Uusia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malleja ja rakenteita syntyy

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on luonteeltaan poikkihallinnollista ja laaja-alaista. Ongelmana työssä on usein omistajuuden puuttuminen. Tätä ongelmaa olemme ratkoneet Varsinais-Suomessa jo useampia vuosia. Meillä hyte-työ käynnistyi vuoden 2015 lopussa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitystyön myötä perustimme alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän.

Ryhmässä kartoitimme varsinaissuomalaisten hyvinvointia ja terveydentilaa sekä laadimme yhteiset tavoitteet ja toimenpideohjelman. Ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus julkaistiin keväällä 2017 ja uusi päivitetty evoluutioversio on tulossa vielä kuluvan kevään aikana.

Hyte-työ on sote-uudistuksen ytimessä

Työryhmämme on jatkanut työskentelyä osana sote- ja maku-valmistelurakennetta. Näin ollen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pääsi käynnistymään pienessä etunojassa muuhun sote- ja maku-valmisteluun nähden.

Uskallan väittää, että meillä Varsinais-Suomessa on tunnistettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys koko sote-uudistuksen tavoitteiden onnistumisen kannalta. Hyte-työhän on koko uudistuksen ydinkysymys! Sillä vaikutetaan suoraan korjaavien sote-palveluiden tarpeeseen. Jos tämä pohja pettää, hyvinvointi- ja terveyserot vain kasvavat eikä tavoiteltuja kustannussäästöjä synny.

On muistettava, että kunnat ovat jatkossakin avainasemassa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta myös maakunnalla on omat tehtävänsä tähän liittyen. Olennaista on saada toimiva yhteistyömalli kuntien ja maakunnan välille. Myös kuntien tilanteiden ja erityisten haasteiden sekä vahvuuksien tunnistaminen suhteessa maakunnan keskiarvoon on tärkeää.

Haluamme Varsinais-Suomesta onnellisten ihmisten maakunnan!

Ensimmäinen ja tärkeä yhteistyön muoto meillä on Varsinais-Suomen kuntien hyte-koordinaattoriverkosto, joka perustettiin nyt huhtikuussa. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitimme mm. kuntien odotuksia verkostolle ja yhteistyörakenteille sekä kuntien tarpeita poliittisten päättäjien kouluttamiseksi hyte-asioissa. Verkosto on tärkeä väylä saada kuntien hyte-työ näkyväksi maakunnan sisällä. Tavoittelemme yhteisiä käytäntöjä ja kehittämishankkeita koko Varsinais-Suomeen sekä työkaluja ja vertaistukea edistämistyötä tekeville kuntien työntekijöille.

Hyte-koordinaattoreiden nimeäminen kaikkiin 27 Varsinais-Suomen kuntaan on hyvä alku alueellisen yhteistyön lisäämiselle sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ilosanoman levittämiselle. Kunnianhimoisena jatkotavoitteenamme on, että hyte-asiat näkyisivät voimakkaasti myös tulevan maakunnan päätöksenteossa sekä virkamiesvalmistelun rakenteissa. Kun teemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä aidosti yhdessä ja yhteisillä tavoitteilla, niin siinä samalla rakennamme Varsinais-Suomesta onnellisten ihmisten maakuntaa. Ilman jaettua ymmärrystä nykytilan haasteista, ei synny sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Karoliina Luukkainen
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen hyte-työryhmän puheenjohtaja sekä hyte- ja osallisuusasioiden vastuuvalmistelija Varsinais-Suomen sote- ja maku-uudistuksen muutosorganisaatiossa.

Tietosuojaseloste

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Kimpassa-Allihopa-muutosorganisaation uutiskirjeiden ja tiedotteiden postituslistoilla käsiteltävistä henkilötiedoista.

Käytämme postituslistoja tiedottaaksemme sinulle Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan Kimpassa-Allihopa-muutosorganisaation toimintaan, tilaisuuksiin ja kokouksiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Osallistuja- ja asiakasrekisterit sekä postituslistat ovat henkilörekisterejä, joihin sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja kansallista tietosuojalainsäädäntöä.

