Varsinais-Suomessa siirrytään ensi vuonna ulkokehältä työelämään

Varsinais-Suomen tulevien työllisyyspalveluiden suunnittelu jatkuu 10.10.2018, kun alueen palvelutuottajat kutsutaan  "Ulkokehältä työelämään" -kasvupalvelupilotin markkinavuoropuhelutilaisuuteen Hamburger Börs Regina-kokoustiloihin klo 9.00 - 12.30.

Pilotin kohderyhmä tulee olemaan vaikeasti työllistyvät henkilöasiakkaat ja sen järjestäminen tehdään yhteistyössä maakunnan kuntien, Kelan ja sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation kanssa. Tilaisuus järjestetään osana pilotin hankintaprosessia ja sen tarkoituksena on saada palautetta ja kehittämisideoita alueen palvelutuottajilta hankkijan tämänhetkisiin esityksiin pilotin sisällöistä ja toimintamalleihin. Tavoitteena on kokeilla uusia lähestymistapoja työhön palaamiseen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien osalta, aiheutui tuo vaikea tilanne sitten työttömyyden pitkittymisestä, osa-työkykyisyydestä, koulutuksen puutteesta, sosiaalisista ongelmista tai muusta asiakkaan työllistymistä estävästä syystä.

"Kasvupalvelupilotti käynnistetään alueellamme, jotta voimme valmistautua tulevaan maakuntauudistuksen aikaan ja sen luomaan palveluympäristöön, jossa ulkoistamme palveluitamme aiempaa enemmän. Tällaisissa tilaisuuksissa on tärkeää varmistaa sekä TE-toimiston asiakkaiden, että maakuntauudistuksen valmistelun näkökulmasta, että maakuntamme palveluntuottajilla on valmiuksia toimia tässä muuttuvassa toimintakentässä. Näin haluamme varmistaa asiakkaidemme palveluiden laadun nyt ja tulevaisuudessa", kertoo hankintaa TE-hallinnossa valmisteleva TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson.

Myös kuntasektori on kutsuttu tilaisuuden erityisellä kutsulla arvioimaan, millaisessa roolissa se haluaisi toimia pilotin synnyttämässä uudessa toimintaympäristössä niin työllisyys- kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Lisäksi Henrichson kertoo sopineensa erillisiä neuvotteluita joidenkin kuntien kanssa asian tiimoilta jo ennen tilaisuuden ajankohtaa. 10.10.2018 tilaisuudessa kuntayhteistyöstä kuullaan puheenvuoroja sekä työllisyys- että sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavilta tahoilta Turun kaupungista.

"Hankinnassa tullaan huomioimaan asiakkaan asema TE-hallinnon ja kuntasektorin palveluiden sekä kaikkien viranomaisten erikseen hankkimien palveluiden verkossa. Viestimme kentälle on, että palveluntuottajan on otettava asiakkaidensa kanssa käyttöön kerralla kuntoon-kulttuuri, jossa asiakkaalle olennaiset valinnat ja ratkaisut kerrotaan ja mahdollistetaan hänelle yhden kontaktin kautta ilman turhaa pallottelua eri palveluiden välillä", esittelee ELY-keskuksen Sari Säippä.

Mikäli olet palveluntuottaja ja haluat osallistua tilaisuuteen, tulee siihen ilmoittautua etukäteen Webropol-kyselyn tämän linkin kautta. Ilmoittautumisen määräaika on 7.10.2018. Lisätietoa tilaisuudesta antaa tarvittaessa Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa kasvupalveluita valmisteleva erityissuunnittelija Tatu Virta. (tatu.virta@te-toimisto.fi) Tieto tilaisuudesta on julkaistaan valtiollisessa HILMA-järjestelmässä. Ohessa kutsu tilaisuuteen.

