin niiden rahat menevät ja mitä niillä saadaan, Vuorinen sanoi.
  • Kannustan myös käymään vuoropuhelua palvelutuottajien kanssa ja vahvistamaan yritysyhteistyötä.

Tweb-järjestelmä tietosuojatyön välineenä

Kuntien sopimuksia on tallennettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaan sopimushallintajärjestelmään, Twebiin. Tietosuoja-asioita muutosorganisaatiossa valmisteleva Kristiina Hovi huomautti, että järjestelmän hyödyt eivät rajoitu maakuntauudistukseen:

  • Esimerkiksi EU:n uuden tietoturva-asetuksen vaatimusten huomioimisessa Tweb on ollut kullanarvoinen väline. Järjestelmään pystyy tallentamaan rinnakkaisia versioita samasta sopimuksesta, esim. henkilötiedoilla tai ilman.

Muutosorganisaation juristiharjoittelijat Oona Eskola ja Jenna Kanerva ovat tehneet käytännön työtä ja tallentaneet järjestelmään tähän mennessä n. 2500 sopimusta. Tallentamisen yhteydessä he ovat tehneet sopimusteknisiä havaintoja, joiden perusteella laadittiin erikseen kirje keskeisimmistä huomioista.

  • Järjestelmässä pystyy helposti havaitsemaan, mitkä sopimukset liittyvät toisiinsa. Tallennettujen sopimusten avulla pystyy kartoittamaan tehtyjen hankintojen määrää tai kokonaismäärää myös euromäärien perusteella. Mitä enemmän tallennettu sopimuksia, sitä parempi työkalu Tweb on, Eskola ja Kanerva vakuuttavat.

Turpela toivoi koulutuspäivään osallistuneiden vievän kuntiin viestiä, että sopimushallinta on johtamisen ja toiminnan ohjauksen väline, johon pitää kiinnittää huomiota:

  • Kuntien pitäisi myös osata vaatia sopimushallintaosaamiseen panostamista.
  • Toivomme, että koulutus lisää tietoa siitä, miten kunnan sopimuskantaa voidaan hyödyntää ja miten sitä hallitaan ja että tehtyä työtä hyödynnetään uudistuksesta riippumatta.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Poliittinen ohjausryhmä käsitteli uudistuksen aikataulua, sähköistä sotea ja tietojohtamista

Poliittinen ohjausryhmä käsitteli 22.10. sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallista tilannetta ja tavoiteaikataulua.

  • Paine on kova ja eduskunnan sote-valiokunta istuu pitkiä päiviä, mutta minulla ei ole käsitystä siitä, jos valiokunta ehtii käsitellä satojen ja satojen sivujen lakipaketteja annetussa ajassa. Elämme kuitenkin sillä asenteella, että lakipaketit saadaan tällä eduskuntakaudella maaliin, toteaa poliittisen ohjausryhmän pj Ilkka Kanerva.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi VM:n keräämästä maakuntien tilannekuvasta, että Varsinais-Suomessa on valittu realismin tie ja mietitty tarkkaan, mitä kannattaa tehdä ilman päättäviä elimiä ja voimassa olevia lakeja. Varsinais-Suomessa jotkin teemat näyttävät vihreää valoa, toiset vielä keltaista.

  • Emme esimerkiksi tässä vaiheessa kouluta henkilöstöä uusiin tehtäviin. Toki viestimme henkilöstölle säännöllisesti uudistuksen etenemisestä, Leppänen kertoo.

Jos eduskunta hyväksyy lait viimeistään 2/2019, vaalit olisivat syksyllä 2019 ja (ainakin isot) maakunnat aloittaisivat vuonna 2022. Jos uudistus siirtyy maan seuraavalle hallitukselle, maakunnat voisivat aloittaa aikaisintaan vuonna 2023.

  • Kaikissa skenaarioissa seuraavalle hallitukselle jää päätettävää ja korjattavaa, Leppänen analysoi.

Muutosorganisaation henkilöstön yhteistyösopimukset ovat voimassa tämän vuoden loppuun. Painopiste on koko syksyn ollut sisältöjen ja toimintojen kehittämisessä, ei hallintorakenteiden valmistelussa.

