Ihmiset luovat muutoksen – Pasi Oksanen varmistaa toimivan sote-palvelutuotannon

Nimi

Pasi Oksanen

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Toimin erikoissuunnittelijana ja tehtävänäni on koordinoida sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon valmistelua. Tässä vaiheessa valmistelussa keskitytään erityisesti kysymyksiin siitä, kenelle, mitä ja miksi palveluja tuotettaisiin maakunnassa. Seuraavassa vaiheessa siirrytään kysymyksiin miten, missä, milloin ja kuka palvelut tuottaisi. Työtä teen erityisesti muutosorganisaation teemakohtaisten sote-valmistelijoiden kanssa. Työssä ovat tiiviisti mukana myös laajemmat valmisteluryhmät, joissa on mukana suuri joukko ammattilaisia myös muutosorganisaation ulkopuolelta.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Suurin haaste on hankkeen aikataulussa ja siinä, että valmistelua tehdään toistaiseksi tilanteessa, jossa uutta mallia koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty. Toinen suuri haaste on se, miten siirtymä nykyisestä toimintatavasta täysin uuteen malliin järjestää ja tuottaa palvelut onnistuu. Tähän sisältyy kuitenkin myös uudistuksen suurin mahdollisuus. Yhteinen valmistelu antaa paljon mahdollisuuksia hakea uusia malleja vastata ihmisten palvelutarpeisiin.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Hitaamminkin syttyvää inspiroi se, että saa olla mukana valmistelemassa yhtä suurimmista yhteiskunnallisista uudistuksista vuosikymmeniin. Ja jokapäiväisessä arjessa on hienoa tehdä työtä ryhmässä, josta löytyy niin paljon asiantuntemusta eri aloilta. Oman työn ohessa oppii kuin vahingossa joka viikko jotain uutta.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Näin iso muutos avaa oivan mahdollisuuden arvioida palvelujen toimivuutta laajana kokonaisuutena ja koko maakunnan asukkaiden näkökulmasta. Nykymalli on rakentunut vuosikymmenten kuluessa kymmenien organisaatioiden omista ratkaisuista ja siitä on muodostunut palapeli, jonka palaset eivät oikein aina sovi kohdalleen ja jossa asiakkaalle muodostuva kokonaiskuva voi olla hyvinkin erilainen, rakentajasta riippuen. Uudistus antaa meille mahdollisuuksia kohentaa asukkaiden yhdenvertaisuutta, vahvistaa peruspalveluja sekä parantaa palvelujen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Osaaminen on Varsinais-Suomen kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa. Vahva yliopistoverkosto, runsas koulutustarjonta sekä elinvoimainen ja monipuolinen yrityssektori ovat lähde, joka tuottaa koko ajan uusia mahdollisuuksia. Kun uskallamme ajatella riittävän rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, on meillä mahdollisuudet olla monessa asiassa Suomen ykkönen, olkoon laji sitten huipputeknologia tai asukkaiden hyvinvointi.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Ajatukset irtoavat työstä varmimmin tarinoiden voimalla tai palloilua seuraamalla. Tarinat aukeavat minulle parhaiten kirjojen tai teatterin kautta. Palloilupuolella väkevimpiä tuntemuksia nostavat kori- ja jalkapallo.

"Jokapäiväisessä arjessa on hienoa tehdä työtä ryhmässä, josta löytyy niin paljon asiantuntemusta eri aloilta. Oman työn ohessa oppii kuin vahingossa joka viikko jotain uutta."

Sairaanhoitopiirin laaja osaaminen hyödyksi sote-uudistuksessa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilökunnalle järjestettiin sosiaali- ja terveysuudistuksen infotilaisuus torstaina 3. toukokuuta 2018. Tilaisuudessa käytiin läpi valmistelun tämän hetkistä tilannetta ja henkilökuntaan kohdistuvia muutoksia. Puhujina olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä, Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiosta henkilöstöpäällikkö Laura Saurama sekä erikoissuunnittelija Mikko Pakarinen.

Haasteena resurssipula

Maakunnallinen valmistelu on Varsinais-Suomessa hyvässä vauhdissa, kertoi Setälä. Valmistelijoita on jo yli 50, ja heistä 20 työskentelee muutosorganisaatiossa kokopäiväisesti. Sairaanhoitopiiristä sote-uudistusta ovat mukana valmistelemassa muun muassa teknillinen johtaja, talousjohtaja, kaksi taloussuunnittelijaa, potilasturvallisuuspäällikkö, hankinta- ja logistiikkajohtaja, arkistopäällikkö ja erikoissuunnittelija.

Yksi sote-uudistusvalmistelun keskeisiä haasteita on resurssipula. Tehtävää työtä on enemmän kuin valmisteluun käytettävissä olevaa aikaa tai henkilöstöä. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon:

  • Minkälaista maakunnasta on tulossa organisaationa? Kuka meille määrittää budjetit ja kuka valvoo ja millä tavalla? Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia vasta myöhemmin, sanoo Setälä.

