Avoimet ovet Kimpassa-Allihopa-toimistolla 1.10.2018

Mitä?

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation avoimet ovet

Missä?

Ratapihankatu 36, 5. kerros, Turku

Milloin?

maanantaina 1. lokakuuta 2018 klo 13–15

Varsinais-Suomen muutosorganisaatio avaa ovensa sidosryhmilleen ja kaikille valmistelutyöstä kiinnostuneille. Kimpassa-Allihopa-toimiston avoimet ovet pidetään kansalaisvaikuttamisen päivänä maanantaina 1.10.2018, klo 13–15.

Paikalla ovat muutosjohtajat Laura Leppänen ja Antti Parpo sekä uudistusvalmistelijamme eri aloilta. Tarjoamme vierailijoille kahvikupillisen ohella mahdollisuuden kysyä uudistuksen valmisteluun liittyviä kysymyksiä sekä jättää terveisiä valmistelijoille. Jaamme vierailijoille myös Kimpassa-tuotteita ja kaikkien vierailijoiden kesken arvomme keltaisen Fjällräven-repun.

Tule tutustumaan meihin ja tiloihimme Ratapihankadulle maanantaina 1. lokakuuta klo 13–15 ja kuulemaan mitä Varsinais-Suomessa tehtävälle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyölle ja sen tekijöille kuuluu.

Lämpimästi tervetuloa!

Kimpassa-Allihopa

#Kimpassa2021 #Allihopa2021

kimpassa-allihopa.fi

Twitter: @Kimpassa2021

Facebook: @kimpassaallihopa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Elämän puu

Elämän puu tuo näkyväksi kotihoidon asiakkaan toiveet ja haaveet

Turussa Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoito on ottanut käyttöön Elämän puu -julisteen, johon kirjataan asiakkaan toiveet ja tarpeet. Näin hoitajien on helpompi ymmärtää asiakasta ja suunnitella hoitoa.

Asiakas ja omahoitaja täyttävät Elämän puun yhdessä. Samalla se on hyvä tapa tutustua syvemmin. Kun asiakkaiden toiveet ja haaveet ovat kirjoitettu ylös, pystytään esimerkiksi etenevää muistisairautta sairastavaa asiakasta hoitamaan pitkään hänen omien toiveidensa mukaisesti. Elämänpuuhun laitettavat asiat ovat hyvin konkreettisia: mistä pidän, mistä haaveilen, mistä en pidä ja mitä pelkään. Elämän puu onkin tärkeä osa asiakkaan kuntoutus- ja kulttuurisuunnitelmaa.

- Ikäihmisillä on ihan uskomattomia toiveita. Joku haluaisi matkustaa vielä Espanjaan. Toiveet ovat usein aika konkreettisia: halua asua kotona elämän loppuun saakka, maalata tauluja tai päästä keskusteluryhmään, jossa puhutaan kunnon asioita eikä valiteta. Eniten pelätään omaisten puolesta, omia kipuja tai muistin huononemista, kotihoitoalueen gerokoutsit Henna Pekkarinen ja Heidi Leino kertovat.

Toiveet kulkevat asiakkaan mukana vaikka sanat katoaisivat

Palveluesimies Katri Tolonen korostaa, että asiakkaan hoitoon tulee jatkumoa, kun toiveet on kirjattu eikä hoitoketju katkea, vaikka hoitaja välillä vaihtuisi.

- Jokainen tarvitsee kuntoutusta, mutta tämän mallin pohjalta tehdään niitä juttuja, joista ihminen oikeasti innostuu. On turha jumpata, jos ihminen ei ole koskaan tykännyt jumpasta. Silloin voidaan tehdä jotain muuta, Tolonen kertoo.

- Ihanne olisi, että hoitoketju jatkuisi, kun kunto huononee ja siirrytään asumispalveluihin. Vaikka sanoja ei välttämättä enää ole, toiveet löytyvät kirjattuna Elämän puusta, Heidi Leino muistuttaa.