Varsinais-Suomen "Ulkokehältä työelämään"-kasvupalvelupilotin markkinavuoropuhelut

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto järjestävät markkinavuoropuhelutilaisuuden 10.10.2018 klo 9.00-12.30 Hamburger Börsin tiloissa. Ulkokehältä työelämään -pilotti ja siihen liittyvä hankinta toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen kuntien, Kelan ja sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation kanssa. Maakunnan kunnat on kutsuttu tilaisuuteen arvioimaan omaa intressiään toimia palvelun järjestäjänä. Pääasiallisena kunnallisen sektorin järjestäjäkumppanina tilaisuudessa toimii Turun kaupunki.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita toimijat, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan Ulkokehältä työelämään -kasvupalvelupilotin monituottajamallin palveluntuottajana, alihankkijana, yhteistyökumppanina tai muussa aktiivisessa roolissa.

Tilaisuudessa esitellään käynnistettävän pilotin tavoitteet ja hankkivan tahon pohjaesitykset pilottiin sisältyvästä ostopalveluhankinnasta. Markkinavuoropuhelun tavoitteena on saada potentiaalisilta palveluntuottajilta, alihankkijoilta ymv. yhteistyökumppaneilta palautetta ja kehittämisideoita hankinnan toteuttamiseen, mm. hankittavan palvelun sisällöt, tulosten ja vaikuttavuuden mittaaminen ja pilotin yhteistyömallien toteutus.

Markkinavuoropuheluun osallistuvat voivat vaikuttaa tarjouspyynnön valmisteluun ryhmätöissä jo tilaisuuden aikana ja tilaisuuden jälkeen kommentoimalla ryhmätyöskentelyn perusteella luonnosteltuja tarjouspyynnön keskeisiä kohtia. Tilaisuuteen osallistuminen ei ole edellytys lopulliseen tarjouspyyntöön osallistumiselle.

Ilmoittauduthan tilaisuuteen Webropol-kyselyn kautta 7.10.2018 mennessä. Jokaista palveluntuottajaa voi edustaa tilaisuudessa vain yksi osallistuja. Tilaisuuteen ei voi ilmoittautua enää tämän ajankohdan jälkeen.

TILAISUUDEN OHJELMA:

9.00 - 9.30 Tilaisuuden avaus

9.30 - 9.45 Markkinavuoropuhelun aihe ja tavoitteet

9.45 - 10.30 Työpaja 1: Monitoimijaverkostossa ohjaaminen palveluna

10.30 - 10.45 Kahvitauko

10.45 - 11.30 Työpaja 2: Tavoitteena edetä ulkokehältä työelämään => tulosten ja palkkioperusteiden määrittely

11.30 - 12.15 Työpaja 3: Asiakkaan henkilökohtainen budjetti palveluasiantuntijan käytössä

12.15 - 12.30 Tilaisuuden päätös, prosessin eteneminen

Lisätietoa tilaisuudesta: Tatu Virta (tatu.virta@te-toimisto.fi), lisätietoa kasvupalvelupilotin hankinnasta: Sari Säippä (sari.saippa@ely-keskus.fi)

Tilaisuuteen ilmoittautuminen

Ihmiset luovat muutoksen – Petri Puustisen tavoitteena yhtenäisempi maaseutuhallinto

Nimi?

Petri Puustinen

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Toimin muutosorganisaatiossa maaseutuhallinnosta vastaavana erikoisuunnittelijana. Lakiehdotuksessa on tarkoituksena siirtää maaseutuhallinnon tehtävät kunnista ja ELY-keskuksesta maakunnan tehtäväksi. Tehtäviini kuuluu uuden maaseutuhallinnon tehtäväkokonaisuuden suunnittelu ja nykyisten hallintoalan perustietojen kokoaminen muutosorganisaatiolle sekä toimiminen asiantuntijana valmistelutyöryhmissä.

Mikä haastaa tai innostaa sinua työssäsi?

