Ihmiset luovat muutoksen – Katri Rosenberg mahdollistaa muutosorganisaation sujuvan arjen

Nimi

Katri Rosenberg

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Toimin johdon assistenttina, eli tuen muutosjohtajien ja vastuuvalmistelijoidemme työtä sekä pyöritän muutostoimiston arkea. Sovin ja valmistelen johdon neuvotteluja ja tapaamisia sekä hoidan yhteydenpitoa ministeriöihin ja eri sidosryhmiin. Vastaan myös muutosorganisaation eri tilaisuuksien ja tapahtumien järjestelyistä.

Muutosorganisaatiossa työskentelee tällä hetkellä hieman reilut 60 valmistelijaa. Toimistomme arjessa vastaan henkilöstömme kysymyksiin, ratkon ongelmia, valmistelen aineistoa sekä työskentelen sihteerinä kokouksissa. Samalla koordinoin assistenttitiimimme työtä.

Työni suurimpana motivaattorina on taata valmistelijoillemme mahdollisimman hyvät edellytykset työskennellä. Olen onnistunut työssäni, kun muutosjohtomme pystyy keskittymään substanssiin käytännön asioiden rullatessa, eli kun kaikki ns. näkymätön taustalla toimii, kuten pitää.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Olen ollut mukana uudistusvalmistelussa vuodesta 2016, joten olen seurannut uudistuksen etenemistä läheltä jo pidemmän aikaa. Lähiaikojen suurin haaste on aikataulu, joka on muuttunut useaan kertaan tässä matkamme varrella. Toivoisin lakipohjasta pikaisesti lisää selkänojaa valmistelulle. Haaste on myös uudistuksen viestin tuominen kansalaisille helposti ymmärrettävällä ja selkeällä tavalla. Tämän eteen työskentelen tilaisuuksissamme yhdessä viestintämme kanssa.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Timantinkova asiantuntijuus ja yhteinen päämäärä, joka työyhteisössämme vallitsee. On etuoikeus saada työskennellä osana tätä joukkoa, jonka tavoitteena on rakentaa meille kaikille toimiva maakunta asiakaslähtöisine palveluineen.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Minusta muutos on aina mahdollisuus. Toki, kun kyse on maamme toistaiseksi mittavimmasta hallintouudistuksesta, on sen kriittinen tarkastelu ennen päätöksentekoa tarpeen. Koen, että uudistus tarvitaan ja näen sen suurimpana mahdollisuutena tasapuolisempien palvelujen tuotannon ja saatavuuden sekä kustannusten kasvun hillinnän.  On hyvä, että uudistuksen myötä viranomaistahojen määrä vähenee, jolloin asiakas saa useammat eri palvelut ns. samalta luukulta.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Varsinais-Suomen vahvuus on maakunnan monipuolisuus. Kaupungin ja maaseudun läheisyys ja vuorovaikutus, puhdas lähiruoka, vahva osaaminen teollisuudessa ja laadukas kulttuurielämä. Jaksan joka kerta innostua saaristosta ja merestä – ehkä siksi, että olen rannikkokaupungin kasvatti itsekin. Varsinaissuomalaisen saariston potentiaalissa olisi vielä paljon jalostettavaa elinkeinoelämän ja matkailun tarpeisiin.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Asun maalla avopuolisoni kanssa. Olen aktiivisesti mukana VPK- ja ensivastetoiminnassa, sillä ihmisten auttaminen on mielestäni yksi parhaista tavoista viettää vapaa-aikaa. Vaihtoehtoisesti kulutan tanssiparkettia, upotan kädet taikinaan tai jatkan jotakin lukuisista kesken olevista neuleprojekteistani.

 

"On etuoikeus saada työskennellä osana tätä joukkoa, jonka tavoitteena on rakentaa meille kaikille toimiva maakunta asiakaslähtöisine palveluineen."

Työryhmät

Tutkimus, koulutus ja kehittäminen turvataan sotessa alueellisella yhteistyöllä

Pitääkö maakunnan järjestää työterveyshuolto omille työntekijöilleen?

Kyllä, työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto omalle henkilöstölleen perustuu lakiin (TTH-laki 4§). Laki edellyttää vain ennaltaehkäisevän (ns Kela I korvausluokka) työterveyshuollon järjestämistä. Suurimmassa osassa Varsinais-Suomen kuntia ja kuntayhtymiä työnantaja on lisäksi järjestänyt työkykyä tukevaa sairaanhoidollista palvelua (ns Kela II korvausluokka) henkilöstölleen työterveyshuollosta. Tämän laajuudesta työnantaja päättää työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa tehtävässä erillisessä sopimuksessa.

Työnantaja voi hoitaa järjestämisvastuun siten, että tuottaa työterveyshuollon palvelun itse, yhdessä toisen työnantajan kanssa tai ostamalla palvelut.

Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit  lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Poliittinen ohjausryhmä summasi kevättä ja katsoi tulevaan

Sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kevään 2018 viimeinen kokous pidettiin maanantaina 18.6. Agendalla oli sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallinen tilanne ja Varsinais-Suomen valmistelun tilannekatsaus sekä henkilöstöasiat. Lisäksi esiteltiin yhtiöittämisselvitystä.  

Muutosjohtaja Laura Leppänen kävi läpi sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallista tilannetta ja tämän hetkistä aikataulua sekä sen vaikutuksia muutosorganisaation jatkovalmisteluun. Tieto siitä, että eduskunnan äänestys sote-laeista siirtyy kesälomien yli syyskuulle, otettiin muutosorganisaatiossa rauhallisin mielin vastaan. Valmistelua sopeutetaan uuden aikataulun mukaisesti eli esivalmistelua jatketaan syys-lokakuulle. Maakunta hakee parhaillaan rahoitusta jatkovalmisteluun.