Sote jokaisen taskuun -applikaatio kiinnostaa laajasti

Sisällön kehittäminen on otettu painopisteeksi myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, kertoo sote-muutosjohtaja Antti Parpo. Maakunnan sote-palvelujärjestelmä on kattavasti kuvattu järjestämisen käsikirjassa - se on pohja jatkokehittämiselle.

  • Valmistelemme sote-järjestämistehtävää, työterveyshuollon yhtiöittämistä sekä työstämme kärkiteemoja kuten päivystys, päihde- ja mielenterveyspalvelut, perhe- ja ikääntyvien palvelut. Tärkeitä ovat myös hyvinvointi ja ICT, Parpo kertoo.

Varsinais-Suomessa on ICT-rahoitusta 4,7 milj. euroa; tällä rahalla voidaan yhtenäistää potilastietojärjestelmiä ja kehittää tiedolla johtamista. Sähköisiä palveluja viedään vahvasti eteenpäin Sote jokaisen taskuun -mobiiliapplikaation muodossa, koko länsirannikon ERVA-alueella.

  • ”Sote jokaisen taskussa” kokoaa yhteen lukuisat sote-palvelut, jotka nykyisellään ovat hajallaan kuin varpusparvi. Siinä hyödynnetään moderneja työkaluja kuten chat ja videopuhelut ja jo kehitettyjä sähköisen omahoidon mahdollisuuksia, Parpo avaa.

Poliittinen ohjausryhmä kiitteli palvelukriteerien yhtenäistämistä maakunnassa sekä digin hyödyntämistä, kuitenkaan puhelinpalveluja unohtamatta. Myös tietoturvasta on pidettävä hyvää huolta.

Kukaan ei johda sote-sektoria, nyt tarvitaan tietojohtamista ja yhteistyötä

Tietojohtamista tarvitaan jatkossa myös julkisella sektorilla, Antti Parpo painotti. Tällä hetkellä tietovarantoja on V-S sairaanhoitopiirillä sekä Turun kaupungilla, mutta kokonaisdataa ei ole.

  • Sote-sektoria johdetaan puutteellisilla tiedoilla. Kukaan ei johda eikä arvioi kokonaisuutta, vaan johtaminen on organisaatiolähtöistä eikä aina perustu vahvaan tietopohjaan, Antti Parpo lataa.

Maakunnan tietojohtamista tarvitaan järjestelmän johtamiseksi ja palveluohjaamiseksi. Myös asiakkailla on oikeus omiin tietoihinsa. Jotta tietojohtamiseen päästään, tarvitaan riittävän paljon laadukasta dataa eri teemoista. Yksityinen sektori hyödyntää jo tekoälyä ja algoritmeja, julkinen ei. Kehitys on nopeaa ja julkisenkin sektorin tulisi Parpon mukaan herätä näkemään mahdollisuudet.

Antti Parpon ehdotus on maakunnallinen konsortio Turun kaupungin, VSSHP:n ja Turun yliopiston välille, jota voisi ajan myötä laajentaa. Neuvottelut ovat hiljattain käynnistyneet.

Valtion, maakunnan ja kuntien yhteistyö lisääntyy työllisyyspalveluissa

TE-toimiston ylijohtaja Kjell Henrichson avasi kasvupalvelu-uudistusta, joka on osa maakuntauudistusta ja jonka nimi tulee vielä muuttumaan.

  • Työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut integroidaan entistä vahvemmin yhteen sekä linkitetään sote-palveluihin. Myös tällä sektorilla hyödynnetään jatkossa digitalisaatioita ja tekoälyä. Vuoropuhelu akselilla valtio – alue – kunnat jatkuu ja vahvistuu, Henrichson kertoo.

Varsinais-Suomessa pidettiin kesällä hyvässä hengessä nk. markkinavuoropuhelu kuntien ja TE-toimiston välillä ja mietittiin työnjakoa. Varsinais-Suomen kasvupalvelupilotissa ”Ulkokehältä työelämään” kokeillaan nyt uudenlaisia palveluja. Pilotissa tiivistyy yhteistyö TE-toimiston, kuntien ja Kelan välillä.