Osallistuja- ja asiakasrekisterin sekä postituslistan rekisterinpitäjänä on Varsinais-Suomen liitto/ sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatio. Henkilötietojesi vastaanottaja on Varsinais-Suomen liiton/muutosorganisaation henkilöstö ja uutiskirjeen lähetyksessä mahdollisesti käytetty ulkopuolinen palveluntarjoaja.

Henkilötietojasi säilytetään sen ajan, kun olet osallistuja- ja asiakasrekisterin tai postituslistan jäsenenä. Henkilötietojasi ei siirretä EU:n ulkopuolelle. Tietoja säilytetään Varsinais-Suomen liiton tai osallistuja- ja asiakasrekisterin / uutiskirjeen palveluntuottajan palvelimella. Rekistereistä ei pääsääntöisesti synny manuaalista aineistoa, mutta jos sellaista on, se hävitetään käytön jälkeen tietoturvallisesti.

Sinulla on oikeus saada tieto siitä, mitä sinua koskevia henkilötietoja käsittelemme, oikeus saada tietosi oikaistuiksi, poistetuiksi, rajoitettua niiden käsittelyä tai vastustaa käsittelyä sekä oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen. Tämän lisäksi voit valittaa toiminnastamme liittyen henkilötietojesi käsittelyyn tietosuojavaltuutetulle.

Varsinais-Suomen liiton/sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation sähköpostilistoille sekä osallistuja- ja asiakasrekisteriin liittyminen on vapaaehtoista, ja annettujen tietojen perusteella ei tehdä automatisoituja päätöksiä eikä henkilötietoja käsitellä muuhun kuin edellä selostettuun käsittelytarkoitukseen. Henkilötietojasi ei käytetä eikä luovuteta käytettäväksi suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia eikä markkina- ja mielipidetutkimusta varten.

Uudistuksen valmistelu on avointa ja läpinäkyvää ja kansalaisille halutaan tarjota helposti saatavaa tietoa uudistuksen valmistelijoista ja heidän saavutettavuudestaan. Julkaisemme Kimpassa-allihopa.fi-sivustolla valmistelevien virkamiesten, työryhmien jäsenten ammattinimike- ja työyhteystietoja sekä valokuvia. Voit pyytää tietojen poistamista tai korjaamista ottamalla yhteyttä muutosorganisaatioon.

EU:n tietosuojasäädös

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on henkilötietojen suojaa koskeva EU-säädös. Sitä alettiin soveltaa 25. toukokuuta 2018, ja se korvaa suurelta osin nykyisen tietosuojasääntelyn. GDPR-asetusta sovelletaan kaikessa EU:n sisällä tapahtuvassa tai EU:n kansalaisiin liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä.

Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on yhtenäistää ja yksinkertaistaa tietosuojasääntelyä ja vahvistaa henkilötietojen suojaamista samalla tavalla eri puolilla EU:ta.

Ihmiset luovat muutoksen – asiakas Taina Kailan työn ytimessä

Nimi

Taina Kaila

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Tehtäviini ensi sijaisesti kuuluu sääntökirjojen valmistelu asiakkaan näkökulmasta. Mutta vahvasti tehtäviini on liittynyt myös mm. palveluntuottajien hyväksymismenettelyyn liittyvät asiat sekä asiakkaiden palveluohjaus. Lisäksi haluni on vahvasti ”sekaantua” myös asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin kehittämiseen.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Muutos on aina haaste, joka tulisi nähdä positiivisena haasteena. Aikataulut tehtävän työmäärän näkökulmasta on suuri haaste. Mutta tärkeintä olisi saada luoduksi maakunnan asukkaille turvallinen kuva siitä, että palvelut toimivat. Tämän vuoksi lakitekstit pitäisi saada sellaiseen muotoon, että ne olisivat ilman lakimiestutkintoakin ymmärrettävissä.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Uudet asiat ovat aina innostavia. Tehtävän myötä olen päässyt kehittämään tulevaisuuden maakuntaa aivan upeiden ja kehitysmyönteisten työkavereiden kanssa.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Tärkein asia olisi saada palvelut joustaviksi siten, että saataisiin otettua paremmin haltuun koko asiakkuus, yhdessä asiakkaan kanssa. Mahdollisuutena näen myös uudenlaisen työkulttuurin luomisen avoimempana ja asennevapaampana.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Varsinais-Suomen alue on kulttuurisesti moninainen, merellisyys luo omat lähtökohtansa ja toisaalta viljavainiot Loimaan ”tyttönä” on mukavaa katsottavaa. Muun muassa kaikkia näitä tulisi hyödyntää edelleen. Tietenkin teknologinen kehitys, meriteollisuus ja autoteollisuus ovat todella tärkeitä elinkeinoelämälle ja siten myös työllisyydelle ja työllistymiselle.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Tärkein tehtävä on mummin rooli kohta kaksivuotiaalle Jamille. Muutoin lähes kaikki muu vapaa-aika kuluukin mökillä ja siellä pääasiassa hyötyliikuntaan, puun kaatoon, rakentelemiseen ja kaikenlaiseen koukkimiseen. Lisäksi luen mielelläni rikosjännäreitä auringonpaisteessa tai takkatulen loisteessa. Ja joskus käydään Uriah Heepin keikoilla – tätä ei varmaan olisi kuulunut kertoa.