Vaalit siirtyvät vuoteen 2019

Maakuntavaalien suhteen uusi aikataulu tarkoittaa, että vaalit siirtyvät vuoteen 2019, Leppänen kertoi poliittiselle ohjausryhmälle.

  • Käytännössä vaalien valmisteluun menee puoli vuotta siitä, kun väliaikaishallinto aloittaa toimintansa, tekninen minimiraja on 4 kuukautta.

Kasvupalveluissa on aloitettu markkinavuoropuhelut markkinatoimijoiden kanssa ja keskusteluja jatketaan syksyllä. Kuntien kanssa on käynnistetty kuntavuoropuhelu, ja niissä nousi vahvasti esiin maakunnan kuntia tukeva rooli yrityspalveluissa, Leppänen kertoi.

Lisäksi parhaillaan tehdään valmistelua koetalousarviota varten ja valmistellaan Varsinais-Suomen tahtotilaa ylimaakunnallisten tehtävien hoitamisen osalta. Myös konsernirakennevalmistelu on hyvällä mallilla.

Venyvä aikataulu lisää henkilöstön epävarmuutta

Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama esitteli ohjausryhmälle muutosorganisaation henkilöstötilannetta. Aikataulun venyminen haastaa muutosorganisaation henkilökuntaa sekä näiden henkilöiden taustaorganisaatioita. Saurama kertoi, että tavoitteena on jatkaa muutosorganisaatiossa määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteita lokakuun loppuun saakka, kun rahoituspäätös on saatu. Tämä edellyttää hyvän yhteistyön jatkumista henkilöstöä ”lainanneiden” organisaatioiden kanssa. Henkilöstöä lainanneilla organisaatioilla on haasteita korvata lainattua henkilöstöresurssia, mitä lyhyet määräaikaisuudet eivät helpota.

  • Kokonaisuutena henkilöstöön liittyvät riskit kasvavat uudistuksen aikataulun venyessä. Pitkään jatkuva epävarmuus haastaa henkilöstön jaksamista ja muutokseen sitoutumista.

Saurama korosti, että uuteen maakuntaan siirtyvä henkilöstö tarvitsee moninaista muutostukea, tiedotusta, koulutusta ja valmennusta. Henkilöstön voimavaroista on pidettävä huolta myös muutoksessa.

Uuden maakunnan strategialuonnos esiteltäisiin elokuussa

Leppänen kävi läpi strategiaprosessin valmistelutilannetta ja työsuunnitelmaa. Strategiaprosessin tavoitteena on tuottaa tiekartta uuden maakunnan maakuntastrategian luomiseksi. Tiekartan ensiluonnos on laadittu ja tarkoituksen onkin laatia useita eri strategiavaihtoehtoja. Väliaikainen toimielin puolestaan valitsisi aloittaessaan niistä sen strategiamallin, jonka se katsoo parhaiten heijastavan tulevan maakunnan arvoja ottaen huomioon resurssien asettamat reunaehdot.

  • Pyrimme laatimaan Varsinais-Suomen näköisen strategian, jossa korostuu maakunnan erityispiirteet ja joka kehittää alueen vahvuuksia. Toteutuksessa täytyy huomioida sairaanhoitopiirissä ja muutosorganisaatiossa jo tehty valmistelutyö. Maakunnan asukkaiden näkökulma tulee nostaa vahvasti esiin organisaatioiden ohella, Leppänen sanoo.

Strategiatyön tuloksia esiteltäneen elokuussa.

Yhtiöittämisvalmistelussa kartoitetaan luontevia liiketoimintamalleja

Selvityshenkilö Ari Mäkinen muutosorganisaatiosta selosti yhtiöittämiseen liittyvää valmistelutilannetta, johon lakivalmistelun tilanne myöskin vääjäämättä vaikuttaa. Työn keskiössä ovat olleet asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla toteutettavat palvelut. Tarkoituksena on kartoittaa, minkälaisia luontevia liiketoiminnallisia kokonaisuuksia maakuntaan muodostuu.

Selvityksen lähtökohtana on kysymys siitä, onko palveluita syytä yhtiöittää ja jos on, miten se toteutettaisiin niin, että nämä yhtiöt toimisivat myös markkinoilla. Palveluiden yhtiöittämistä puoltavat erityisesti ulkoiset syyt, kuten tarve parantaa markkinoiden toimintaa sekä lain vaatimus kilpailuneutraliteetista ja palveluiden turvaamisesta maakunnassa.

  • Tavoitteena on luoda tämänhetkistä tilannetta ketterämpi toimintaympäristö, jossa julkiset sote-laitokset olisivat kilpailukykyisiä ja houkuttelevia asiakkaiden ja osaavan ammattikunnan näkökulmasta, Mäkinen kertoi.

Sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän seuraava kokous pidetään 27.8.2018.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Tutkimuksen, koulutuksen ja kehityksen työryhmän valmisteluraportit

Tutkimuksen, koulutuksen ja kehityksen työryhmän valmisteluvaiheen raportti (päivitetty 6.6.2018)

Tutkimuksen alatyöryhmän raportti

Kehittämisen alatyöryhmän raportti

Tutkintokoulutuksen alatyöryhmän raportti

Täydennyskoulutuksen alatyöryhmän raportti