 

 

 

Vaikeasti työllistyvän tilanne yhteistyöllä parempaan kuntoon – uutta kasvupalvelupilottia suunnitellaan markkinavuoropuhelussa

Millä tavalla viranomaispalvelujen asiakasohjaus voidaan toteuttaa nykyistä asiakaskeskeisemmin? Miten henkilökohtainen budjetti ja valinnanvapaus sopivat työllisyyspalveluiden asiakkaalle? Millaiset palkkioperusteet mahdollistavat palvelun toteuttamisen? Miten työnhakija saa tarvitsemansa sosiaalipalveluiden tuen matkallaan kohti työllistymistä ja työpaikkaa?

Palveluntuottajakenttää haastettiin jakamaan ideoitaan muun muassa tällaisten kysymysten kautta työllisyysviranomaistahoille Ulkokehältä työelämään -kasvupalvelupilotin markkinavuoropuhelussa 10. lokakuuta 2018. Aamupäivän tilaisuuteen Turkuun kokoontui kolmekymmentäneljä palveluntuottajaa, jotka olivat kiinnostuneita maakunnan viranomaisten yhteistyössä suunnitteleman palvelun toteuttamisesta.

Pilotti kohdistuu varsinaissuomalaiselle, vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevalle asiakaskunnalle, jonka liikkumista viranomaispalveluiden piirissä halutaan tukea aiempaa enemmän. Tavoitteena on luoda kohderyhmälle uusia lähestymistapoja työhön palaamiseen sekä luoda aiempaa eheämpi, palveluntuottajan tukema asiakaskokemus läpi koko asiakasprosessin riippumatta siitä, mitä palvelua asiakas omassa tilanteessaan kulloinkin tarvitsee.

Palvelumanageri asiakkaan mukana ja tukena palvelusta toiseen

Työnhakijoiden käyttämiä palveluita esittelivät TE-hallinnon lisäksi myös Kansaneläkelaitoksen sekä Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskuksen ja hyvinvointitoimialan edustajat. Läsnäolijoille haluttiin näin korostaa, kuinka moninaisia tarpeita pilotin kohderyhmän asiakkailla on matkalla kohti työelämää. Hankinnan tavoitteena on mm. näiden viranomaisten palveluiden välisen ohjauksen parantaminen ja selkeyttäminen asiakkaan näkökulmasta.

Palveluntuottajalle ollaan luomassa roolia asiakkaan rinnalla kulkijana niin sanottuna palvelumanagerina. Manageri palvelisi ja tukisi asiakasta riippumatta siitä, tarvitseeko hän työllistymisensä kannalta ensin Kelan tai sote-sektorin palveluja vai onko hän valmis työllistymään perinteisten työllisyyspalveluiden kautta. Palvelutuottajalle annettaisiin aiempia hankintoja vapaammat kädet löytää hyviä räätälöityjä ratkaisuja asiakkaan tilanteeseen. Kun hankkija luottaa palveluntuottajan ammattitaitoon ohjata ja tukea asiakasta juuri asiakkaan tarvitsemalla tavalla, voidaan hankinnassa soveltaa ns. blackbox-mallia. Termin käyttö viittaa siihen, että palveluntuottaja valitsee itse parhaimmat menettelytavat asiakkaan tukemiseksi ja palvelun kustannukset liittyvät tuloksellisuuteen lukumäärällisesti sovittujen ja tarkkaan määriteltyjen suoritteiden sijaan.

"Haluamme markkinoiden olevan mukana palvelumme suunnittelussa alusta asti. Vaikka työ- ja elinkeinoministeriölle on jo kerrottu maakunnan pilotille asettamat tavoitteet, olimme tilaisuudessa liikenteessä tyhjällä paperilla. Pyydämme tuottajakenttää pohtimaan peruskysymyksiä kaikesta hankintaan liittyvästä aina hankinnan toteuttamistavasta sen sisältöön, palkkiomenettelyihin ja laajuuteen saakka. Tilaisuudessa annettujen ja myöhempien kirjallisen kommenttien myötä pystymme arvioimaan, mitä palvelua maakunnassa on tällä konseptilla mahdollista tuottaa", arvioi markkinavuoropuhelutilaisuutta puheenjohtanut ELY-keskuksen asiantuntija Sari Säippä.