 

"Muutos on aina haaste, joka tulisi nähdä positiivisena haasteena."

Digitalisaation johtamisen avaimet

Tietohallintojohtaja Tapio Järvenpää esittelee blogissaan kolme teesiä digitalisaatiosta. Teesit käsittelevät asiakasta, työkaluja ja viitearkkitehtuuria.

Koskaan aiemmin urani aikana en ole nähnyt yhtä paljoa valmisteluja, kuin nykyisessä työssäni muutosorganisaatiossa: viitearkkitehtuureja, menetelmäkehitystä, standardeja, tiekarttoja, koulutusta, kansallisia työryhmiä, palveluyhtiöitä ja pilottirahoitusta. Yhtä paljon olen todistanut hyödyntämätöntä potentiaalia: arkkitehtuurista piittaamattomuutta, menetelmien kakofoniaa, standardien hyödyntämättömyyttä ja digitalisaation etäisyyttä sekä arkiseen työhön että päätöksentekoon.

Onneksi sentään valoakin pilkahtelee, mutta parempaan pitää pystyä. Ei riitä, että isot kaupungit näyttävät mallia arkkitehtuurissa ja tietomalleissa sekä avainosaajien rekrytoinneissa. Näin suuren hankkeen onnistumisen takaa vain kaikkien osallistuminen, oman ajattelun ja jokapäiväisen tekemisen modernisointi.  

1) Asiakaskeskeisyys mahdollistaa digitalisaatiossa onnistumisen

Lähtökohtana on, että asiakas eli kuntalainen ja tuleva maakuntalainen, asetetaan kaiken kehityksen keskiöön. Asiakas käyttää palveluita ja mitä helpommaksi niiden käyttö hänelle tehdään, sitä jouhevammaksi muuttuu myös niiden tuottaminen ammattilaisille. Tämän lisäksi asiakkaan pitää voida helposti hallita palveluihin liitettyjä omia tietojaan sekä tarkastella asiointejaan.

Tällä hetkellä monet kansalliset ja paikalliset kehityshankkeet tuottavat omia, siilomaisia palveluratkaisujaan. Tämä johtaa pirstaloitumiseen eli malliin, jossa alueellisten järjestelmien välillä parhaimmillaankin ainoa yhteinen tekijä on Väestörekisterikeskuksen tuottama vahva tunnistautuminen. Tämä epäedullinen kehityssuunta on käännettävä kahdesta syystä: ei ole mitenkään perusteltavissa, että asiakas joutuu opettelemaan erilaisia ajanvaraus- ja muita asiointikäytäntöjä kulloisestakin tarpeestaan johtuen, eikä se ole perusteltua myöskään järjestelmien kehittämisen kustannusvaikutusten näkökulmasta.

Asiakaskeskeinen lähestymistapa sisältää myös jatkuvan palautteen keräämisen. Mikä olisikaan parempi keino kehittää palveluita, kuin systemaattinen asiakastyytyväisyyden mittaaminen kaikista käytetyistä palveluista, ja tämän tiedon hyödyntäminen?