Haastavinta on suunnitella uutta, niin että hyvät käytännöt säilyisivät ja muutosta kaipaavat vanhat tavat korjaantuisivat. Uutta tehdessä pitää kyseenalaista kaikki vanha ja päätellä mikä toimintatapa olisi paras uudeksi. Muutostyössä ei voi toimia ”vastarannankiiskenä”. Samalla täytyy hyväksyä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä tulevasta.

Olen innostunut työstäni, kun olen päässyt innostuneeseen ja yhteistyökykyiseen muutosorganisaatioon. Täällä eri hallintoalojen asiantuntijat ennakoivat tulevaisuutta ja suunnittelevat tulevaa hyvässä yhteistyössä. Se, että maaseutuhallinnon edustus pääsee suunnittelupöytiin tuomaan tietoa omasta hallintosektorista ja keskustelemaan muista tulevista maakunnan palveluista, on antoisaa ja innostaa. Tämä työ antaa hyvää vaihtelua ja uutta näkökulmaa vanhaan työhöni kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen päällikkönä ja maaseutuelinkeinoviranomaisena.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Vahva kehittyvä maaseutu tuo elinvoimaa koko maakunnalle. Maakuntauudistuksessa on mahdollisuus rakentaa koko maakuntaan yhtenäinen maaseutuhallinto, jossa on samantasoinen palvelutaso eripuolella maakuntaa. Palvelukeskukset tuovat kustannustehokkuuden, paremman asiakaspalvelun ja mahdollisuuden rajapintojen yli tehtävään yhteistyöhön. Tällä hetkellä tehtäväkuvat on tiukasti määrätty ja maaseutuhallinto on maakunnassa seitsemän eri työnantajan ohjauksessa - tulevaisuudessa ehkä vain yhden?

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

"Varsinais-Suomi on Suomen vilja-aitta", luki aikoinaan koulukirjassa. Sanonta pitää yhä paikkansa. Me kilpailemme Etelä-Pohjanmaan kanssa maan ykkösmaatalousmaakunnan asemasta. Varsinais-Suomen maaseudulla on hyvin kehittyvän maakunnan mahdollisuus. Maatalous on meillä monipuolinen ja vahva, ja olemme monessa tuotannossa maan suurin, kuten esimerkiksi kananmunantuotannossa. Meillä on kulttuurihistoriallisesti arvokas maaseutu ja lisäksi alueeseemme kuuluu Saaristomeri. Maakunnan vahva teollisuus antaa lisäansioita sivutyönä maaseudulle.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Minulla on perhe: vaimo ja kolme lasta, joista nuorin asuu vielä kotona. Harrastuksista eniten aikaa vievin on "torppamme" työt. Paikassa riittää puuhaa eläintenhoidosta saunaklapien tekoon ja muuhun nikkarointiin. Lisäksi olen mukana järjestötoiminnassa ja käyn lisäksi lentopalloa pelaamassa ja uimassa. Hevosten hoito sumuisena aamuna hiljaisella maaseudulla antaa lisäpotkua ajaa maaseudun asiaa.

 

"Muutostyössä ei voi toimia vastarannankiiskenä

Samalla täytyy hyväksyä, etteivät kaikki voi olla samaa mieltä."

Lupa auttaa! -hanke kokosi lapsiperheasiaa kansien väliin

Lapsi- ja perhepalvelut N-Y-T -julkaisuun on koottu Lupa auttaa! -hankkeen työn tuloksia varsinaissuomalaisten perheiden arjen avuksi. Kaikkiin Varsinais-Suomen lapsiperheisiin jaettu lehti löytyy myös sähköisenä versiona verkosta.

Lupa auttaa! on osa valtakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden LAPE-muutosohjelmaa, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hanke tukee varsinaissuomalaisia kuntia lapsiperheille suunnattujen palveluiden käynnistämisessä. Tavoitteena on joustavat ja lähellä kotia, päiväkotia tai koulua sijaitsevat palvelut ja matalan kynnyksen yhteydenotto. Mukana käytännönläheisissä parannustalkoissa ja rivakassa uuden kehittämisessä on ollut satoja perhepalvelujen ammattilaisia, kokemusasiasiantuntijoita, asiakkaita, potilaita, vanhempia, nuoria ja lapsia.

Lapsi- ja perhepalvelut N-Y-T -lehdessä kerrotaan mm. miten lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita kootaan yhteen perhekeskuksen alle, miten toimii lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava Pyydä apua! -nappi, sekä käytännön perhetyön esimerkeistä Sauvossa ja Raisiossa.

Tiesitkö muuten, että neuvolaan pääsee pian myös chatilla, tai että apua löytyy myös eron hetkellä? Kohta tiedät, klikkaa tästä suoraan Lapsi- ja perhepalvelut N-Y-T -lehden sähköiseen versioon.

Lupa auttaa! -hanke

 

Kuva: Maakuntauudistus

Yhdessä teemme enemmän: Maataloushallinnon työkiertokokeilu koettu antoisaksi

Keväällä alkaneessa työhöntutustumiskokeilussa on siirrytty kakkosvaiheeseen.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa monet asiat on ajateltu uusiksi. Yhteistyöllä yli kunta- ja organisaatiorajojen on saatu aikaan paljon hyvää saattamalla yhteen asiantuntijoita, joilla on visiota ja tahtoa kehittää palveluja ja lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia.

Varsinais-Suomen maataloushallinnossa on valmistauduttu kevään ja kesän aikana tulevaan maakuntauudistukseen mm. työhön tutustumisen avulla. Työhön tutustumisen maaliskuussa 2018 startannut ensimmäinen vaihe (TET1) on nyt saatu pääosin maaliin. Palaute kokeilussa mukana olleilta on ollut myönteistä.

  • Työhön tutustumista koskeva palaute on ollut yksinomaan positiivista: ensimmäisen vaiheen työskentely on nähty sekä hyödylliseksi, että muutoinkin antoisaksi. Tämän pohjalta kuntien YTA-alueet ja ELY-keskus päättivätkin yksimielisesti käynnistää myös työhön tutustumisen kakkosvaiheen, kertoo kokeilusta ELY:ssä vastaava, yksikönpäällikkö Harri Livén Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Tarve työhön tutustumiseen nousi esille maakuntauudistuksen maaseuturyhmässä, kun pohdittiin miten uuteen organisaatioon sijoittumista voitaisiin helpottaa. Maakuntauudistuksen yhteydessä ELY:ssä ja kunnissa maaseutuhallinnon tehtävissä työskentelevät ovat siirtymässä saman viraston palvelukseen.

Toisen vaiheen toteutus tehdään omaan harkintaan perustuen

Jo maaliskuussa sovittiin, että kokemusten ollessa hyviä jatkokokeilu olisi mahdollinen elo-syyskuussa 2018. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskuksen (ELY) ja kuntien yhteistoiminta-alueiden (YTA) maaseutupäälliköt sopivatkin alkusyksystä myös kakkosvaiheen toteuttamisesta.

Kiertokokeilu on juuri käynnistynyt toisen osuuden osalta. Toisin kuin TET1-vaiheessa, TET2:n toteutus muoto on enemmän kunkin ryhmän omassa harkinnassa.

Työparit ja työryhmät kirjaavat kokeilun aikana ylös tärkeimmät havaintonsa ja kokemuksensa. Huomiot harjoituksen molemmista vaiheista on tarkoitus vetää yhteen Varsinais-Suomen maataloushallinnon yhteisessä kehittämispäivässä 26.11.2018. Kokeilua ja sen tuloksia hyödynnetään osana Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen valmistelua.

