Vuoropuhelu sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisen edellytyksenä

Tupa täyttyi, kun hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nergin johtama maakuntakierros saapui Turkuun perjantaina 18. toukokuuta 2018. Puheissa korostui kuntien, maakuntien ja valtion välisen yhteistyön merkitys. Valmistelusta vastaavien ministeriöiden virkamiehet ja Varsinais-Suomen toimijat hakivat yhteisiä ratkaisuja pienryhmätyöskentelyn kautta.

  • Olemmeko tunnistaneet muutokseen liittyvät riskit? Onko tämä uusi aluehallinnon rakenne paras Suomelle nyt? Mikä on maakuntien toimeenpanokyky? Olemmeko valmiita 1.1.2020?, alivaltiosihteeri Päivi Nerg avasi Turun tilaisuuden nostamalla esiin sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä suuria ja vielä avoimia kysymyksiä.

Nergin mukaan valmistelijoiden onkin näin loppumetreillä hyvä palata uudistuksen liikkeelle sysänneisiin syihin ja sen perimmäisiin tavoitteisiin:

  • Hallinto on palvelua ja ihminen on sen keskiössä. Tätä emme saa unohtaa missään vaiheessa, sanoi Nerg.

Nerg vakuutti, että uudistuksessa toteutuvat yhdenvertaisuus ja demokraattinen ohjaus. Maakuntamallilla haetaan vahvempaa tekijää toteuttamaan väestörakenteen muutoksesta ja säästötarpeista syntyneitä muutostarpeita.

  • Tavoitteena on tuottaa palveluja yhdessä kuntien kanssa täällä [Varsinais-Suomessa] oleville ihmisille. Lähipalvelut ovat tärkeä osa uudistusta ja teknologiaa hyödynnetään yhä tehokkaammin ihmisten kohtaamiseen, hän jatkoi.

Nerg sanoi ymmärtävänsä maakuntien huolet rahoituksesta sekä paineet käynnistää toiminta vuoden 2020 alussa. Lähtökohtana kuitenkin on, että 2020 maakuntavaltuustot ovat olemassa ja aloittavat toimintansa. Valtuustojen ensimmäiset tehtävät ovat äärimmäisen tärkeitä ja käytäntö näyttää, onko maakunnalle osoitetut tehtävät määritelty oikein.

Onnistumisen edellytyksenä on dialogi

Tulevia haasteita on monia. Suurin niistä on kaiken valmistelun takana jatkuvasti venyvä aikajänne ja siitä johtuva epävarmuus. Myös kulttuurillinen muutos julkisella sektorilla on merkittävä. Itsensä alas ajavilla organisaatioilla on valtava työmäärä, kun maakuntien toimintaa ohjaava väliaikainen toimielin (VATE) aloittaa toimintansa. Kunnat säilyvät ja ovat jatkossakin erittäin tärkeä kumppani, Nerg muistuttaa.

Tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa toimitaan sujuvasti yhteistyössä niin kuntien ja maakuntien kuin maakuntien ja valtionkin välisissä rajapinnoissa.

  • Valtio ei halua johtaa, vaan ohjata maakuntia. Uutta hallintorakennetta rakennetaan rinnakkaisesti, ei alisteisesti, sanoi Nerg.
  • Onnistumisen edellytyksenä on tehokas dialogi ja luottamus eri toimijoiden välillä, myös johtamisen ja viestinnän merkitys korostuu, hän jatkoi.

Varsinais-Suomessa onnistuttu monella taholla

Muutosjohtaja Laura Leppäsen mukaan Varsinais-Suomen valmistelussa on sisäistetty hyvin valtion tason sote- ja maakuntauudistukselle asetetut tavoitteet erityisesti asiakaskeskeisyyden saralla. Eri osa-alueet on otettu kattavasti huomioon: peruspalveluiden, digitaalisuuden ja palveluverkkojen lisäksi on myös pohdittu mm. kasvupalvelujen ja työterveyden yhtiöittämistä, hallinnon malleja, varautumista, vaaleja ja kiinteistö- ja tukipalveluja.