Materiaalipussukoista ideoita mukaan otettavaksi

Parhaillaan Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidossa kootaan erilaisia materiaalipussukoita, joista kukin hoitaja voi valita tarvitsemansa lähtiessään asiakkaan luo. Pussukoissa voi olla esimerkiksi pelejä, väritystehtäviä ja sanaristikoita.

- Jos asiakas tykkää kutoa, mutta ei siihen enää pysty, mietimme yhdessä miten kyseistä harrastusta voisi päivittää tähän päivään. Voisiko kutomisen sijaan tehdä jotain helpompaa käsityötä, Henna kertoo.

Yksinkertaisimmillaan asiakas voi lääkkeidenjaon yhteydessä täyttää sanaristikoita tai suihkun aikana voidaan kuunnella asiakkaan lempimusiikkia.

Katri Tolosen mukaan Elämän puu otettiin käyttöön tammikuussa ja kuluneen kevään aikana kaikki hoitajat tekivät sen omien asiakkaidensa kanssa.

- Kotihoidon asiakkaina oleva ikäpolvi ei ole tottunut esittämään toiveita. Tässä tulee kuunneltua asiakasta herkällä korvalla, kohdattua ja osallistettua hänet. Tämä on osa myös hyvinvointitoimialan palvelulupausta, Katri muistuttaa.

Mikä Elämän puu?

Elämän puu on juliste, johon kirjataan asiakkaan haaveet ja toiveet, tärkeät asiat elämän varrelta, mieltymykset sekä seikat, joista hän ei pidä.

Kun toiveet ja tarpeet on tehty näkyviksi, on hoitajien helpompi ymmärtää asiakasta ja suunnitella hoitoa.

Elämän puuhun kirjattuja haaveita ei ole tarkoitus jättää vain haaveilun tasolle, vaan ne pyritään toteuttamaan.

Elämän puu idea syntyi alkukesällä 2015 Tampereella.

Kunnilta kerätään puuttuvia vuokratietoja vuoden 2018 loppuun

Osana kiinteistötukipalvelujen valmistelua Maakuntien tilakeskus Oy keräsi talvella 2017-18 yhteen kuntien sote-kiinteistöjen vuokratietoja saadakseen käsityksen maakuntien lopullisista vuokrakustannuksista ja kuntien vuokratuloista. Tiedot ovat olleet monilta osin puutteellisia. Uudistusvalmisteluun myönnetty lisäaika mahdollistaa tietojen korjaamisen ja täydentämisen.

Maakuntien alustavat tilavuokrat laskettiin kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamien tilatietojen pohjalta keväällä 2018 ja maakuntakohtaiset vuokra-arviot julkaistiin saman vuoden toukokuussa. Tietojen keräyksessä on havaittu osalla kunnista kuitenkin suuriakin puutteita ja virheitä. Lisäksi mm. piirustusdokumentaation toimituksissa on havaittu vajeita. Nyt kunnilta ja kuntayhtymiltä pyydetäänkin tarkennettuja tilatietoja kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Puuttuvien tietojen keräämiseksi maakuntien tilakeskus avaa lokakuussa 2018 tilatietojärjestelmän (Optimaze), jonne kunnat ja kuntayhtymät voivat täydentää tietojaan vuoden loppuun saakka. Tietojen virallinen ja lopullinen päivitys- ja tarkistuskierros aloitetaan tammikuussa 2019.

Sote-kiinteistöjen omistajuuslinjauksia selvitetään

Kuntien sote-kiinteistöihin kohdistuu tällä hetkellä suurta mielenkiintoa ja moni kunta pohtii kiinteistöjensä tulevaisuutta.

Maakuntien tilakeskus selvittää syksyn 2018 aikana yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien nykyisiä ja tulevia linjauksia sote-kiinteistöjensä omistajuuden suhteen. Tavoitteena on tuottaa maakuntien käyttöön luotettava analyysi ja johtopäätökset tulevan palveluverkon suunnittelemiseksi.

