Miten suuri valtion ohjausrooli maakuntia kohtaan on?

Jääkö maakunnan vaaleilla valituille päättäjille todellista itsehallintoa ja päätäntävaltaa?

Hallituksen esityksen perusteella (HE 15/2017) maakuntavaltuusto on maakunnan ylintä päätöksentekovaltaa käyttävä toimielin ja sen tulee tehdä maakuntaa ja sen toimintaa koskevat tärkeimmät päätökset. Varsinais-Suomessa maakuntavaltuustossa tulee olemaan 79 valtuutettua.

Maakuntavaltuusto asettaa maakunnan ja sen toiminnan tavoitteet maakuntastrategiassa sekä asettaa maakunnan johtamisjärjestelmän ja valitsee johtavat virkamiehet.  Maakuntavaltuusto päättää maakunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeista. Samoin maakunnan varallisuuden hoidosta, sijoitustoiminnan periaatteista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista sekä palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista päättää maakuntavaltuusto. Lisäksi maakuntavaltuusto päättää yhteistyöstä kuntien ja muiden maakuntien kanssa sekä henkilöstön siirtymisestä kunnista maakuntaan. Hallituksen esityksen mukaan maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen eikä maakunnilla ole omaa verotusoikeutta. Maakunta kuitenkin päättää valtion rahoituksen kohdentamisesta.

Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit  lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Yhdessä teemme enemmän: mitä muutosvalmistelussa työskenteleminen on opettanut?

Yhdessä teemme enemmän

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa monet asiat on ajateltu uusiksi. Yhteistyöllä yli kunta- ja organisaatiorajojen on saatu aikaan paljon hyvää saattamalla yhteen asiantuntijoita, joilla on visiota ja tahtoa kehittää palveluja ja lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia.

Yksi heistä on erikoissuunnittelija Johanna Mäkinen, joka valmistelee Kimpassa-Allihopa-muutosorganisaatiossa ympäristöterveydenhuoltoon ja alkoholivalvontaan liittyvää kokonaisuutta. Hän on työskennellyt Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa keväästä 2018 lähtien.

Teet töitä kahdessa eri paikassa. Mitä teet ja miten se liittyy maakuntavalmisteluun?

Varsinainen työpaikkani on Liedon kunnassa, jossa toimin ympäristöterveydenhuollon 12 kunnan yhteistoiminta-alueen esimiehenä, lisäksi hoidan työsuojelupäällikön tehtäviä sisäilma-asioissa.

Muutosorganisaatiossa toimin ympäristöterveydenhuollon erikoissuunnittelijana eli niin kutsuttuna vastuuvalmistelijana. Olen muutosorganisaatiossa ”lainassa” yhden päivän viikossa hoitamassa ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden ja alkoholivalvonnan tehtävien siirron valmistelua. Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin liittyvät lakisääteiset tehtävät siirtyvät maakuntauudistuksen yhteydessä kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnalle.

Mitä haasteita siihen liittyy? Millä tavalla työpäiväsi muutosorganisaatiossa eroaa ”normaalista”?

Haasteet ovat lähinnä aikataulullisia. Tämä on minulle lisätyö, mutta koen että se antaa enemmän kuin ottaa. Muutosorganisaatiossa en ole kenenkään esimies, saan tehdä asiantuntijatyötä ja keskittyä suunnittelemaan uutta. Aina päivät eivät eroa kovin paljon: molemmissa tehtävissä laadin kokouksiin asialistoja ja esityksiä sekä muistioita, selvityksiä ja yhteenvetoja jne. Pakostakin syntyy päällekkäisiä tilanteita, joten hiukan päivästä riippuen hoidan muutostoimistopäivinä joskus myös Liedon asioita ja toisin päin. Työhuone vain vaihtuu.

Mitä kaikkea ympäristöterveydenhuolto pitää sisällään?

Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat lakisääteiset valvontatehtävät kuten elintarvikevalvonta, talous- ja uimaveden laadunvalvonta sekä erilaiset terveydensuojelun valvonta-asiat esim. kouluissa ja päiväkodeissa sekä eläinsuojelu ja eläinlääkintähuolto. Lisäksi maakuntavalmistelussa vastuullani olevaan kokonaisuuteen kuuluu alkoholivalvonta. Edellä mainitut tehtävät siirtyvät uudistuksen myötä kuntien yhteistoiminta-alueilta ja aluehallintovirastosta maakunnan tehtäviksi. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on osaltaan tukea yrityksiä ja muita toiminnanharjoittajia tunnistamaan toimintansa aiheuttamat riskit ja niihin vaikuttavat tekijät (omavalvonta) sekä poistamaan nämä riskit tai ehkäisemään niiden aiheuttamat vaarat ja terveyshaitat. Lisäksi tehtävänä on kansalaisten tiedottaminen ja neuvonta esimerkiksi sisäilma-asioissa.

Miten uudistus vaikuttaa ympäristöterveydenhuoltoon?

Uskon, että uudistus parantaa asiakastyytyväisyyttä ja toiminnan laatua. Joidenkin päällekkäisten tehtävien poistuminen on järkevää yhteiskunnan resurssien käytön näkökulmasta. Ympäristöterveydenhuolto on toimiala, jossa asiakkaiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä yhtenäinen, riskiperusteinen valvonta on keskeistä. Yhtenäisyyttä on helpompi viedä eteenpäin, kun olemme kaikki samaa yksikköä. Haavoittuvuus vähenee, sillä yksiköissä on tiettyjä erityistehtäviä, joita hoitavat yksittäiset viranhaltijat. Nyt olemme solmineet yhteistoiminta-alueiden välisiä yhteistoimintasopimuksia erityistehtävien hoitamiseksi ja siirtyminen yhden työantajan palvelukseen on luonnollinen jatkumo tälle yhteistyölle.

Saamme synergia-etua päällekkäisten töiden poistumisen myötä. Tällä hetkellä meillä on viisi yhteistoiminta-aluetta plus Somero, joka kuuluu Forssan yhteistoiminta-alueeseen. Tämä tarkoittaa, että jokainen yksikkö esimerkiksi ylläpitää omia verkkosivuja, laatii oman valvontasuunnitelman, laatii omia ohjeita, lomakkeita ja linjauksia, huolehtii arkistoinnista jne. Myös Aluehallintovirasto jää hallinnollisena portaana pois, ohjaus- ja valvontatehtäviä siirtyy maakuntaan, ruokavirastoon ja Luovaan. Resurssien käyttöä voidaan suunnitella suuremmassa yksikössä paremmin. Voimavaroja tulee suunnata sähköisten palveluiden, valvontakäytäntöjen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen.

Mitä uusia oppeja maakuntavalmistelussa mukana oleminen on tuonut omaan työhösi?

Avokonttoriympäristössä työskentely on kokemuksena uusi. Kimpassa-toimistolla olen myös oppinut käyttämään paljon uusia työkaluja toimistoilmapiirin mittaamisesta sisäisen viestinnän välineisiin. Muutosorganisaatiossa on voimaannuttavaa työskennellä muutosmyönteisten eri alojen erityisasiantuntijoiden kanssa. Toimistolla on todella hyvä työilmapiiri!

Lisäksi yhteistyö maaseutuhallinnon ja EKP-ryhmän eri toimijoiden kanssa on lisännyt ymmärrystä eri toimijoiden roolista, esimerkiksi kalatalousasiat olivat minulle varsin tuntemattomia.

Yhdessä teemme enemmän -sarjassa korostetaan Kimpassa – Allihopa -uudistusvalmistelussa tähän mennessä tehtyä kehittämistyötä. Sekä haastatteluina että videoina toteutetuissa sarjan eri osissa kerrotaan uusista yhteistyömuodoista ja palvelujen integraatiosta – työstä, joka kannattaa tehdä maakuntauudistuksesta huolimatta, tavoitteena paremmat ja tasavertaisemmat palvelut varsinaissuomalaisille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Sosiaalipalveluiden piiriin luontevasti osana terveysasemakäyntiä

Sote-uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon palveluita kaavaillaan siirrettävän uusiin sote-keskuksiin. Turussa ei tarvitse odottaa sote-uudistukseen asti, sillä Mäntymäen terveysasemalla sosiaaliohjaajan vastaanotolle on päässyt jo vuoden ajan. Lisäksi sosiaaliohjaajan vastaanotolle voi varata ajan tällä hetkellä keskustan ja Varissuon terveysasemilla.