Lakiperustan puuttuminen haastaa valmistelua monin tavoin nyt 63 hengen muutosorganisaatiossa. 51 eri toimintakulttuurin yhteen saattaminen ei ole helppo tehtävä sekään. Myös Varsinais-Suomessa halutaan panostaa digitalisaatioon, mutta samalla ollaan huolissaan sekä taloudellisten että henkilöresurssien riittämisestä.

  • Tulevissa keskusteluissa tulee korostumaan se, mihin maakunnan saama, n. 1,7 miljardin euron summa käytetään. Kuka määrittelee sen, mikä on tärkeää ja mihin maakunnassa panostetaan? Leppänen kysyi.

Kaiken kaikkiaan hyvää edistystä on saatu aikaan niin sote-puolella kuin konsernirakenteen ja -hallinnon suunnittelussakin. Myös palveluverkko sekä sote- että maku puolella alkavat olla hahmottumassa. Valmistelussa on koettu monenlaisia onnistumisia.

  • Olemme onnistuneet tuomaan keskusteluun rakentavia näkökulmia ja siirtymään edustuksellisesta päätöksenteosta verkostomaiseen ja osallistavaan, avoimuuteen perustuvaan yhteistyöhön.

Erityisesti kolmannen sektorin kanssa työskentelyyn on saatu uusia näkökulmia – kiitos Varsinais-Suomalaisten järjestöjen aktiivisen osallistumisen valmistelutyöhön. Kiitokset Leppäseltä sai myös muutosorganisaation oma väki:

  • Olemme saaneet mukaan hyviä ihmisiä, jotka todella tekevät työtä maakunnan etu edellä, Leppänen kehui.
  • Pyrimme olemaan kaikessa ketteriä, proaktiivisia ja panostamme jatkuvasti viestintään ja vuorovaikutukseen.

Maakunnalta odotetaan jatkossa omia ratkaisuja

Ministeriöiden ja muutosorganisaation puheenvuorojen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua muun muassa maakunnan ja valtion välisestä työnjaosta; mitä tarkoitetaan vahvalla järjestäjällä ja mitkä ovat maakunnan omaehtoisen kehittämisen mahdollisuudet suhteessa valtion ohjaukseen.

Vaativaan yleisöön tottuneet Nerg sekä maakuntauudistuksen muutosjohtaja Kari Hakari (VM) ja neuvotteleva virkamies Salme Kallinen (STM) vastasivat kysymyksiin perusteellisesti ja toisaalta myönsivät ettei kaikkiin kysymyksiin todellakaan ole vielä vastausta. Ministeriöiden pohjaviesti oli, että tulevaisuudessa maakunnilta odotetaan omia, oman maakunnan näkökulmasta itsekkäästi tehtyjä ratkaisuja, jotta palvelut toimivat asukkaille saumattomasti jatkossakin. Tietyissä asioissa, kuten palvelun tuotannon organisoinnissa vastuu on maakunnalla, jolle tulee uudistuksen yhteydessä vahva ohjaus- ja valvontavalta.

Iltapäivällä keskustelut siirrettiin eri aiheita käsitteleviin pienryhmiin. Tilaisuudessa esiin nousseisiin kysymyksistä laaditaan koostetta myös Kimpassa-Allihopa-sivustolle.

Pitääkö kolmannen sektorin yhtiöittää palveluitaan?

Ei ole pakko yhtiöittää. Järjestöjen on tosin osattava jatkossa arvioida oikein oman hyvinvointi ja terveystoimintansa luonne joko markkinalähtöisenä palveluna tai järjestölähtöisenä toimintona. Järjestön talousvastuiden ja luottamushenkilöiden vastuiden selkeyden kannalta voi olla turvallisempaa eriyttää markkinoilla toimiva osuus erilliseen yhtiöön tai osuuskuntaan.