Kuntia ja kuntayhtymiä pyydetään päivittämään tilatietoja toimittavien henkilöiden yhteystiedot vielä syyskuun 2018 aikana. Kysely yhteystiedoista on toimitettu maakuntien toimitilavalmistelijoille ja muutosjohtajille, joiden kautta yhteystietojen toimittaminen tapahtuu.

Toimitettujen täydennettyjen tilatietojen perusteella lasketaan kunnille kiinteistöistä maksettavat vuokrat maaliskuussa 2019 ja lopulliset vuokrat julkaistaan keväällä 2019.

Lisätietoja:

vuokrauspäällikkö Riitta Kirjavainen, puh. 0294 712 011

kiinteistöassistentti Kirsi Lötjönen, puh. 0294 712 014

Yhteydenotot Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen kiinteistöasioissa:

kiinteistöpäällikkö Juha Rantasalo, juha.rantasalo@varsinais-suomi.fi, puh. 040 580 4916

Lisätietoa vuokrajärjestelmästä: https://www.maakuntientilakeskus.fi/palvelut/vuokraus/

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Elinvoimainen maakunta tarvitsee ympäristötietoa

Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden parantaminen on maakuntalakiluonnoksen 6 §:n mukaan yksi maakunnan lakisääteinen tehtävä. Ympäristöä koskeva tieto on osa maakunnan tietojohtamisen kokonaisuutta, ja sillä on kytkentöjä moniin maakunnan toimintoihin.

Varsinais-Suomen ELY-keskus selvittää ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa ympäristötiedon tuottamisen nykytilaa hallinnossa ja arvioi tiedon tuotannon, jakamisen ja käytön toimivuutta sekä yhteistyön ja käytäntöjen kehittämistarpeita tulevaa aluehallinnon uudistusta ajatellen.

Hankkeen tuloksena esitetään alustavia malleja siitä, miten ympäristötieto tulisi sisällyttää maakunnan järjestämiseen, johtamiseen ja palvelurakenteeseen. Ympäristötieto kytkeytyy maakunnan strategiaan ja maakunnan kykyyn järjestää palvelutuotantonsa niin, että se pohjautuu osaltaan ympäristöä koskevaan tietoon. Maakunnan elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi rakennetaan ympäristön tarjoamalle alustalle, hyödyntäen sitä, muokaten sitä - tavoitteena tulee kuitenkin olla, että käyttö on kestävää ja ympäristön arvot turvaavaa.

Esimerkkinä voi mainita, että pelkästään maakuntakonsernin toimintaan liittyvä tavaroiden ja aineiden hankinta sekä toimitilojen ylläpito ja logistiikka ovat valtava kokonaisuus, jonka ympäristövaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota.

Maakunnat ympäristötiedon tuottajina ja käyttäjinä -hanke 2018-2019

Merja Haliseva-Soila, hankevastaava, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Laura Lähteenmäki, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Ihmiset luovat muutoksen – Joni Haapanen hakee sopivaa lentokorkeutta maakuntatalouden suunnittelussa

Nimi

Joni Haapanen

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Työskentelen talouden suunnittelutehtävien parissa ja työhöni kuuluu sekä teknisten vaatimusten määrittelyä että toiminnan ja talouden ohjauksen taustoittamista. Olen luomassa kokonaiskuvaa tulevan maakunnan rahoituksen kehityksestä nykytilanteeseen suhteutettuna. Tarvitsemme erilaisia taloudellisia skenaarioita tulevasta ymmärtääksemme vaihtoehtoisten toimintamallien vaikutuksia tavoiteltuun talouden tasapainotilaan eli rahoituksen riittävyyteen. Aiemmin työskentelin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä sisäinen laskennan toteuttamisen ja kehittämisen parissa sekä tietojohtamisen projekteissa.

Mikä on haastavinta työssäsi?