Laeista äänestetään kesällä, maakuntavaalit syksyllä

Varsinais-Suomessa on valmisteltu sairaalapalvelun konseptia, johon kuuluu mm. näyttöön perustuva hoito, korkeatasoinen diagnostiikka ja moniammatillisuus. Myös läpimenoaikoja täytyy optimoida ja turhat viiveet saada pois.

Sote-laeista äänestetään eduskunnassa todennäköisesti kesäkuun lopussa tai viimeistään heinäkuun aikana. Ellei lakia kesällä hyväksytä, maakuntavaaleja ei pystytä järjestämään syksyllä.

Ihmiskeskeisyys ja ennakoitavuus keskeisiä tavoitteita

Erikoissuunnittelija Mikko Pakarinen puhui sote-uudistuksen tavoitteista tämän hetkiseen tilanteeseen verraten:

  • Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii tällä hetkellä tehokkaalla hallinnolla, jossa valta, vastuu ja resurssit jaetaan eri organisaatioille, Pakarinen sanoi.

Tulevaisuudessa Pakarinen näkee ihmiskeskeisen ja ennakointikykyisen yhteiskunnan, jossa organisaatiot yhdessä työskennellen mahdollistavat sujuvia elämäntapahtumia ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

  • Monet voivat pitää minua idealistina, mutta mielestäni idealismia tarvitaan, hän sanoi.

Tällä hetkellä laaditaan valtakunnallisia toiminnan ja talouden tietopaketteja, jotka toimivat työkaluina maakunnalle palvelujen ohjaukseen. Niiden avulla voidaan myös verrata, miten eri sairaanhoitopiirien kulut nykyisin jakautuvat.

Uusi työpaikka 18 000 ihmiselle

Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama kertoi, että vakituinen henkilökunta, noin 18 000 ihmistä, siirtyy maakuntakonsernin palvelukseen sote-uudistuksen myötä.

  • Vakituista henkilökuntaa sijaistamassa on koko ajan useita tuhansia henkilöitä, jolloin kokonaishenkilöstömäärä lienee arviolta 23 000 henkilöä.

Henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteella joko maakuntaan tai maakunnan yhtiöön tai yhtiöihin. Tärkeää olisi säilyttää sairaanhoitopiirissä oleva osaaminen ja tietotaito.

  • Periaate on, että palvelusuhteen ehdot säilyvät samoina sopimuskauden loppuun, mutta työnantajan tarjoamat etuudet henkilöstölle määrittää uusi työnantaja, Saurama sanoi.

Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi työterveyshuolto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut.

Sauraman arvio aikataulusta on, että jos lait tulevat voimaan, henkilötason tietojen luovutus olisi valmis lokakuussa 2018.

Saurama muistutti kuulijoina olevaa henkilöstöä pitämään ennen kaikkea huolta omasta osaamisestaan ja jaksamisestaan tulevassa isossa muutoksessa.

 

Teksti ja kuva: Nadine Karell, tiedottaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Ihmiset luovat muutoksen – Petri Pihlavisto maakuntauudistuksen keskiössä

Nimi

Petri Pihlavisto

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Toimin erikoissuunnittelijana maakuntauudistuspuolen valmistelutehtävissä. Osallistun maakuntauudistukseen liittyvien asioiden koordinointiin, kokoan taustatietoja, laadin selvityksiä ja esityksiä sekä toimin asiantuntijajäsenenä valmistelutyöryhmissä.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Uudistuksen kireä aikataulu ja lukuisat tehtäväkokonaisuudet edellyttävät tehokasta priorisointia ja yhteistyötä toimialojen ja eri aluetasojen välillä. Uudistuksen siirtymävaihe on kriittisin, 2020 alussa palveluiden, järjestelmien ja yhteistyön pitää sujua niin, että palveluketjut toimivat. Tärkeätä on tehdä laajapohjaista yhteistyötä ja pyrkiä välttämään samojen asioiden keksiminen eri puolilla Suomea. Haasteena on myös oivaltaa kaikki ne uudet mahdollisuudet, joita uudistus luo.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Innostavaa on työskennellä osaavien ja motivoituneiden ihmisten kanssa uudistuksen keskiössä. Uusiin asioihin tutustuminen, tehtävien monipuolisuus ja haasteellisuus sekä työskentely todella laajassa yhteistyöverkostossa on mielenkiintoista.  Ennestään tutut ELY- ja TE-toimistoverkostot auttavat valmistelutehtävien hoitamisessa.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Kyse on hallintouudistuksesta, jossa on mahdollisuus kehittää uusia toimintamalleja niin, että palvelut voidaan tulevaisuudessa tuottaa järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Toimialarajat ylittävä yhteistyö on tässä avainasemassa. Asiakaskokemuksen pitää parantua ja byrokratian vähentyä. Sähköisiä palveluja pitää lisätä niin, että asiakas voi hoitaa rutiinipalvelut viranomaisten kanssa paikasta ja ajasta riippumatta.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Positiivinen rakennemuutos kannattaa hyödyntää Varsinais-Suomessa täysimääräisesti. Esimerkiksi jo ennestään runsasta koulutustarjontaa voidaan edelleen lisätä yritysten ja tulevaisuuden tarpeiden suuntaan. Alueen yritysmyönteisyyttä ja positiivista mielikuvaa pitää edelleen jalostaa, jotta kyetään houkuttelemaan alueelle riittävästi työvoimaa ja uusia yrityksiä.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Kesäisin matkustelen, remontoin omakotitaloa ja mökkeilen perheen kanssa. Kulttuuritapahtumat kiinnostavat laidasta laitaan, viimeksi kävin katsomassa Seitsemän veljestä. Harrastan liikuntaa itse ja valmennan nuoria yleisurheilijoita Kaarinassa. Pojan jalkapalloharrastuksesta on tullut koko perheen harrastus.