Osallistujat saivat aamupäivän aiheisiin laajan viranomaisalustuksen. Kuvassa puheenvuorot pitäneet (vas.) Heikki Heilä Kelasta, Riitta Uitto Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskuksesta, Kjell Henrichson TE-toimistosta, tilaisuuden vetänyt Sari Säippä ELY-keskuksesta ja Sirpa Kuronen Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta.

Toimiva asiakasprosessi vaatii toimivaa viranomaisyhteistyötä

Tilaisuuteen osallistui myös yhdeksän muun kunnan edustajaa arvioimaan mahdollista omaa viranomaisyhteistyörooliaan hankinnan piirissä. Tilaisuuden avannut TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson korosti, että pilottihankinnan yhteydessä halutaan yleisemminkin selkeyttää valtio- ja kuntatoimijoiden rooleja ja mahdollisuuksia sekä syventää yhteistyötä monialaisten palveluiden osalta.

"On ollut hienoa huomata, että kuntasektori on reagoinut hyvin positiivisesti halukkuuteemme syventää yhteistyötä vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden palveluiden toteuttamisessa. Oli kasvupalvelupilottimme kattavuus maakunnan laajuisesti mikä tahansa, tulemme huomioimaan ja hyödyntämään kaikki mahdollisuudet toteuttaa yhteistyötä asiakkaittemme palveluissa koko maakunnassa. Vahvaa yhteistyötä tarvitaan jo ennen uudistusta ja sitä me toivomme", Henrichson korostaa.

Palvelutuottajille annettu mahdollisuus vaikuttaa kokonaisuuteen

Hankinta etenee syksyn aikana siten, että asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus kommentoida tarjouspyynnön luonnoksia kirjallisesti. Näin 10.10.2018 tilaisuuden jälkeen mahdollisesti heränneet ajatukset välittyvät suoraan tiedoksi palvelun järjestäjälle. Kommentointimahdollisuus halutaan antaa myös niille tahoille, joilla on kiinnostusta osallistua hankintaan mutta eivät päässeet paikalle markkinavuoropuhelutilaisuuteen.

"Olemme osana kasvupalveluiden valmistelua halunneet kerätä verkostoomme palveluntuottajia, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan tulevaisuuden maakunnan kasvupalveluiden tuottajina. Tätä verkostoa hyödynnämme tässäkin kommentoinnissa ja samalla kasvatamme markkinoiden tietoisuutta uudistuksesta tarjoamalla viimeisimmän tiedon maakuntamallin valmistelun etenemisestä sekä jo sitä ennen käynnistyvän kasvupalvelu-uudistuksen käänteistä," huomautti Säippä.

Hankinnan aikataulusta puhuttaessa ei tilaisuudessa luvata tarkkoja ajankohtia. Tilaisuuden perusteella tehtyjä tarjouspyynnön luonnoksia voivat palveluntuottajat kommentoida vielä marraskuun puoliväliin saakka. Viranomaisyhteistyön lopullinen muoto ja esimerkiksi hankinnan lopullinen kattavuus maakunnassa päätetään hankintaprosessin yhteydessä TE-hallinnon, kuntasektorin ja Kelan neuvotteluissa. Palvelu on tarkoitus käynnistää vuoden 2019 alussa, aikaisintaan maaliskuussa 2019.

Kasvupalvelupilotin hankinnan seuraavat vaiheet:

Hankintaan liittyvän materiaalin kommentointi tullaan avaamaan viimeistään viikolla 44. Kommentoida voivat sekä tilaisuuteen osallistuneet palveluntuottajat että muut hankinnasta kiinnostuneet palveluntuottajat.

Kuntayhteistyöhön liittyen yhteydenotot pyydetään suoraan TE-toimiston johtajalle Kjell Henrichsonille (kjell.henrichson@te-toimisto.fi).