Perinteinen taloussuunnittelu nojautuu yleensä historiatietoihin ja selkeisiin muutoskohteisiin jo olemassa olevassa rakenteessa. Nämä elementit puuttuvat maakuntavalmistelusta kokonaan, jolloin suunnitteluun soveltuvan lentokorkeuden ja sitä kautta soveltuvan tarkkuustason hyväksyminen on jossain määrin haastanut omaa mieltä.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Sote- ja maakuntauudistuksessa tapahtuva muutos itsessään tarjoaa melko suuren kokoluokan epäjatkuvuuskohdan väestön palveluiden rakenteellisen suunnittelun saralla. On syntymässä uusia markkinoita ja isompia yhtenäisemmin johdettavia kokonaisuuksia – hajautamme ja toisaalta keskitämme samaan aikaan. Tässä onnistuminen on yksi suurin taloudellinen ja toiminnallinen haaste alalla vähään aikaan. Oma intoni kumpuaa juuri haasteen laajuudesta ja onnistumisen vaikuttavuudesta. Olen aistinut Kimpassa-toimistossa samaa tahtoa olla osana ratkaisua ja hoitaa homma kunnialla maaliin.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Uudistuksen suurin mahdollisuus ja uhka on mielestäni sen laajuus. Mahdollisuus siinä mielessä, että asioita voidaan oikeasti muuttaa kun mittakaava on tarpeeksi suuri ja uhka siinä mielessä, että mittakaavan myötä myös epäonnistumisen vaikutus on suurempi. Onko epäonnistumisen todennäköisin vaikutus suurempi kuin nykykehityksen suunta ilman muutosta? Mielestäni ei.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Mielestäni Varsinais-Suomessa lähtökohdat kokonaisuuden parantamiselle ovat hyvät. Kyvykkyyttä ja oppeja eri aloilta löytyy varmasti, joten eiköhän panosteta niiden yhdistämiseen.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Suurimman osan ajasta vietän perheen (5hlö+koira) parissa arkisissa askareissa ja yhteisissä tekemisissä. Pidän luonnossa liikkumisesta samoilun ja kalastuksen merkeissä. Olen myös kiinnostunut nikkaroinnista erilaisten rakennus- ja remonttiprojektien muodossa. Mielikuvitustani ruokin historiallisten romaanien parissa, jotka luovat ainakin hivenen kuvaa elämästä eri aikakausien saatossa.

"Hajautamme ja toisaalta keskitämme samaan aikaan. Tässä onnistuminen on yksi suurin taloudellinen ja toiminnallinen haaste alalla vähään aikaan. Oma intoni kumpuaa juuri haasteen laajuudesta ja onnistumisen vaikuttavuudesta."

Omaolo-palvelua kehitetään jatkossa SoteDigi-yhtiössä

ODA-hankkeessa kehitetty Omaolo-palvelu on siirtynyt syyskuun 2018 alussa valtion SoteDigi-yhtiöön. Siirron avulla taataan muun muassa palvelun laajeneminen valtakunnalliseksi. SoteDigi Oy vastaa jatkossa myös Omaolo-sovelluksen jatkokehittämisestä.

Kuntatoimijat puolestaan huolehtivat asiasisällöstä ja palvelun sisällön kehittämisestä, asiakasprosesseista, palvelun käyttöönotosta sekä hyödyntämisestä.

Omaolo-palvelu on uusi sähköinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanava, jonka kautta kuka tahansa voi mm. arvioida omaa hoidon tai palvelun tarvettaan ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon laatua sekä helpottaa asiakkaiden tiedonsaantia ja ammattilaisten työtä.

Omaolon ensimmäiset osiot, palveluarviot ja oirearviot, ovat asiakkaiden testattavina Oulussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Helsingissä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella. Laajempaan käyttöön palvelu saadaan vuodenvaihteessa.

Turun sosiaali-ja terveyspalveluissa Omaolon palvelu- ja oirearvioit otetaan käyttöön asteittain vuoden lopussa, kun testaus laajenee syksyn aikana Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle.

Katso myös:

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös