Laajemmat hartiat hyte-työlle

Sote-palvelujärjestelmämme on nykymuodossaan pitkän historiallisen kehityksen tulos. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön on ollut jokaisen sote-organisaation toiminnan tavoitteena. Isossa kuvassa emme kuitenkaan nykyisessä järjestelmässämme pysty tätä muutosta tekemään. Esimerkiksi vaativan erikoissairaanhoidon kulujen kova kasvuvauhti näivettää perustason palveluiden ja ehkäisevän työn resurssointia. Väitänkin, että nykyinen sote on kuin Pisan kalteva torni. Kehittämistoimenpiteillä voimme hioa seiniä ja vahvistaa perustaa siten, että tornimme pysyy juuri ja juuri pystyssä. Loppujen lopuksi kuitenkin käsissämme on vain kalteva torni. Sote-uudistus antaa meille mahdollisuuden miettiä, tarvitsemmeko tornin vai ihan jotakin muuta? Tästä mahdollisuudesta on otettava kaikki irti ja varmistettava, että mitä tahansa rakennammekin, on sen perustuksena vahva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työllä vaikutetaan suoraan korjaavien sote-palveluiden tarpeeseen. Siksi hyte-työn voidaan nähdä kytkeytyvän sote-uudistuksen kahteen keskeiseen tavoitteeseen; hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen sekä sote-kustannusten kasvun hillintään. Hyte-työ on siis sote-uudistuksen ytimessä!

Maakunta – alueensa hyte-moottori

Tulevilla maakunnilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Nykytilanteessa vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on yksiselitteisesti kunnilla. Maakunta on siis uusi toimija myös hyte-kentällä.

Maakunnille on uudessa lainsäädännössä kirjattu omat hyte-tehtävänsä. Alueellisen hyvinvointikertomuksen kokoaminen ja asiantuntijatuen antaminen kunnille ovat esimerkkejä maakuntien tehtävistä. Alueellisen hyvinvointikertomuksen pohjalta saadaan ajantasainen tilannekuva maakunnan väestön hyvinvoinnin tilasta ja keskeisistä puutteista. On äärimmäisen tärkeää, että alueen kunnilla ja muilla toimijoilla on jaettu tilannekuva nykyhetken haasteista. Ilman tätä jaettua ymmärrystä, ei synny sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on luonteeltaan poikkihallinnollista ja laaja-alaista. Esimerkiksi lasten heikko fyysinen kunto ja ylipaino ovat haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia tasoja. Kun ratkaisun palaset ovat hajautuneet eri tasoille ja toimijoille, tarvitaan ongelman selättämiseen motivoitunut omistaja. Omistajalla on oltava näkemys ratkaisusta, joka palasten tulisi yhdessä tuottaa ja riittävän leveät hartiat lähteä kokoamaan niitä yhteen. Maakunnalla on nähdäkseni mahdollisuus toimia omistajana tässä roolissa.

Yhteistyön, innostuksen ja ilon kautta

Maakunnan alueellista hyte-koordinaatioroolia voidaan vahvistaa kytkemällä tähän myös taloudellista resurssointia. Tuija Braxin valmistelemassa ”yleishyödylliset yhteisöt sote-järjestelmässä” –väliraportissa tuotiin esille huoli järjestöjen rahoituksesta muuttuvassa ja epävarmassa uudistustilanteessa. Huoleen on helppo yhtyä. Maakuntien tulisikin varmistaa, että osana niiden rahoitusta tullaan resurssoimaan myös järjestölähtöistä hyte-toimintaa. Maakunnan budjetin sisällä on oltava hyte-rahoitus, jonka kautta alueen toimijoita voidaan kannustaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja tukea sen ympärille kehittyvää yhteistyötä.

Taloudellisten resurssien merkitystä ei voi aliarvioida, mutta samalla on muistettava, että monesti hyvä kehitys on kiinni riittävän laajan yhteistyön syntymisestä. Se edellyttää eri toimijoiden tekemän työn tunnistamista ja arvostamista. Maakunta uutena toimijana voi oman toimintakulttuurinsa kautta edistää yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa. Tästä näkökulmasta on tärkeää, ettei maakunnasta muodostu byrokraattista ja tavoittamatonta norsunluutornia. Iso osa maakunnan onnistumista, on sen kyvyssä luoda luottamusta ja dialogia.