Osaa palveluista/toiminnoista, jotka uudistuksen myötä päätyvät asiakassetelin piirin, ovat tuottaneet järjestöt, jotka ovat toimintoihinsa saaneet joko Stea-avustusta ja/ tai kuntien tai sairaanhoitopiirien avustusta. Näiden toimintojen osalta muutos on merkittävä ja tulee vaatimaan toimintojen tunnistamista laadultaan markkinalähtöisiksi palveluiksi, joihin ei saa jatkossa antaa julkista tukea.

Vastaavasti muut tai ”jäljelle jäävät” sote-palveluiden rajapinnassa olevat hyte-toiminnot on syytä tunnistaa järjestölähtöisiksi toiminnoiksi, joissa ei voi olla lähtökohtaisesti asiakassetelillä maksettavien palveluiden kanssa päällekkäisyyttä.

Henkilökohtaisen budjetin muutos muistuttaa pitkälti yllä olevaa asiakassetelin mukanaan tuomaa muutosta.

Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit  lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Varsinais-Suomen valinnanvapauspilotille ei myönnetty ensimmäisen vaiheen rahoitusta – toinen haku syksyllä 2018

Hallitus antoi 8.3.2018 eduskunnalle esityksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki). Varsinais-Suomen maakunta haki valtionavustusta valinnanvapauspilottiin, joka nimettiin ”Omalla budjetilla allihopa” -pilotiksi. Asiasisältönä on henkilökohtainen budjetti ja kohderyhminä ovat vammaispalvelut sekä ikäihmisten omaishoitoa tukevat palvelut. Varsinais-Suomi lähti hakemaan Omalla budjetilla allihopa -pilottiin vahvaa lähes 16 miljoonan euron rahoitusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli varannut ensimmäiseen vaiheeseen 100 miljoonaa euroa vuoden 2018 budjettiin. Rahoitus on myönnetty Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntiin.

Varsinais-Suomessa valinnanvapauspilottiin sitoutui ja sen valmisteluun osallistui 18 kuntaa, joiden väestömäärä kattaa reilusti yli vaaditun 80% osuuden maakunnan väestöstä.

  • Kyllä se harmittaa, 18 kuntaa oli jo sitoutunut hienosti valmisteluun ja pilotin toteuttamiseen. Henkilökohtainen budjetti on Suomessa vielä tuntematon tapa järjestää ja tuottaa sote-palveluita. Tämä muutos edellyttää treeniä niin asiakkailta, heidän läheisiltään, ammattilaisilta kuin palvelujen järjestäjiltä ja tuottajilta, jotta yhteistyö sujuu saumattomasti sitten kun henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön keväällä 2020, sanoo pilotin hankepäällikkö Samuli Koskinen.
  • On päivän selvää, että mallia tulee saada testata myös Varsinais-Suomessa, jotta pystytään varautumaan mahdollisiin epäkohtiin ja vahvistaa sen sujuvia osia. Toivonkin, että kaikki jo nyt mukana olevat kunnat ovat myös toisessa haussa mukana. Muutkin ovat tervetulleita, Koskinen lisää

Kehysriihipäätöksessä valinnanvapauden pilottien toteutukseen on varattu 100 miljoonan euron lisärahoitus. Pilottien kokonaisrahoitus on tällöin 200 miljoonaa euroa. STM:n tiedotteen mukaan lisärahoitus suunnataan erityisesti siten, että pilotointi laajenee myös niihin maakuntiin, jotka jäivät ilman rahoitusta tämän kevään haussa. Valinnanvapauspilottien uusi hakukierros järjestetään syksyllä 2018. Haun kriteerit julkaistaan elokuussa 2018.

  • Uskoisin, että Varsinais-Suomi on rahoitusten saajien joukossa, sillä Varsinais-Suomi on tällä hetkellä yksi kolmesta maakunnasta, joissa ei vielä valinnanvapauskokeiluja ole toteutettu, toteaa Samuli Koskinen.