"Asiakaskokemuksen pitää parantua ja byrokratian vähentyä."

Kasvu-, maahanmuutto- ja kehittämispalvelujen valmistelu etenee yhdessä työryhmässä

Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen esivalmistelu on edennyt alkuvuonna. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista eteni hallituksen esityksenä eduskuntaan maaliskuun lopussa ja linjaukset eri tahojen työjaoista ja yhteistyöstä kuten esimerkiksi allianssimallista saatiin käsiin alkuvuonna. Linjaukset ovat helpottaneet uudistusvalmistelun suuntaamista, vaikkakin lakien käsittely eduskunnassa on yhä edessä.

Maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmien kokoonpanoja muutettiin 1.5. alkaen siten, että työvoimapalveluita, aluekehittämistä ja elinvoimaa sekä maaseudun kehittämissektoria valmistelleet tahot kootaan yhdeksi työryhmäksi. Uusi kasvu- ja elinvoimatyöryhmä käsittelee maakunnan kasvu- ja elinvoimapalveluita, jotka kokoavat yhteen näiden sektorien TE-hallinnossa, ELY-keskuksessa ja maakunnan liitossa tällä hetkellä järjestettävät toiminnot.

  • Yhdistämällä ja tiivistämällä aiempaa esivalmistelua pyritään siihen, että TE-toimiston, ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton vastuuvalmistelijoiden valmistelutehtävät hioutuvat entistä paremmin yhteen. Tällainen yhteistyö antaa meille kaikille myös hyvän ensikosketuksen tulevan maakunnan toiminnasta, kertoo Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio.

Valmistelussa suunnitellaan kasvupalvelujen järjestämistehtävää

Parhaillaan valmistellaan kasvupalveluiden järjestämistehtävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lakipakettia tarkastellaan tarkoin – mitä palveluja maakunnan on lakisääteisesti järjestettävä ja mitä voidaan vapaaehtoisesti järjestää. Samalla käydään vuoropuhelua sekä markkinatoimijoiden että kuntien kanssa.

  • Olemme jo tovin odottaneet, milloin voimme todella tuloksellisesti siirtyä nykyisten organisaatioiden kuvauksista tulevien rakenteiden valmisteluun kun nyt säädöspuitteet alkavat olla selviä. Toki paljon pohdintoja on tehty. Ensin työn alla on tulevien kasvupalveluiden järjestämistehtävien suunnittelu. Valmistelutahtia on kiristetty vuodenvaihteen jälkeen, kertoo uuden kasvun ja elinvoiman edistämisen työryhmän puheenjohtaja Kjell Henrichson Varsinais-Suomen TE-toimistosta.
  • Katsomme mitä palveluja markkinoilla tuotetaan ja mitä maakunnan kannattaisi tuottaa itse. Tämä vaatii keskustelua, kartoittamista ja vuorovaikutteisuutta. Tulevan päätöksenteon pohjaksi tarvitsemme hyvin valmisteltuja ja vertailukelpoisia esityksiä siitä, miten palvelut kannattaa järjestää ja millaisin mallein tuotantoon kannattaa lähteä. Positiivinen rakennemuutos haastaa maakuntaa, asiakkaiden palvelut on turvattava muutoksessa, kuvailee muutosjohtaja Laura Leppänen.

Lisätietoja:

Kjell Henrichson,  kjell.henrichson(a)te-toimisto.fi, 040 8388865

Tarja Nuotio, tarja.nuotio(a)varsinais-suomi.fi, 040 506 3715

Laura Leppänen, laura.leppanen(a)varsinais-suomi.fi, 040 767 4364

Sinua saattaa kiinnostaa myös