Karoliina Luukkainen
Varsinais-Suomen hyte-työryhmän pj ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuusasioiden vastuuvalmistelija Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiossa

Tekti on alunperin ilmestynyt SOSTE:n blogisarjassa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Kasvupalveluiden varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelut käynnistyneet

Kasvupalveluvalmistelu ja palveluntuottajat kävivät läpi kasvupalveluiden toteuttamisen mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa

Noin 70 palveluntuottajaa kokoontui Valtion Virastotalolle perjantaina 8.6.2018 Varsinais-Suomen kasvupalveluvalmistelun ensimmäisiin markkinavuoropuheluihin. Tilaisuus järjestettiin osana prosessia, jonka avulla muutosorganisaatio tulee arvioimaan, millaiset valmiudet maakunnan markkinatoimijoilla on tuleviin kasvupalveluiden hankintoihin osallistumiseen palveluntuottajina.

”Olimme tyytyväisiä osallistujamäärään ja siihen, että paikalle oli tullut sekä perinteisiä työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyökumppaneita että uusia toimijoita, jotka tarttuivat mahdollisuuteen tutustua kasvupalveluiden järjestämisen ja tuottamisen toimintaympäristöön. Onnistunut vuoropuhelun aloitus tukee prosessin jatkamista syyskaudella,” kiitteli tilaisuuden avannut muutosjohtaja Laura Leppänen.

Tilaisuuden tarkoituksena oli myös haastaa palveluntuottajia osallistumaan itse hankintojen suunnitteluun kertomalla omat asiantuntija-arvionsa siitä, millaisia palveluita maakunnassa tulevaisuudessa tarvitaan. Työpajatyyppisesti käsittelyssä oli neljä erilaista palvelukategoriaa, jotka johdettiin suoraan kasvupalvelun lainsäädäntöteksteistä.

”Paikalla oli ilahduttava määrä sekä yritys- että yhdistyssektorin toimijoita, joiden näkemykset palveluiden järjestämisessä huomioitavista seikoista tulevat suoraan valmistelumme käyttöön. Olemme kaikki ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa maakunta kilpailuttaa ja hankkii palveluita sekä valvoo niiden toimivuutta. Tästä syystä alueen toimijoiden yhteistyö on hyvä käynnistää jo hyvissä ajoin ennen maakuntahallinnon perustamista”, kertoi kasvupalveluvalmistelun työryhmätyötä johtava Kjell Henrichson.

Lainsäädäntö mahdollistaa nykyistä laajemman palveluiden skaalan

Tilaisuudessa esiteltiin kasvupalvelu-uudistuksen sisältöä ja kerrottiin osallistujille, miten palveluiden hankintaa voidaan toteuttaa innovatiivisesti markkinavuoropuheluiden kaltaisten prosessien kautta. Palveluntuottajien osallistuminen hankintojen valmisteluvaiheeseen avoimen keskustelun kautta antaa myös tärkeää tietoa maakunnan päättäjiä, joiden tulisi tietää, mitä kasvupalveluita Varsinais-Suomessa tarvitaan ja ylipäätään voidaan toteuttaa.

”Varsinais-Suomen ELY-keskus on toteuttanut markkinavuoropuheluita osana hankintaprosessejaan, jolloin viranomaistyö ja yhteistyö tuottajien kanssa on painottunut kilpailutusten suunnittelu- ja toteuttamisvaiheisiin. Turussa taas on enemmän kokemusta innovatiivisuuteen ja avoimeen keskusteluun tähtäävistä vuoropuheluista, joissa palvelutuottajat haastetaan mukaan hankinnan suunnitteluun jo ennen virallista hankintaprosessia. Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtaja Fredrik Lindströmin huomiot näiden prosessien eroista oli hyvä tuoda esiin kaikille osallistujille ennen työpajatyöskentelyä”, arvioi tilaisuudessa yhdessä Lindströmin kanssa hankintatyöskentelyä avannut ELY-keskuksen asiantuntija Sari Säippä.

Työpajoista hyötyä järjestäjälle ja tuottajalle

Tilaisuuden asiakaskohderyhmäkohtaiset työpajat keskittyivät yritysasiakkaiden, vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien henkilöasiakkaiden sekä osaamisensa kehittämistä tarvitsevat henkilöasiakkaiden palveluihin. Tämän lisäksi yhdessä työpajassa haastettiin osallistujia miettimään, millaisia voisivat olla ne palvelut, joita maakunta voi järjestää ilman lainsäädännön tarkempia reunaehtoja tai kohderyhmiä.

Tähän mennessä saadun palautteen perusteella työpajat olivat toteutukseltaan toimivia. Harmia aiheutti lähinnä se, että ajatustenvaihdon käynnistyttyä aika tuntui kunkin teeman osalta loppuvan kesken. Paikoin suurissakin ryhmissä nähtiin kuitenkin myös hyötyjä.