 

Lisätietoa:

Seija Aaltonen, kuntayhtymän johtaja, seija.aaltonen@kto-vs.fi, p. 050 597 4980

Antti Parpo, sote-muutosjohtaja, antti.parpo@varsinais-suomi.fi, p. 040 642 8682

Samuli Koskinen, hankepäällikkö, samuli.koskinen@kto-vs.fi p. 040 663 1340

Muutosjohto päätti seutukierroksen aurinkoiseen Saloon

Muutosjohdon keväisen seutukierroksen viimeisenä kohteena oli Salo. Tilaisuuden avasi Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna, joka toi avauspuheenvuorossaan esille sekä kuntaliitoksessa että elinkeinoelämän rakennemuutoksessa testattua Salon seudun muutososaamista ja ketteryyttä.

Inna korosti, että uudistuksessa on kaikille löydyttävä ”koti”, oli kyseessä sitten henkilöstön edustaja tai asiakas. Hän toi esille myös uudistuksen valmisteluun liittyvää eri toimijoiden välistä kanssakäymistä ja vuorovaikutusta, josta parhaimmillaan kasvaa uudenlaista maakunnallista yhteisöllisyyttä.

Valmistelun palaset liikkuvat edelleen

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen muisteli puheenvuoronsa alussa Salossa vuoden 2017 maaliskuussa järjestettyä seutukiertueen tilaisuutta ja totesi, että vuoden takaiseen verrattuna ollaan valmisteluresurssien osalta onneksi aivan toisella tasolla. Tosin myös moni muu asia on muuttunut, aina uudistuksen aikataulua myöten.

Uudistuksen valmistelutilanteen lisäksi Laura Leppäsen, sote-muutosjohtaja Antti Parpon ja henkilöstöpäällikkö Laura Sauraman esityksissä sivuttiin myös yleisempiä kehitystrendejä, jotka luonnollisesti vaikuttavat myös valmisteluun. Digitalisaatio, robotiikka, tekoäly, osallisuus ja osallistaminen, kilpailu osaajista sekä Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos tuovat koko ajan uutta ja myös ennakoimatonta toimintaympäristöömme.

Seutukierros päättyi odottaviin tunnelmiin

Muutos koskettaa aina yksilötasolla ja henkilöstön muutosvalmiuksista onkin jo keskusteltu paljon. Antti Parpo toi puolestaan esille palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon liittyvän poliittista päätöksentekokulttuuria koskevan muutoksen. Uudessa maakunnassa päättäjän rooli poikkeaa olennaisesti kuntapäättäjän roolista, sillä palvelujen tuotanto erotetaan suorasta poliittisesta ohjauksesta.

Muutosjohdon seutukiertue päättyi odottavissa tunnelmissa. Valmistelutyön todettiin jatkuvan aktiivisesti olemassa olevien reunaehtojen puitteissa, sillä lakiesitykset ovat edelleen eduskunnan käsittelyssä. Muutosjohtaja Parpon sanoin: Nyt ollaan todella isojen päätösten edessä.

 

Muistiot, aluekehitys, elinvoiman tukeminen ja rahoitus

Muistio 16.8.2016 Aluekehitys, elinvoiman tukeminen ja rahoitus

Muistio 8.9.2016 Aluekehitys, elinvoiman tukeminen ja rahoitus

Muistio 26.9.2016 Aluekehitys, elinvoiman tukeminen ja rahoitus

Muistio 9.11.2016 Aluekehitys, elinvoiman tukeminen ja rahoitus 

Muistio 12.1.2017 Aluekehitys elinvoiman tukeminen ja rahoitus

Muistio 15.3.2017  Aluekehitys elinvoiman tukeminen ja rahoitus 

Muistio 5.6.2017 Aluekehitys, elinvoiman tukeminen ja rahoitus

Muistio 28.2.02018 Aluekehitys, elinvoiman tukeminen ja rahoitus