Mäntymäen, Keskustan ja Varissuon terveysasemien henkilökunta voi ohjata sosiaalipalveluita tarvitsevat asiakkaat sosiaaliohjaajan vastaanotolle. Asiakas voi varata ajan myös itse.

  • Ajatuksena on, että asiakkaan on helpompi tulla hoitamaan sosiaalipalveluihin liittyviä asioita terveysasemalle, jossa he ovat ehkä tottuneet käymään muutenkin. Kynnys käyttää palvelua olisi matalampi ainakin osalle asiakkaista, Mäntymäen terveysaseman osastonhoitaja Petra Ylönen sanoo.
  • Lisäksi lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla sekä ajanvarauspuheluissa sosiaalipuolen asioita nousee paljon esiin. Saamme näissä kysymyksissä nyt helpommin ja nopeammin apua. Henkilökuntaa on myös kehotettu ohjaamaan asiakkaita sosiaaliohjaajien vastaanotolle, vaikka he olisivatkin epävarmoja, onko vastaanotto juuri oikea paikka asiakkaalle. Ohjaajat voivat kuitenkin kertoa potilaalle oikean palvelun ja voivat myös varata aikaa, hän jatkaa.

Sosiaalipalveluiden Asiakasneuvonta ja etuuskäsittely -yksikössä työskentelee kolme sosiaaliohjaajaa, jotka vastaanottavat asiakkaita terveysasemilla vuoroviikoin. Mäntymäen terveysasemalla alusta asti mukana ollut Riitta Levander kertoo, että tavoitteena on ollut löytää sellaisia asiakkaita, joille sosiaalityön palveluista olisi apua, mutta jotka eivät ole löytäneet palveluita.

  • Tämä onkin sikäli toteutunut, sillä suurin osa asiakkaistamme ei ole asioinut sosiaalitoimistossa eivätkä he välttämättä olisi edes osanneet hakeutua sosiaalipalveluiden piiriin, sanoo Riitta Levander.

Useimmiten asiakkaiden asiat liittyvät erilaisiin sosiaalietuuksiin kuten toimeentulotukeen ja sosiaalipalveluihin ja niiden hakemiseen. Myös asumiseen liittyviä asiakastapaamisia on jonkin verran.

  • Tapaamisissa tulee usein esille myös muita asiakasta askarruttavia asioita. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan varata jatkoaika sosiaalitoimistoon, hän jatkaa.

Terveys- ja sosiaalipalvelut tukevat terveysasemalla toisiaan

Yhteistyön alussa sosiaaliohjaajilla ei ollut terveyspalveluiden kanssa yhteistä potilastietojärjestelmää. Tämä toi haasteita ajanvaraukseen ja molemminpuoliseen tiedonkulkuun. Haasteet ratkesivat, kun sosiaaliohjaajat alkoivat käyttää myös terveyspalveluiden potilastietojärjestelmää.

Entä onko pilotin myötä yhteistyöhön löytynyt parannuskohteita?

  • Sosiaaliohjauksen näkyvyyttä ja tunnettuutta voidaan varmasti vielä lisätä terveysasemien henkilökunnan keskuudessa, Levander vastaa.

Molempien mielestä tärkein yhteistyön tavoite on laadukas asiakaspalvelu, jolla pyritään tukemaan asiakasta hänen elämäntilanteessaan.

Terveysasemilla toimii myös Mielenterveys- ja päihdetiimi, jossa asiakasta auttavat sekä sosiaaliohjaaja että terveydenhoitaja tarpeen mukaan. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään lääkärin, päihdetyöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän kanssa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Turun yliopistossa käynnistyi uusi, monitieteinen sosiaali- ja terveydenhuollon opintokokonaisuus

Turun yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimuskeskus Sote-akatemia on käynnistänyt uuden, monialaisen Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet -opintokokonaisuuden. Kaikki tiedekunnat yhdistävässä kokonaisuudessa pureudutaan uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin laajasti eri tieteenalojen näkökulmasta.

Muuttuva sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää osaamista, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, mutta osaa myös käyttää hyväkseen mahdollisuudet, joita tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä edellyttää monialaista koulutusta, joka perustuu työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin.

Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet -opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa muutoksessa olevan sote-kentän edellyttämää osaamista. 25 opintopisteen laajuinen kokonaisuus on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien kesken. Vastaavaa sote-opintokokonaisuutta ei ole tarjolla muissa yliopistoissa.

  • Turun yliopistossa otetaan soten tulevaisuus haltuun. Sote-palveluiden kokonaisuuden johtaminen on ollut toistaiseksi piilossa ja palveluissa on yhä liikaa sektoroitumista ja osaoptimoinnin mahdollistavia käytäntöjä ja rakenteita. Nykyisen soten eri sektorien summa on pienempi kuin niiden summa, kommentoi Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo.
  • Turun yliopiston koulutuksella synnytetään osaajia, jotka kykenevät katsomaan järjestelmäämme kokonaisuutena. Tälle on enemmän kuin iso tarve. Hienoa, että asiassa mennään eteenpäin!

Opintojen suosio yllätti

Lokakuun alussa käynnistynyt opintokokonaisuus on herättänyt opiskelijoiden keskuudessa suurta kiinnostusta. Sote-akatemian koulutusasiantuntija Jussi Lehtonen kertoo, että opiskelijakiintiö (150 opiskelijaa) ylittyi nopeasti.

  • On ilahduttavaa, että kiinnostusta on löytynyt kaikista tiedekunnista. Opiskelijat ovat selvästi huomanneet, että sote koskettaa meistä jokaista, Lehtonen iloitsee.

Ensimmäisellä opintojaksolla keskitytään sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen syihin ja seurauksiin eri toimijoiden näkökulmista. Parhaat asiantuntijat niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmanneltakin sektorilta saapuvat pitämään vierailuluentoja.

  • Mukana on muun muassa maakuntajohtaja Kari Häkämies, joka kertoo länsirannikon sote-uudistuksen valmistelun tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä sekä alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka käsittelee kansallisen ohjauksen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa. Yksityisen ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia ja haasteita avaavat Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty sekä Sydänliiton toiminnanjohtaja Tuija Brax, Lehtonen listaa.

Sote-opinnot ovat osa yliopiston koulutustarjontaa jatkossakin

Monialaisen koulutuksen kehittäminen ei ole projekti, vaan osa yliopiston strategiaan perustuvaa toimintaa.

  • Olemme määrätietoisesti lähteneet kehittämään yhteistyötä yliopiston sisällä vastataksemme paremmin työelämän tarpeisiin. Sote-opinnot ovat hyvä esimerkki tämän työn tuloksista, toteaa Sote-akatemian johtoryhmän puheenjohtaja, dekaani Pentti Huovinen.

Opintokokonaisuus käynnistyy seuraavan kerran syksyllä 2019. Jatkossa vapaasti valittavien opintojen osuutta lisätään. Tarkoituksena on myös laajentaa etäopiskelun mahdollisuuksia vähentämällä aikaan ja paikkaan sidottujen opintojen määrää.

  • Näin opinnot ovat mahdollisia avoimen yliopiston kautta entistä laajemmalle osallistujajoukolle, toteaa Lehtonen.

Opetusohjelma löytyy Sote-akatemian verkkosivulta.

Kimpassa-Allihopa-toimiston avoimet ovet houkutteli paikalle satakunta kiinnostunutta

Varsinais-Suomen muutosorganisaatio Kimpassa-Allihopa järjesti avoimien ovien iltapäivän Ratapihankadulla maanantaina 1.10. sidosryhmilleen ja kaikille valmistelutyöstä kiinnostuneille. Maanantaina vietettiin myös kansalaisvaikuttamisen ja Miina Sillanpään päivää. Paikalle saapui kaikkiaan satakunta kiinnostunutta ja kahden tunnin ajan toimiston kahvilaksi sisustetun aulatilan täyttikin iloinen puheensorina.

Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo lausui tervetuliaissanat ja kertoi vierailijoille uusimmat käänteet sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa.

  • Tulevat kuukaudet näyttävät, mihin suuntaan sote- ja maakuntauudistusta viedään. Me teemme tätä työtä niin kauan kuin käsky käy.