”Mukana oli eri lähtökohdista teemoja lähestyneitä palveluntuottajia, joiden kanssa olisi ollut mukava jakaa mietteitä enemmänkin. Toisaalta jo nyt saatiin irti paljon keskustelua ja ryhmissä onnistuttiin myös ajattelemaan tuttuja palveluja uusillakin tavoilla”, arvioi työpajatyöskentelyyn osallistunut toiminnanjohtaja Susan Tuovinen Loimaan Seudun työkeskuksen tuki ry:stä.

Kasvupalvelu-uudistusta on osin varjostanut valtakunnallisen valmistelun hitaus ja tilaisuudessa viitattiinkin usein siihen, että muun muassa lopullisia kasvupalveluiden sisältölakeja odotellaan edelleen valmistelun tietoon. Tilaisuuden kautta onnistuttiin kuitenkin huomioimaan markkinatoimijoiden tarve uudistuksen alusta asti selkeinä pysyneiden perusasioiden kertaamiseen.

”Parhaiden käytäntöjen menettämisen pelko on ollut koko ajan hieman läsnä, kun monet suuret kysymykset ovat edelleen auki. Tässä tilaisuudessa saatiin kuitenkin keskittyä rauhassa uudistuksen perustyökaluihin ja toisaalta päästiin myös palveluiden osalta hieman pintaa syvemmälle. Varmasti tästä jäi paljon mieleen ja takaraivoon tulevaa varten”, Susan Tuovinen kiitteli.

Tilaisuussarja jatkuu syksyllä

Nyt järjestetty markkinavuoropuhelu oli laatuaan ensimmäinen maakunnassa. Työpajoista kertyneet kommentit ja opit aiotaan hyödyntää muutosorganisaation kasvupalveluiden valmistelussa. Toisaalta valmistelu pyrkii siihen, että seuraavissa vastaavissa tilaisuuksissa osataan keskittyä palveluntuottajien toivomilla tavoilla tämänkertaista syvällisemmin, jotta syksyllä päästään tarttumaan vieläkin tarkemmilla kysymyksenasetteluilla hankittavien palveluiden reunaehtoihin ja markkinatoimijoiden kykyyn vastata niihin.

”Toiveita esitettiin sekä pienemmistä ja ytimekkäistä työpajaryhmistä että laaja-alaisista, eri toimijoita yhdistävistä pitkistä keskusteluista. Käymme tätä palautetta läpi vielä pitkin kesää ja päätämme osin senkin perusteella, millaisilla teemoilla ja kokoonpanoilla jatkamme tätä työtä yhdessä palveluntuottajien kanssa syksyllä. Siihen mennessä toivomme myös, että pidemmälle edenneet lakiversiot osin ratkaisevat omia tulkinnanvaraisia ja avoimia kysymyksiä”, tulkitsi tilaisuuden järjestelyistä vastannut Tatu Virta.

Laura Leppänen:

"Onnistunut vuoropuhelun aloitus tukee prosessin jatkamista syyskaudella."

Auran ja Pöytyän asukkaat voivat ottaa yhteyttä terveyskeskukseen kotisohvaltaan

Uutta etähoitopalvelua pilotoidaan osana Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta

Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä toimii suunnannäyttäjänä asiakaslähtöiselle digikehittämiselle pilotoimalla 11.6.2018 alkaen uuden ajan MunKlinikka -nimellä kulkevaa etähoitopalvelua. Tavoitteena on asiakaslähtöisesti parantaa hoidon saatavuutta, helpottaa ammattilaisten ja asiakkaiden arkea sekä kehittää resurssien hyödyntämistä mahdollisimman hyvin.

Yhteydenotto terveyskeskukseen tapahtuu chat-keskustelupalvelun kautta. Asiakkaalle lähetetään tekstiviestitse tai chatin kautta videolinkki, mikäli chatin aikana ilmenee tarvetta videokonsultaatiolle. Linkki mahdollistaa tietoturvallisen videoyhteyden ottamisen terveyskeskukseen.

Pöytyä valikoitui testikunnaksi sopivan kokonsa vuoksi. Tähän mennessä saadut tulokset ja asiakaspalaute ovat olleet rohkaisevia.

  • Menestyminen pienessä yksikössä ei ole itsestäänselvyys. Siksi tällaisiin mahdollisuuksiin tarttuminen on tärkeää. Tavoitteinamme on saada jonot pois, kehittää sähköisiä palveluita ja luoda positiivisia asiakaskokemuksia. MunKlinikka-hanke edistää kaikkia näitä kohtia, sanoo Pöytyän ktt:n kuntayhtymän johtava lääkäri Pirjo Hiltunen.