Täyskäännös tarvitaan myös asiakkuudenhallinnan käsitteessä: sen sijaan, että hallintokeskeisesti rakennellaan tapahtumatietovarantoja, jokainen maakunta tarvitsee keskitetyn asiakasjärjestelmän, joka jakaa palveluihin kirjautuvien asiakkaiden perustiedot ja kerryttää asiointitietoja asiakkaan helposti selattavaksi ja hallittavaksi.

Mitä pitää kysyä kun hankkeet esittelevät suunnitelmiaan? “Missä näissä kaavioissa on asiakas?”

2) Arvonluonnin mallintaminen kompleksisessa ympäristössä vaatii yksinkertaiset työkalut

Jokainen kuluttajamarkkinoille tähtäävä start-up pohtii asiakasarvoa ensimmäiseksi ja koko ajan. Mitä asiakas saa? Miten sovellus helpottaa hänen elämäänsä? Miten jonkin asian toteuttamisesta tulee nopeampaa ja halvempaa? Onko arvo riittävä siihen, että uuden opettelun vaivan kynnys ylittyy? Miten palvelu erottuu muista samanlaisista? Miksi asiakas valitsisi tämän palvelun? Miten asiakas löytää palveluun? Kaikki vastaukset ovat olettamuksia, mutta siitä huolimatta ne dokumentoidaan, arvioidaan ja niistä muodostetaan konsensus. Olettamuksia aletaan testata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aidossa asiakasympäristössä.

Sama pätee myös vakiintuneemmissa organisaatioissa sillä erolla, että olettamuksien toteutumiseksi toiminnan on muututtava ja siksi toiminnan muutostarpeet on dokumentoitava yhdessä olettamusten kanssa. Ilman vahvaa linkkiä asiakasarvon ja toiminnanmuutoksen välillä on vaarana asiakastarpeen mitätöinti.

Dokumentoinnin työkaluksi kelpaa start-up-maailmasta tuttu, julkiselle puolelle muokattu, ns. business model canvas. Yhtään sähköisen palvelun kehityshanketta ei pitäisi käynnistää ilman kyseisen työkalun käyttöä.

Mitä pitää kysyä kun hankkeet esittelevät suunnitelmiaan? “Millaista asiakasarvoa hanke tuottaa?”

3) Viitearkkitehtuurit jäsentävät tiedon kokonaisuuksiksi

Johtamisen viitearkkitehtuuri, valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuri, maakuntien viitearkkitehtuuri, jne. Näitä kyllä riittää ja kaikki ne tähtäävät yhteiseen lopputulemaan: parantamaan tiedolla johtamisen kyvykkyyksiä. 

Viitearkkitehtuurit ovat usein turhan kunnianhimoisia ja täydellisyydessään valitettavan epäkäytännöllisiä. Tosin niiden käyttö on helppoa: se onnistuu niihin viittaamalla. Arkkitehtuurit antavat suuntaviivoja toteutukselle ja lisäävät tekijöiden ymmärrystä kokonaisuuksista.

Arkkitehtuureja ei toteuteta niiden itsensä vuoksi, vaan ne elävät käyttäjien - asiakkaiden, järjestäjän ja tuottajan - tarpeiden muuttuessa. Arkkitehtuurin ei pitäisi dokumentoida olevaa, vaan luoda mahdollisimman ehyt kuva mahdollisesta tulevasta. Siksi oikeastaan mikään kehitys ei ole ristiriidassa arkkitehtuurin kanssa, vaan parantaa sitä.

Mitä pitää kysyä, kun hankkeet esittelevät suunnitelmiaan? “Miten tämä hanke sijoittuu johtamisen viitearkkitehtuuriin? Mitä muita hankkeita kohdistuu samoihin asioihin?”

Edellä olevat teesit muodostavat rinnastuksen terveydenhuollon kuluttajistumisen ja digitalisaation välille. Seuraavassa blogissani jatketaan samalla teemalla, kun pohdin digitalisaation johtamista teknologian ja tiimien näkökulmista.

 

"Arkkitehtuureja ei toteuteta niiden itsensä vuoksi, vaan ne elävät käyttäjien - asiakkaiden, järjestäjän ja tuottajan - tarpeiden muuttuessa."

Varsinais-Suomen ensimmäiset kasvupalveluiden markkinavuoropuhelut 8.6.2018 – ilmoittaudu nyt!