Tieto tilaisuudesta oli tavoittanut erityisesti järjestöt, joiden kanssa muutosorganisaatio on ollut hyvässä yhteistyössä koko valmistelun ajan. Kolmannen sektorin edustajien lisäksi paikalle löysi joukko eläkeläisiä ja muita alueen asukkaita. Avoimilla ovilla tavoiteltiinkin mahdollisimman laajaa yleisöä ja sen tavoitteen oli tuoda valmistelua lähemmäs ihmisiä:

  • Sote- ja maakuntauudistus on laaja kokonaisuus, johon liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Halusimme tarjota sidosryhmillemme ja kansalaisille matalan kynnyksen mahdollisuuden tulla esittämään heitä askarruttavia kysymyksiä suoraan valmistelijoilta ja muutosjohtajilta, kertoi tiedottaja Katri Puhakainen.

Paikalle saapuneiden kesken jaettiin kierrätysmuovipulloista tehtyjä Kimpassa-Allihopa-kauppakasseja ja kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin keltainen Fjällräven-reppu. Vierailijat saivat myös osallistua leikkimieliseen maakuntatietouskyselyyn, jossa sai arvuutella mm. Varsinais-Suomen kuntien määrää sekä virkakieleen ujuttautuneiden 'maku' ja 'hyte' lyhenteiden merkitystä.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen iloitsi tilaisuudessa vallineesta lämpimästä tunnelmasta:

  • Hieno tunnelma! Syntyi paljon hyviä keskusteluja ja tapaamisia. Ilo nähdä, että näin moni halusi tulla vierailemaan meillä ja että varsinaissuomalainen yhteistyö on voimissaan!

Tilaisuudessa haluttiin myös korostaa jo tehtyä työtä ja sen hyötyjä alueellisen yhteistyön näkökulmasta. Avoimet ovet kiinnosti myös paikallista mediaa ja "Kimpassa-Allihopa-kahvilan" pöydissä selailtiin ahkerasti muutosorganisaation uunituoretta viestintäpakettia, jossa avataan ytimekkäässä muodossa Varsinais-Suomessa tehdyn valmistelutyön tuloksia.

Järjestäjänäkökulmasta avoimet ovet oli menestys: tilaisuuden ennakoitu kävijämäärä ylittyi reilusti ja palautteen perusteella  samankaltaisia tapahtumia toivotaan järjestettävän enemmänkin, mikäli sote- ja maakuntauudistusjuna  nytkähtää eduskunnassa eteenpäin loppuvuodesta 2018.

  • Tilaisuuden tavoitteena ei ollut kertoa vaan kuunnella - mielestäni tämä tavoite täyttyi jopa odotuksia paremmin. Kiitos kuuluu tietysti kaikille paikalle saapuneille, jotka halusivat tavata ja keskustella avoimuuden ja vuorovaikutuksen hengessä, Puhakainen summaa päivän tunnelmia.

Muutosorganisaatio kokoaa saamansa palautteet yhteen ja ne huomioidaan valmistelussa.

Kiitos kaikille vierailijoille, ensi kertaan! Kunnes taas tapaamme, voitte seurata valmistelun edistymistä Varsinais-Suomessa sosiaalisen median kanavissamme FacebookissaTwitterissäYoutubessa ja LinkedInissä.

”Maakunta on yhtä vahva ja elinvoimainen kuin sen kunnat”

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja ja hyvinvoinnin esteitä kokoonnuttiin pohtimaan kuntien hyte-koordinaattoreiden työkokoukseen Turkuun tiistaina 25.9.2018. Päivän teemana oli ehkäisevä työ erityisesti päihdetyön, mielenterveystyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn näkökulmista.

Varsinais-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta vastaava erikoissuunnittelija Karoliina Luukkainen kertoi, että muutosorganisaatiossa uudistusta valmistellaan entiseen tapaan hallituksen ohjeiden mukaan:

  • Valmistelussa syntyneitä hyviä yhteistyömalleja ja käytänteitä ei heitetä hukkaan, Luukkainen vakuutti.

Varsinais-Suomessa laadittiin kesällä 2018 maakunnan hyvinvointikertomus kuvaamaan maakunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Lausuntokierroksella, jolle osallistui alueen kunnat ja muut toimijat, nousi esiin erityisesti huoli lasten ja nuorten elintavoista ja liikkumattomuudesta, nuorten syrjäytymiskehitys ja osallisuus, vanhemmuuden puutteet, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi sekä ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmat.

Puolet terveyden epätasa-arvosta selitettävissä alkoholilla ja tupakalla

Hurjat luvut puhuvat ehkäisevään päihdetyöhön panostamisen puolesta: tupakasta ja alkoholista aiheutuu välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle vuosittain noin 4,2 miljardia euroa, kertoi Jaana Markkula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Päihteiden haitat koskevat monia. Alkoholi ja tupakka syventävät merkittävästi eriarvoisuutta ja Markkulan mukaan ne selittävät jopa puolet terveyden epätasa-arvosta. Haittojen vähentämiseksi tarvitaan työtä ihmisten hyvinvoinnin sekä varhaisen tunnistamisen ja päihdetyön tueksi.

Markkula korosti, että tiedolla johtamisella on merkittävä rooli kunnissa tehtävässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä, sillä kunnat tuottavat tärkeää paikallis- ja kokemustietoa ehkäisevän päihdetyön tueksi. Olisikin tärkeää, että ehkäisevän päihdetyön rakenteet olisivat kunnossa kunnissa esimerkiksi omien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavien koordinaattoreiden kautta.

  • Olemalla suunnitelmallisia ja tehokkaita sekä sisällyttämällä päihdetyön kuntien talous- ja toimintasuunnitteluun varmistamme, etteivät alkoholi ja päihdehaitat ole asukkaiden elämän esteenä.
  • Maakunta on juuri niin vahva ja elinvoimainen kuin sen kunnat, Markkula päätti esityksensä.

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa ehkäisevän päihdetyön kenttää

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän puheenjohtaja Niina Jalo selvitti kuntien ja maakunnan välistä tulevaa työnjakoa:

  • Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen maakunta ohjaa ja sillä on järjestämisvastuu sote-palveluissa. Ehkäisevän päihdetyön paikallinen toiminta, yhteistyö ja koordinointi jää muutoksessa kuntiin.

Jalon mukaan kunnissa tulisi tunnistaa rakennemuutoksen haasteet ja kriittiset kohdat: mitä tapahtuu, kun rakenteet muuttuvat ja miten varmistetaan toimiva työnjako kuntien, maakuntien ja järjestöjen kesken. Korjaavan päihdehoidon kentälle tulevien uusien yksityisten toimijoiden roolin määrittelyssä on vielä työstämistä.

Keväällä 2017 perustettu ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmä on selvittänyt, miten ehkäisevä päihdetyö kunnissa tällä hetkellä toteutuu. Tavoitteena on kerätä yhteen parhaita käytäntöjä sekä varmistaa niiden siirtyminen myös tulevaan maakuntamalliin.

Maakunnan päätehtäväksi jää ehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja asiantuntija-avun tarjoaminen kunnille.

  • Maakunta voi verkostojensa kautta vahvistaa kuntien ehkäisevää päihdetyötä tekevien koordinaattoreiden keskinäistä yhteistyötä ja auttaa vertaistuen saamisessa, Jalo sanoi.

LUOTSI-malli leviää Varsinais-Suomen kunnissa

  • 10,2 prosenttia varsinaissuomalaisista 8. ja 9. luokkalaisista olisi tarvinnut tukea perheessä tapahtuneen väkivallan takia, muttei ole sitä saanut, kertoi hankeagentti Outi Abrahamsson Lupa auttaa -hankkeesta.

Tähän tarpeeseen on pyritty Varsinais-Suomessa vastaamaan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön kehitetyn LUOTSI-toiminnan kautta. LUOTSIt huolehtivat siitä, että kaikilla lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavilla ammattilaisilla on riittävästi tietoa väkivallan tunnistamisesta, turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksi ottamisesta sekä toimintamalleista eri tilanteissa.

LUOTSI-toiminta on lähtenyt hyvin leviämään Varsinais-Suomen alueen kattavaksi toiminnaksi. Niillä kunnilla, jotka eivät vielä ole mukana, on edelleen mahdollisuus hakeutua LUOTSI-toiminnan ja koulutusten piiriin.