Toteutus yhdessä henkilöstön kanssa

Työhöntutustumiskokeilu tehdään parityöskentelynä maataloushallinnon eri organisaatioiden työntekijöiden kanssa. ELY:n ja kuntien yhteistoiminta-alueiden työntekijöiden tiiviimmän yhteistyön suunnittelussa korostettiin maataloushallinnon tehtävien laaja-alaisempaa osaamista ja yleistä molemmin puoleisen toiminnan tuntemuksen lisäämistä.

  • Toistemme töihin tutustuminen on oman kokemukseni sekä saamani palautteen perusteella ollut hyödyllistä, kommentoi maaseutupäällikkö Petri Puustinen Vakka-Suomesta.
  • Uudistuksen toteutuessa läheisistä yhteistyökumppaneista tulee uusia työkavereita, joten paremmin toisiimme ja toistemme töihin tutustuminen antaa apua oman työn suorittamisessa. Itse suoritin tutustumispäivän osallistumalla luonnonmukaisen tuotannon maatilojen valvontojen jakotilaisuuteen. Vastaavasti ELY:n luomu-vastaava työskenteli päivän omassa työhuoneessani. Vaihdoimme paljon tietoa esim. tukiehdoista ja tilojen lisääntyneestä kiinnostuksesta luomu-tuotantoon.

Työhön tutustumiskokeilun toteutuksen suunnittelu on tehty yhdessä ELY-keskuksen ja maaseutuhallinnon YTA-alueiden henkilöstön kanssa. Kehittämistarpeita on havaittu esimerkiksi rajapintojen hahmottamisessa, synergioiden löytämisessä sekä asiakaslähtöisyyden ja yleisen toiminnan kehittämisessä. Muita kokeilun tavoitteita ovat henkilöstöstä huolehtiminen muutostilanteissa, epävarmuuden vähentäminen ja sitoutuminen.

Lisätietoja:

Harri Livén, yksikönpäällikkö Varsinais-suomen ELY-keskus, harri.liven(a)ely.fi

Petri Puustinen, maaseutupäällikkö, petri.puustinen(a)varsinais-suomi.fi

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Avoimet ovet Kimpassa-Allihopa-toimistolla 1.10.2018

Mitä?

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation avoimet ovet

Missä?

Ratapihankatu 36, 5. kerros, Turku

Milloin?

maanantaina 1. lokakuuta 2018 klo 13–15

Varsinais-Suomen muutosorganisaatio avaa ovensa sidosryhmilleen ja kaikille valmistelutyöstä kiinnostuneille. Kimpassa-Allihopa-toimiston avoimet ovet pidetään kansalaisvaikuttamisen päivänä maanantaina 1.10.2018, klo 13–15.

Paikalla ovat muutosjohtajat Laura Leppänen ja Antti Parpo sekä uudistusvalmistelijamme eri aloilta. Tarjoamme vierailijoille kahvikupillisen ohella mahdollisuuden kysyä uudistuksen valmisteluun liittyviä kysymyksiä sekä jättää terveisiä valmistelijoille. Jaamme vierailijoille myös Kimpassa-tuotteita ja kaikkien vierailijoiden kesken arvomme keltaisen Fjällräven-repun.

Tule tutustumaan meihin ja tiloihimme Ratapihankadulle maanantaina 1. lokakuuta klo 13–15 ja kuulemaan mitä Varsinais-Suomessa tehtävälle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyölle ja sen tekijöille kuuluu.

Lämpimästi tervetuloa!

Kimpassa-Allihopa

#Kimpassa2021 #Allihopa2021

kimpassa-allihopa.fi

Twitter: @Kimpassa2021

Facebook: @kimpassaallihopa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Elämän puu

Elämän puu tuo näkyväksi kotihoidon asiakkaan toiveet ja haaveet

Turussa Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoito on ottanut käyttöön Elämän puu -julisteen, johon kirjataan asiakkaan toiveet ja tarpeet. Näin hoitajien on helpompi ymmärtää asiakasta ja suunnitella hoitoa.

Asiakas ja omahoitaja täyttävät Elämän puun yhdessä. Samalla se on hyvä tapa tutustua syvemmin. Kun asiakkaiden toiveet ja haaveet ovat kirjoitettu ylös, pystytään esimerkiksi etenevää muistisairautta sairastavaa asiakasta hoitamaan pitkään hänen omien toiveidensa mukaisesti. Elämänpuuhun laitettavat asiat ovat hyvin konkreettisia: mistä pidän, mistä haaveilen, mistä en pidä ja mitä pelkään. Elämän puu onkin tärkeä osa asiakkaan kuntoutus- ja kulttuurisuunnitelmaa.

- Ikäihmisillä on ihan uskomattomia toiveita. Joku haluaisi matkustaa vielä Espanjaan. Toiveet ovat usein aika konkreettisia: halua asua kotona elämän loppuun saakka, maalata tauluja tai päästä keskusteluryhmään, jossa puhutaan kunnon asioita eikä valiteta. Eniten pelätään omaisten puolesta, omia kipuja tai muistin huononemista, kotihoitoalueen gerokoutsit Henna Pekkarinen ja Heidi Leino kertovat.

Toiveet kulkevat asiakkaan mukana vaikka sanat katoaisivat

Palveluesimies Katri Tolonen korostaa, että asiakkaan hoitoon tulee jatkumoa, kun toiveet on kirjattu eikä hoitoketju katkea, vaikka hoitaja välillä vaihtuisi.

- Jokainen tarvitsee kuntoutusta, mutta tämän mallin pohjalta tehdään niitä juttuja, joista ihminen oikeasti innostuu. On turha jumpata, jos ihminen ei ole koskaan tykännyt jumpasta. Silloin voidaan tehdä jotain muuta, Tolonen kertoo.

- Ihanne olisi, että hoitoketju jatkuisi, kun kunto huononee ja siirrytään asumispalveluihin. Vaikka sanoja ei välttämättä enää ole, toiveet löytyvät kirjattuna Elämän puusta, Heidi Leino muistuttaa.

Materiaalipussukoista ideoita mukaan otettavaksi

Parhaillaan Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidossa kootaan erilaisia materiaalipussukoita, joista kukin hoitaja voi valita tarvitsemansa lähtiessään asiakkaan luo. Pussukoissa voi olla esimerkiksi pelejä, väritystehtäviä ja sanaristikoita.

- Jos asiakas tykkää kutoa, mutta ei siihen enää pysty, mietimme yhdessä miten kyseistä harrastusta voisi päivittää tähän päivään. Voisiko kutomisen sijaan tehdä jotain helpompaa käsityötä, Henna kertoo.

Yksinkertaisimmillaan asiakas voi lääkkeidenjaon yhteydessä täyttää sanaristikoita tai suihkun aikana voidaan kuunnella asiakkaan lempimusiikkia.

Katri Tolosen mukaan Elämän puu otettiin käyttöön tammikuussa ja kuluneen kevään aikana kaikki hoitajat tekivät sen omien asiakkaidensa kanssa.

- Kotihoidon asiakkaina oleva ikäpolvi ei ole tottunut esittämään toiveita. Tässä tulee kuunneltua asiakasta herkällä korvalla, kohdattua ja osallistettua hänet. Tämä on osa myös hyvinvointitoimialan palvelulupausta, Katri muistuttaa.

Mikä Elämän puu?

Elämän puu on juliste, johon kirjataan asiakkaan haaveet ja toiveet, tärkeät asiat elämän varrelta, mieltymykset sekä seikat, joista hän ei pidä.

Kun toiveet ja tarpeet on tehty näkyviksi, on hoitajien helpompi ymmärtää asiakasta ja suunnitella hoitoa.

Elämän puuhun kirjattuja haaveita ei ole tarkoitus jättää vain haaveilun tasolle, vaan ne pyritään toteuttamaan.

Elämän puu idea syntyi alkukesällä 2015 Tampereella.