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation kasvupalveluvalmistelu järjestää maakunnan kasvupalveluihin liittyvän markkinavuoropuhelun 8.6.2018 klo 13.00 - 16.30 Valtion Virastotalon auditoriossa (Itsenäisyydenaukio 2, Turku). Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki niiden tahojen edustajat, jotka ovat kiinnostuneita tulevien Varsinais-Suomen maakunnan kasvupalveluiden tuottamistehtävistä. Ilmoittauduthan tilaisuuteen tämän Webropol-kyselyn kautta 3.6.2018 mennessä.

Tilaisuudessa pyritään kartoittamaan muutosorganisaation valmistelutyön tueksi Varsinais-Suomen palveluntuottajamarkkinoiden tilaa ja valmiutta osallistua tuleviin kasvupalveluhankintoihin. Vastavuoroisesti halutaan muutosorganisaation toimesta antaa tietoa markkinoille siitä, minkälaisia odotuksia uudistuksen valmistelulla on Varsinais-Suomen markkinatoimijoille. Tilaisuuden aikana osallistujille tullaan esittelemään lyhyesti kasvupalveluiden nykyistä valmistelutilannetta, nykyisten lakiluonnosten kautta syntyvää toimintaympäristöä kasvupalveluiden järjestämisen osalta sekä markkinavuoropuhelutilaisuuksien roolia tulevissa maakunnan kasvupalveluhankinnoissa.

Tämän jälkeen käsitellään case-kohtaisesti neljää lainsäädännön perusteella tärkeäksi tunnistettua asiakaskohderyhmää ja/tai sen tarvitsemia palvelukokonaisuuksia. Työpajatyyppisellä työskentelyllä on tarkoitus tuoda muutosorganisaatiolle tiedoksi palveluntuottajien näkemyksiä tulevista palvelukokonaisuuksista sekä haastaa niin markkinoita kuin viranomaisiakin pohtimaan uuden lainsäädäntöympäristön mahdollisuuksia tulevassa palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Työpajat järjestetään kahdessa eri ajankohdassa, joten osallistujalla on mahdollista osallistua iltapäivän aikana kahteen eri työpajaan. Pyydämme etukäteistiedot työpajavalinnoista tilajärjestelyjen tueksi.

TILAISUUDEN OHJELMA:

13.00 - 13.50 Markkinavuoropuhelun käynnistäminen, tilaisuuden menettelytapojen esittely

  • Kasvupalveluiden valmistelu Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa, tahtotila markkinavuoropuheluille

Muutosjohtaja Laura Leppänen

  • Lainsäädännön ja valmistelun reunaehdot kasvupalvelu-uudistukselle

TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson, E-vastuualueen johtajan sijainen Timo Metsä-Tokila

  • Markkinavuoropuhelut viranomaisten hankintojen tukena, tilaisuudessa käytettävien käsitteiden määrittely

Työelämäpalveluiden asiantuntija Sari Säippä, hankinta- ja logistiikkajohtaja Fredrik Lindström

  • Käytännön ohjeet työpajatyöskentelylle

Kasvu- ja elinvoimatyöryhmän sihteeri Tatu Virta

14.00 - 16.00 Teemakohtaiset vuoropuhelutyöpajat (taukokahvit työpajasiirtymien välissä)

 

14.00 - 14.55 Kasvupalvelut vaikeimmissa

elämäntilanteissa oleville

Kari Kettunen, Sari Säippä, Jenni Kiviluoto

Työnhakijalle uutta osaamista ja/tai uusi ala

Ullakaisa Nieminen, Hanna Myllynen, Petri Järvinen

   
15.05 - 16.00 Miten maakunnan tulisi palvella yrityksiä vuodesta 2020 alkaen?

Timo Metsä-Tokila

Tulevaisuuden vapaasti

määriteltävät kasvupalvelut

Hannu Lehti, Seija Tiuttu, Jukka Vatanen

 

16.00 - 16.30 Yhteenveto: Miten tilaisuus on palvellut osallistujia, miten jatketaan tästä eteenpäin?

Lisätietoa tilaisuudesta: Tatu Virta, muutosorganisaation kasvupalveluvalmistelu, tatu.virta@te-toimisto.fi , 0295 044 727