Muutosorganisaation tietohallintojohtaja Tapio Järvenpää kiittelee MunKlinikan toteutusta ja iloitsee sen saamasta hyvästä vastaanotosta Pöytyällä:

  • Kentällä huomaa, että sähköisiä työvälineitä on kaivattu. Vaikka sote-uudistuksen yhteydessä painotetaan paljon olemassa olevien tietojärjestelmien mukauttamiseksi, ihan yhtä lailla tulisi keskittyä toimivien, uusien järjestelmien kehittämiseen terveydenhuollon ammattilaisten ja heidän asiakkaidensa hyödyksi.

Etäpalvelussa asiakasvirtaa ohjaa sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa ottaa mukaan videokonsultaatioon muita terveydenhuollon ammattilaisia. Videokonsultaatio edellyttää tunnistautumista, joka tehdään chat -palvelun kautta vahvaa suomi.fi -tunnistautumista hyödyntäen. Palvelu löytyy Pöytyän terveyskeskuksen verkkosivujen etusivulta www.poytyanterveyskeskus.fi

  • Sote- ja maakuntauudistuksen tärkeä tavoite on hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja seuraamme pilottia kiinnostuksella. Palvelua voidaan tulevaisuudessa levittää laajemmin Varsinais-Suomen alueen asukkaiden käyttöön, mikäli pilotista saadaan hyviä käyttökokemuksia, toteaa Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo.

Pöytyän terveyskeskuksen ammattilaiset ovat innolla lähdössä pilotoimaan MunKlinikkaa.

  • On hyvä, että saamme tarjota alueemme asukkaille uuden tavan hoitaa terveyteen liittyviä asioita ja kysymyksiä. Nyt käyttöön otettavan MunKlinikan käyttö on havaittu helpoksi ja selkeäksi. Kannustan alueemme asiakkaita tutustumaan uuteen palvelumuotoon, kehottaa Pöytyän terveyskeskuksen vastaava sairaanhoitaja Suvi Hakala.

Etäpalvelun suunnittelun kivijalka on asiakaslähtöinen digikehittäminen ja se on toteutettu käyttäjille helppokäyttöiseksi. Asiakas tarvitsee palvelua hyödyntääkseen toimivan verkkoyhteyden lisäksi tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen. Puolivuotisen pilottihankkeen aikana järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Jokaiselle palvelua käyttäneelle lähetetään lyhyt kysely palvelun tuottamista hyödyistä. Palautteet huomioidaan palvelun jatkokehittämisessä.

 

Lisätietoja:

Antti Parpo sote-muutosjohtaja, p. 040 6428 682, antti.parpo(a)varsinais-suomi.fi

Tapio Järvenpää tietohallintojohtaja, ohjausryhmän pj, p. 040 199 0836, tapio.jarvenpaa(a)varsinais-suomi.fi

Pirjo Hiltunen johtava lääkäri, Pöytyän ktt:n ky, p. 02-486410, 040-6671066 pirjo.hiltunen(a)tk.poytya.fi

"Tavoitteinamme on saada jonot pois, kehittää sähköisiä palveluita ja luoda positiivisia asiakaskokemuksia. MunKlinikka-hanke edistää kaikkia näitä kohtia."