Kasvupalveluvalmistelussa käytetään erillistä yhteistietorekisteriä, jonka kautta valmistelu tiedottaa ajankohtaisista kasvupalveluihin liittyvistä tapahtumista ja uutisista Varsinais-Suomessa. Mikäli haluat palveluntuottajana päästä mukaan rekisterin jakeluun, ilmoita kiinnostukseksi kasvupalveluvalmisteluun erityissuunnittelija Tatu Virralle (tatu.virta@te-toimisto.fi).

Miten suuri valtion ohjausrooli maakuntia kohtaan on?

Jääkö maakunnan vaaleilla valituille päättäjille todellista itsehallintoa ja päätäntävaltaa?

Hallituksen esityksen perusteella (HE 15/2017) maakuntavaltuusto on maakunnan ylintä päätöksentekovaltaa käyttävä toimielin ja sen tulee tehdä maakuntaa ja sen toimintaa koskevat tärkeimmät päätökset. Varsinais-Suomessa maakuntavaltuustossa tulee olemaan 79 valtuutettua.

Maakuntavaltuusto asettaa maakunnan ja sen toiminnan tavoitteet maakuntastrategiassa sekä asettaa maakunnan johtamisjärjestelmän ja valitsee johtavat virkamiehet.  Maakuntavaltuusto päättää maakunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeista. Samoin maakunnan varallisuuden hoidosta, sijoitustoiminnan periaatteista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista sekä palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista päättää maakuntavaltuusto. Lisäksi maakuntavaltuusto päättää yhteistyöstä kuntien ja muiden maakuntien kanssa sekä henkilöstön siirtymisestä kunnista maakuntaan. Hallituksen esityksen mukaan maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen eikä maakunnilla ole omaa verotusoikeutta. Maakunta kuitenkin päättää valtion rahoituksen kohdentamisesta.

Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit  lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Yhdessä teemme enemmän: mitä muutosvalmistelussa työskenteleminen on opettanut?

Yhdessä teemme enemmän

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa monet asiat on ajateltu uusiksi. Yhteistyöllä yli kunta- ja organisaatiorajojen on saatu aikaan paljon hyvää saattamalla yhteen asiantuntijoita, joilla on visiota ja tahtoa kehittää palveluja ja lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia.

Yksi heistä on erikoissuunnittelija Johanna Mäkinen, joka valmistelee Kimpassa-Allihopa-muutosorganisaatiossa ympäristöterveydenhuoltoon ja alkoholivalvontaan liittyvää kokonaisuutta. Hän on työskennellyt Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa keväästä 2018 lähtien.

Teet töitä kahdessa eri paikassa. Mitä teet ja miten se liittyy maakuntavalmisteluun?

Varsinainen työpaikkani on Liedon kunnassa, jossa toimin ympäristöterveydenhuollon 12 kunnan yhteistoiminta-alueen esimiehenä, lisäksi hoidan työsuojelupäällikön tehtäviä sisäilma-asioissa.

Muutosorganisaatiossa toimin ympäristöterveydenhuollon erikoissuunnittelijana eli niin kutsuttuna vastuuvalmistelijana. Olen muutosorganisaatiossa ”lainassa” yhden päivän viikossa hoitamassa ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden ja alkoholivalvonnan tehtävien siirron valmistelua. Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin liittyvät lakisääteiset tehtävät siirtyvät maakuntauudistuksen yhteydessä kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnalle.

Mitä haasteita siihen liittyy? Millä tavalla työpäiväsi muutosorganisaatiossa eroaa ”normaalista”?

Haasteet ovat lähinnä aikataulullisia. Tämä on minulle lisätyö, mutta koen että se antaa enemmän kuin ottaa. Muutosorganisaatiossa en ole kenenkään esimies, saan tehdä asiantuntijatyötä ja keskittyä suunnittelemaan uutta. Aina päivät eivät eroa kovin paljon: molemmissa tehtävissä laadin kokouksiin asialistoja ja esityksiä sekä muistioita, selvityksiä ja yhteenvetoja jne. Pakostakin syntyy päällekkäisiä tilanteita, joten hiukan päivästä riippuen hoidan muutostoimistopäivinä joskus myös Liedon asioita ja toisin päin. Työhuone vain vaihtuu.

Mitä kaikkea ympäristöterveydenhuolto pitää sisällään?

Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat lakisääteiset valvontatehtävät kuten elintarvikevalvonta, talous- ja uimaveden laadunvalvonta sekä erilaiset terveydensuojelun valvonta-asiat esim. kouluissa ja päiväkodeissa sekä eläinsuojelu ja eläinlääkintähuolto. Lisäksi maakuntavalmistelussa vastuullani olevaan kokonaisuuteen kuuluu alkoholivalvonta. Edellä mainitut tehtävät siirtyvät uudistuksen myötä kuntien yhteistoiminta-alueilta ja aluehallintovirastosta maakunnan tehtäviksi. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on osaltaan tukea yrityksiä ja muita toiminnanharjoittajia tunnistamaan toimintansa aiheuttamat riskit ja niihin vaikuttavat tekijät (omavalvonta) sekä poistamaan nämä riskit tai ehkäisemään niiden aiheuttamat vaarat ja terveyshaitat. Lisäksi tehtävänä on kansalaisten tiedottaminen ja neuvonta esimerkiksi sisäilma-asioissa.

Miten uudistus vaikuttaa ympäristöterveydenhuoltoon?

Uskon, että uudistus parantaa asiakastyytyväisyyttä ja toiminnan laatua. Joidenkin päällekkäisten tehtävien poistuminen on järkevää yhteiskunnan resurssien käytön näkökulmasta. Ympäristöterveydenhuolto on toimiala, jossa asiakkaiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä yhtenäinen, riskiperusteinen valvonta on keskeistä. Yhtenäisyyttä on helpompi viedä eteenpäin, kun olemme kaikki samaa yksikköä. Haavoittuvuus vähenee, sillä yksiköissä on tiettyjä erityistehtäviä, joita hoitavat yksittäiset viranhaltijat. Nyt olemme solmineet yhteistoiminta-alueiden välisiä yhteistoimintasopimuksia erityistehtävien hoitamiseksi ja siirtyminen yhden työantajan palvelukseen on luonnollinen jatkumo tälle yhteistyölle.

Saamme synergia-etua päällekkäisten töiden poistumisen myötä. Tällä hetkellä meillä on viisi yhteistoiminta-aluetta plus Somero, joka kuuluu Forssan yhteistoiminta-alueeseen. Tämä tarkoittaa, että jokainen yksikkö esimerkiksi ylläpitää omia verkkosivuja, laatii oman valvontasuunnitelman, laatii omia ohjeita, lomakkeita ja linjauksia, huolehtii arkistoinnista jne. Myös Aluehallintovirasto jää hallinnollisena portaana pois, ohjaus- ja valvontatehtäviä siirtyy maakuntaan, ruokavirastoon ja Luovaan. Resurssien käyttöä voidaan suunnitella suuremmassa yksikössä paremmin. Voimavaroja tulee suunnata sähköisten palveluiden, valvontakäytäntöjen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen.

Mitä uusia oppeja maakuntavalmistelussa mukana oleminen on tuonut omaan työhösi?

Avokonttoriympäristössä työskentely on kokemuksena uusi. Kimpassa-toimistolla olen myös oppinut käyttämään paljon uusia työkaluja toimistoilmapiirin mittaamisesta sisäisen viestinnän välineisiin. Muutosorganisaatiossa on voimaannuttavaa työskennellä muutosmyönteisten eri alojen erityisasiantuntijoiden kanssa. Toimistolla on todella hyvä työilmapiiri!

Lisäksi yhteistyö maaseutuhallinnon ja EKP-ryhmän eri toimijoiden kanssa on lisännyt ymmärrystä eri toimijoiden roolista, esimerkiksi kalatalousasiat olivat minulle varsin tuntemattomia.

Yhdessä teemme enemmän -sarjassa korostetaan Kimpassa – Allihopa -uudistusvalmistelussa tähän mennessä tehtyä kehittämistyötä. Sekä haastatteluina että videoina toteutetuissa sarjan eri osissa kerrotaan uusista yhteistyömuodoista ja palvelujen integraatiosta – työstä, joka kannattaa tehdä maakuntauudistuksesta huolimatta, tavoitteena paremmat ja tasavertaisemmat palvelut varsinaissuomalaisille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös