Kansalaiset asioivat mieluiten sähköisesti – netin käyttö on arkea kaikissa ikäryhmissä

Varsinaissuomalaisilta kysyttiin verkkopalveluista ja sähköisestä asioinnista:

Verkkopalvelujen merkitys kasvaa: verkon kautta kansalaiset löytävät palvelunsa, saavat tietoa päätöksistä ja tapahtumista sekä voivat kysyä ja vaikuttaa.

Minkälaista tietoa ihmiset verkosta kaipaavat, mitä laitteita he käyttävät ja miten he suhtautuvat sähköisiin palveluihin? Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation viestintä kysyi sitä kuntalaisilta, osana verkkopalvelujen kehittämistä.

Aiheesta tehtiin verkkokysely suomeksi ja ruotsiksi kesäkuussa 2018. Kyselyä markkinoitiin uudistuvien organisaatioiden ja kuntien verkkosivuilla sekä mainoslehtisin kuntien info-pisteissä. Kysely oli auki runsaan kuukauden ja siihen saatiin yli 800 vastausta, niistä 54 ruotsinkielistä. Vastauksia tuli lähes jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta.

  • Vastausten määrä ja laatu ilahdutti, saimme myös runsaasti hyödyllisiä avovastauksia. Tuloksia hyödynnetään Varsinais-Suomen ja osittain valtakunnallisten yhteisten verkkopalvelujen kehittämisessä. Lähtökohtana työssämme on asiakaslähtöisyys ja digitalisaation hyödyntäminen, kertoo muutosorganisaation viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm.

Myös varttuneempi väki toivoo sähköisiä palveluja

Eniten maakunnan verkkopalvelusta haetaan tietoa palveluista, palvelupisteistä, aukioloajoista ja yhteystiedoista. Myös uutiset, tiedotteet ja tieto päätöksenteosta kiinnostaa, kuten mahdollisuus antaa palautetta tai tehdä aloite.

Halukkuus käyttää sähköisiä palveluja on kyselyn tulosten mukaan jopa yllättävän suuri, myös varttuneemmalla väestöllä. Vastaajista 32 % oli 51-64 -vuotiaita ja 9 % yli 65 -vuotiaita.

Kun kysyttiin millä tavalla kansalaiset mieluiten asioivat, enemmistö (77 % vastaajista) valitsi sähköisen asioinnin kuten sähköisen ajanvarauksen. Toiseksi suosituin vaihtoehto (72 % vastaajista) oli puhelimitse ja 61 % haluaa asioida kasvotusten asiakaspalvelijan kanssa. Voi olettaa, että sähköinen asiointi on enemmistön mielestä hyvä esimerkiksi ajanvaraukseen, joissakin asioissa taas arvostetaan asiakaspalvelua kasvokkain.

  • Kysyimme myös, kuinka sujuvasti ihmiset käyttävät internettiä ja sähköisiä palveluja. 57 % kertoivat olevansa konkareita, 37 % vastasi ”ihan ok”. Vain yksi prosentti vastaajista kokee, että netin käyttö on heille melko vierasta, sanoo kyselyn toteuttanut Maria Nykyri, joka toimii muutosorganisaation verkkoviestinnän asiantuntijana.

Avuksi sähköiseen asiointiin toivotaan ennen kaikkea ohjetekstejä (62 % vastaajista) ja sähköistä neuvontaa kuten chattiä. Myös videot ja neuvonta asiakaspisteessä ovat hyödyksi.

  • Älypuhelimen vahva asema nousee tässäkin kyselyssä. Kysyimme, mitä päätelaitetta useimmiten käytät. 55 % vastasi älypuhelin, 31 % käyttää useimmiten omaa tietokonetta ja 11 % omaa tablettia, kertoo Maria Nykyri.

Avovastauksissa nousi mm. toive sähköisestä asioinnista ja chatistä vuorokauden ympäri, selkeä ohjeistus sähköiseen asiakaspalveluun, toimiva palvelu ruotsiksi ja osittain myös suurilla maahanmuuttajakielillä sekä järjestelmien toimivuus eri ikäryhmissä.

Muutama kyselyyn vastannut henkilö kutsutaan syventävään haastatteluun. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan iPad-tabletti sekä Kimpassa-Allihopa-tuotepalkintoja.

Lisätietoa:

viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, jessica(a)varsinais-suomi.fi, p. 040 7755781

verkkoviestinnän asiantuntija Maria Nykyri, maria.nykyri(a)varsinais-suomi.fi, p. 040 173 5239

 

 

 

 

Miten voidaan varmistaa saumattomat palveluketjut monituottajamallissa? Kuka koordinoi palvelujen organisointia?

Maakunnan vastuulla on tehdä palveluista saumaton kokonaisuus, joka vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita ja jossa asiakas siirtyy palvelusta toiseen ilman turhia välikäsiä. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit. Maakunta voi asettaa palveluntuottajille ehtoja, joilla palvelut saadaan toimivaksi ketjuksi ja kokonaisuudeksi. Edellä mainittu vaatii merkittävää tiedolla johtamisen kykyä maakunnalta järjestäjänä, sekä maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannosta vastaavalta liikelaitokselta.

Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta, vaikka liikelaitos antaisi asiakassetelin palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta. Samalla tavoin sote-keskus vastaa asiakkaan koko palvelukokonaisuudesta, vaikka sote-keskus hankkisi toiselta palveluntuottajalta osan asiakkaan saamista palveluista.

Asiakassuunnitelmalla sovitetaan yhteen asiakkaan tarvitsemat erilaiset palvelut. Asiakkaalla on yksi asiakassuunnitelma, joka laaditaan tarvittaessa. Se sisältää suunnitelman kaikista asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluista tuottajasta riippumatta. Asiakassuunnitelman laatimisesta vastaa maakunnan liikelaitos tai sote-keskus yhteistyössä muiden tuottajien kanssa. Kaikkien palveluntuottajien on noudatettava asiakassuunnitelmaa.

Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit  lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Ihmiset luovat muutoksen – esittelyssä Karolina Olin

Nimi

Karolina Olin

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Toimin erikoissuunnittelijana, valmistelen tuottajien ilmoittautumista, valvontaa ja asiakas- ja potilasturvallisuutta. Osa-alueet ovat laajoja, mutta niillä kaikilla on liittymäpintoja toisiinsa. Työn puitteissa saan tehdä yhteistyötä sekä maakunnan sisällä alueellisesti että kansallisesti, mikä on mahdottoman hieno asia. Juuri tällä hetkellä selvittelen, mitä olemassa olevia menettelytapoja on mahdollista soveltaa tulevaan maakuntaan, ja missä tilanteissa on luotava uusia toimintatapoja ja ohjeistuksia. Viimeisestä esimerkkinä maakunnan jatkossa toteuttama tuottajien valvonta, jossa painopistettä siirretään ennakoivaan riskienhallintaan.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Tahtotilaa ja osaamista uudistuksen läpiviemiselle on olemassa, mutta monen asian edistäminen on riippuvainen viimeisistä kansallisista päätöksistä ja linjauksista. Valmistelua tehdään jo nyt rautaisella ammattitaidolla, mutta lopullisia päätöksiä odotellaan kovasti.  Muutos on tietysti aina haaste, mutta Varsinais-Suomessa sen edistäminen on hyvissä käsissä.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Minulle henkilökohtaisesti innostavaa on uuden oppiminen sekä muutoksen etenemisen seuraaminen aitiopaikalta. Maakuntaa valmistelevien keskuudessa on valtava määrä positiivista energiaa ja hyvää fiilistä. Tietoa ja ymmärrystä jaetaan avoimesti ja oivalluksia tehdään yhdessä.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Tämä liittyy oikeastaan edelliseen kohtaan. Näen sote-uudistuksessa oivallisen mahdollisuuden yhdistää ja yhdenmukaistaa turvallisuutta ja laatua varmistavia menettelytapoja yli organisaatiorajojen. Yhtenä koko uudistuksen tavoitteena tulevaisuudessa on varmistaa, että asiakkaan ja potilaan saamat palvelut, hoito ja hoiva ovat turvallisia ja laadukkaita. Yhdenkään asiakkaan tai potilaan ei tulisi kokea ennalta ehkäistävissä olevaa haittaa.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Vahvuuksia on valtavasti. Kaunis ja monimuotoinen luonto, kehittyvä teollisuus, virkeä kulttuuri sekä yliopistokaupungin läsnäolo, jonka ehkä voisin tässä yhteydessä erikseen nostaa. Tutkimus, innovointi ja kehittäminen – niiden avulla on mahdollista tukea myös muiden osa-alueiden nostetta.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Olen äiti ja jatko-opiskelija, molemmista saa loistavaa vastapainoa työlle.  Arjesta irtautuminen onnistuu hyvin (ja usein) saaristossa mökillä, purjehtien ja luonnossa liikkuen, kahden energisen irlanninsetterin seurassa. Kun aikaa jää, pitkät pyöräilylenkit, lenkkeily ja uinti ovat sydäntä lähellä.

 

"Yhdenkään asiakkaan tai potilaan ei tulisi kokea ennalta ehkäistävissä olevaa haittaa."

Hoidetaanko vanhukset edelleen kotikunnissaan uudistuksen jälkeen?

Sote-uudistuksen tarkoituksena eikä seurauksena ole kehitys, missä vanhuksia siirretään laajassa mitassa kasvukeskuksiin. Vanhuspalvelut ovat luonteeltaan lähipalveluita ja vanhuspalvelujen keskittämisestä kasvukeskuksiin ei ole saatavissa taloudellisia hyötyjä. Kokemuksesta tiedetään, että vanhukset useimmiten toivovat asuvansa myös kotipaikkakunnallaan.

Valinnanvapauslain lähtökohtana on, että vanhus voi itse valita, mistä palvelunsa hakee, mikäli hänellä on todettu palvelutarve. Käytännössä vanhus voi siis valita joko yksityisen tai julkisen tuottajan omalta paikkakunnaltaan tai muualta. Tuottajat päättävät itse palvelujen kysynnän mukaan, mihin sijoittavat palvelupisteensä. Mikäli maakunnan jollakin alueella ilmenee palvelukatveita, tulee maakunnan huolehtia siitä, että yhdenvertaiset palvelut turvataan koko maakunnan alueella.

Vastauksen on laatinut sote-muutosjohtaja Antti Parpo. Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit  lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Miten palveluja on saatavissa eri paikkakunnilla jatkossa? Miten turvataan palvelut myös syrjäseudulla asuville?

Maakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että ihmisillä on saatavilla ja kohtuullisen matkan päässä saavutettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tässä käytetään myös uudenlaisia keinoja. Esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla käytössä voi olla myös sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Maakunnalla on velvollisuus tuottaa palveluja myös itse. Maakunta tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut muun muassa silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Näin on esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa syrjäseuduilla asuvat asiakkaat eivät voi valita useammasta eri palveluntuottajasta.

Maakunnan tuleva palveluverkko ei ole vielä tiedossa. Maakunta päättää järjestäjänä palveluverkon periaatteista, vähimmäistavoitteista ja kriteereistä. Maakunta kuvaa kriteerit lähipalveluille, alueellisille palveluille ja maakuntatason palveluille eri palveluissa sekä voi tarvittaessa määrittää jonkun palvelun esimerkiksi lähipalveluihin kuuluvaksi. Palveluntuottajat päättävät palvelupisteiden sijainnista, niiden resursoinnista ja resurssien siirtämisestä palvelupisteiden välillä.

Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit  lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Sinua saattaa kiinnostaa myös

#Kimpassa2021: Uudistuksen ajankohta muuttui, valmistelutyö jatkuu

Pääministeri Juha Sipilä antoi 27. kesäkuuta eduskunnalle ilmoituksen sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun siirtymisestä vuodella eteenpäin. Uudet maakunnat aloittaisivat toimintansa 1.1.2021, jolloin myös palvelujen järjestäminen siirtyy niiden vastuulle. Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa valmistelutyö jatkuu entiseen tapaan ja viestinnän tunnukset mukautetaan uuteen aikatauluun.

Uuden aikataulun mukaan sote- ja maakuntauudistuksen lait tulisivat voimaan loppuvuodesta 2018 ja maakuntien väliaikaishallinnot aloittaisivat toimintansa vuoden 2019 alusta. Ensimmäiset maakuntavaalit pyritään pitämään toukokuussa 2019, vähintään puoli vuotta lakien voimaantulon jälkeen ja maakuntavaltuustot aloittaisivat tehtävässään elokuussa 2019.

Myös Kimpassa-Allihopa-muutosviestinnässä käytettäviä tunnuksia muokataan uutta aikataulua vastaaviksi. Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun aihetunniste sosiaalisessa mediassa on jatkossa #Kimpassa2021 tai #Allihopa2021. Twitterissä käyttäjänimemme on muutettu muotoon @Kimpassa2021.

Päivitämme parhaillaan verkkosivujamme uusien aikataulutietojen osalta, jotta sivuiltamme löytyy jatkossakin luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa uudistuksen etenemisestä. Päivitetyn valmisteluaikajanan löydät verkkosivuiltamme kohdasta Aikataulu. Valtakunnallista valmistelua voit seurata alueuudistus.fi-sivustolta sekä omamaakunta.fi-sivustolta.