Ihmiset luovat muutoksen – Tatu Virta on kasvupalveluiden moniosaaja

Nimi

Tatu Virta

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Maakunnalle siirtyvät TE-toimiston ja ELY-keskuksen työllisyyteen liittyvät palvelut. Haluamme tuottaa parhaat mahdolliset ja Varsinais-Suomen erityistarpeet huomioivat esitykset näiden ns. kasvupalveluiden toteuttamiselle. Työaikani kuluu tämän kasvupalveluvalmistelun arjen, työnsuunnittelun ja toteutuksen parissa. Suunnittelen, ohjeistan, tuen ja kokoan yhteen valmistelussa työskentelevien asiantuntijoiden esityksiä sekä hoidan sektorimme kokous- ja tapahtumajärjestelyt. Lisäksi hoidan aktiivisesti ulkoista ja sisäistä viestintää, jotta kaikki asianosaiset aina tarpeen vaatiessa tietäisivät, mitä kasvupalveluiden parissa kulloinkin tapahtuu.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Valmistelumme eteni varsin hitaasti viime syksyllä. Kun tarvittavia linjauksia esimerkiksi kasvupalveluiden järjestämisvastuista viimein saatiin, tulikin kevätkaudesta äärimmäisen kiireistä aikaa. Toisaalta on hyvä, että meillä on viimein edellytykset tehdä kasvupalveluiden valmistelua sellaisella draivilla, että pystymme vastaamaan pian valittavien maakuntapäättäjiemme tarpeisiin.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Uudistus on tuonut yhteen maakunnan parhaat osaajat eri organisaatioista. Nuorena asiantuntijana on ollut todella hienoa perehtyä koko uudistuksen tärkeisiin teemoihin moninaisten näkökulmien ja laajan asiantuntemuksen kautta. Olen päässyt myös toteuttamaan suuria tilaisuuksia ja sidosryhmien kohtaamisia muun muassa markkinavuoropuheluiden ja maakunta-kunta-yhteistyöhön liittyvien tapahtumien kautta. On ollut ilo huomata, että vaikeassakin toimintaympäristössä voimme saada aikaan paljon hyvää.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Maakuntamallin myötä varsinaissuomalainen pystyy hoitamaan aiempaa useamman asian viranomaisten kanssa yhdellä käynnillä, soitolla tai verkkopalvelulla. Kasvupalvelupuolella tässä auttaa erityisesti sote- ja työvoimapalveluiden rajapinnan yhdistyminen yhden toimijan alle. Uudistuksen tulee varmistaa se, että asukkaan tai muun maakunnan asiakkaan ei tarvitse erikseen miettiä, millaisen reitin hänen tietonsa kulkevat eri maakunnan organisaatioiden välillä, jotta hän saa tarvitsemansa palvelun. Tämä asiakaslähtöisyys on uudistuksemme suurin mahdollisuus ja sitä on peräänkuulutettu kaikelta valmistelultamme alusta asti.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Olen kotoisin Paimiosta ja asunut Varsinais-Suomessa koko ikäni, joten sen vertaileminen muihin maakuntiin on aina vähän vaikeaa. Tunnin junan kaltaisilla hankkeilla tulisi ainakin taata mahdollisuudet työskennellä joustavammin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja muuallakin. Näin kaltaisteni täällä opiskelleiden ja asuvien nuorten työikäisten olisi myös helpompaa jäädä tänne elämään ja luomaan uraa. Maakunnassamme ovat kaikki peruspalvelut suhteellisen lähellä, kaunis luonto kaikkien saavutettavissa ja kuntataajamat sekä kaupungit täynnä mielenkiintoista kulttuuria, historiaa ja kauniita maisemia. Jos se vain olisi mahdollista niin kuka täällä nyt ei haluaisi asua?

Mitä muuta teet kuin työtä?

Vingutan museokorttia ja metsästän hienoja konserttielämyksiä kotikaupungissani Turussa, ympäri maata ja maailmaa. Lisäksi yöpöytäni kulmalla on jatkuvasti vaihteleva pino kirjoja, jotka ovat juuri luettavana, lukulistalla tai sille tielle päätymässä. Joskus on myös syytä laskea kirjat ja pdf-tiedostot pois silmiltä ja lähteä ulos kävelylle. Jos nyt saisin valita suunnan johon kävellä, valintani olisi ehdottomasti ns. Halisten lenkki Koroisten ja Ylioppilaskylän kautta, tuttu reitti jo opiskeluajoilta.

 

"Nuorena asiantuntijana on ollut todella hienoa perehtyä koko uudistuksen tärkeisiin teemoihin moninaisten näkökulmien ja laajan asiantuntemuksen kautta."

Vastaa kyselyyn maakunnan verkkopalveluista ja vaikuta!

Varsinais-Suomen maakunnan tulevaa verkkopalvelukokonaisuutta suunnitellaan parhaillaan. Haluamme kuulla sinun tarpeesi ja toiveesi verkkopalveluille, joten avasimme sähköisen kyselyn aiheeseen liittyen. Vastaa siis kyselyyn ja vaikuta – kyselyyn vastaaminen vie vain pari minuuttia.

Vastaa kyselyyn

Vastausaikaa on 30.6.2018 saakka ja vastaajien kesken arvotaan iPad-tabletti sekä Kimpassa-Allihopa -tuotepalkintoja!

Uusi maakunta on järjestämisvastuussa mm. sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoimen ja ensihoidon palveluista sekä työ- ja elinkeinopalveluista. Maakunnan tehtäviä ovat myös mm. maakuntakaavoitus, aluekehittäminen, hankerahoitus, liikennesuunnittelu, ympäristöterveydenhuolto, elintarvikevalvonta sekä eläinten hyvinvoinnin valvonta. 

Lisätietoa maakunnan palveluista: https://kimpassa-allihopa.fi/maakuntauudistus/

Lisätietoja