Kimpassa-seutukierros rantautui Kemiönsaarelle

Varsinais-Suomen muutosjohto vieraili torstaina 13. huhtikuuta 2018 aurinkoisella Kemiönsaarella Villa Landessa. Päivä alkoi lehdistötilaisuudella ja jatkui luennolla henkilöstölle, päätöksentekijöille sekä asukkaille. Tapahtuman jälkeen kuuntelijoilla oli mahdollisuus keskustella Kimpassa - Allihopa -väen kanssa kahvikupin äärellä. Tapahtumaan osallistui noin 80 henkilöä.

Kemiössä puhututtivat mm. kysymykset siitä, minkälaiset ovat ja missä sijaitsevat kemiönsaarelaisten palvelut sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen ja miten kuntalainen voi vaikuttaa palvelutarjonnan muodostumiseen. Maakunnan raja-alueiden erityispiirteet sekä ruotsin kielen asema tulevassa uudistuksessa nousivat myöskin keskustelussa esiin.

”Palvelut eivät katoa, vaan säilyvät kautta maakunnan”

Kesämökkikunnissa, kuten Kemiönsaaressa on tärkeää vastata palvelutarpeisiin myös niinä aikoina, kun kunnan asukasmäärässä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi juuri Kemiössä asukasmäärä on kesällä talveen nähden moninkertainen. Muutosjohtaja Antti Parpo sanoi uskovansa Kemiönsaaren asukaspohjan riittävän siihen, että palvelut kyllä säilyvät:

  • Tämä edellyttää uudessa, markkinavetoisemmassa järjestelmässä sitä, että palveluja käytetään nimenomaan omassa eikä vieruskunnassa. Valinnanvapausmalli saattaa olla Kemiössä mahdollisuus jopa palvelujen lisääntymiseen alueella, kun mökkiläinen voi vastaisuudessa valita puoleksi vuodeksi sote-keskuksen kesäasuntonsa kunnasta.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen korosti, että tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen järjestelmä, joka on samalla kustannustehokas:

  • Kun teemme uudistusta emme saa rakentaa esteitä vaan luoda rakenne, jossa yhteistyö ja vuorovaikutus toteutuvat ja toimivat, kommentoi Leppänen.

Digitaalisuus avain uusien palvelumahdollisuuksien luomisessa

Samalla kun turvaamme palvelut ikääntyvälle väestölle, on hyvä muistaa, että nuorempi sukupolvi haluaa hoitaa asiansa yhä enemmän digitaalisten palveluiden kautta.

Yksi valtaisa haaste tulee olemaan yli 300 erilaisen tietojärjestelmän yhteensovittaminen:

  • Kunnilla on nyt jo käytössää toimivia sähköisiä järjestelmiä, valitsemme niistä parhaat ja otamme ne maakunnan käyttöön, Leppänen lisää.

Palveluihin pääsy on tällä hetkellä suurin sosiaali- ja terveyssektorin ongelma, toteaa Parpo. Palveluiden saatavuuden parantamiseksi on kasvatettava myös kilpailukykyä.

  • Ei riitä, että palvelumme on hyvä, asiakasta pitää kohdella ja hänet pitää myös kohdata hyvin, Parpo sanoo.

Tehtävää riittää myös palveluohjauksen puolella, jossa haetaan kunnianhimoisia tietoteknisiä ratkaisuja:

  • Palveluohjaus täytyy mallintaa aivan uudella tavalla. Maakuntiin tulee tätä varten omat asiantuntijat. On varauduttava on myös siihen, että tekoäly saapuu varmasti jossain vaiheessa myös sote-palveluihin!

Tilaisuus päättyi kahvitteluun ja keskusteluhetkeen, jolloin kuntalaisilla oli mahdollisuus jututtaa muutosjohtoa uudistukseen liittyvissä asioissa. Seuraavat seutukierrostilaisuudet ovat: Uusikaupunki 24.4., Loimaa 25.4. ja Salo 8.5.

Terveyden edistämiselle yhtenäinen malli koko maakuntaan

Varsinais-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreiden verkosto kokoontui Turussa ensimmäistä kertaa. Yhteistyöverkoston tavoitteena on saada koko maakuntaan yhtenäiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja käytännöt.

Vastuuvalmistelija Karoliina Luukkainen muutosorganisaatiosta muistutti, että koko sote-uudistuksen isoimmat tavoitteet ovat kiinni siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan toimimaan.

- Nykyään hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kokonaan kunnan tehtävänä. Sote-uudistuksen myötä työ jakautuu kahteen osaan: kunnille jää merkittävä rooli ja tehtäviä, maakunnalle tulee omia tehtäviään. Olennaista on, että kuntien ja maakuntien välille löydetään toimiva yhteistyömalli, Luukkainen korostaa.

Lisää liikettä koulupäiviin

Suomessa ikääntyneiden määrä ja korjaavien sote-palveluiden tarve kasvaa. Luukkainen peräänkuuluttaakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä kustannusten hillitsemiseksi.

- Yksittäisenä esimerkkinä lasten liikkuminen ja fyysinen kunto ovat valtakunnallistenkin tutkimusten mukaan huolestuttavalla tasolla. Nyt täytyy löytää konkreettisia keinoja lisätä liikettä esimerkiksi koulupäivään. Enkä tarkoita nyt liikuntatuntien lisäämistä. Seinäjoella on kokeiltu matematiikan tuntien järjestämistä liikuntasalissa ja oppituntien pitämistä lähimetsässä. Koulussa pitäisi myös olla kännykkäpelisäännöt, joiden mukaan välitunnit ovat liikkumista, ei pelaamista varten.

Luukkainen muistuttaa myös, että koulujen sisä- ja ulkotilat tulisi suunnitella siten, että ne aktivoivat liikkumiseen.

- Koulureitit pitäisi olla niin turvallisia, että lapsi voi tulla kouluun kävellen tai pyörällä. Kouluterveydenhuollosta tulee kyetä antamaan elintapaohjausta perheille sekä ohjausta liikuntaharrastusten pariin. Nämä asiat saadaan kuntoon kuntien ja maakunnan yhteistyöllä, Luukkainen muistuttaa.

Varsinais-Suomesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunta?

Liikkumattomuuden kustannukset Suomen koko väestölle ovat vähintään 3 miljardia euroa vuodessa. Varsinais-Suomen väestöosuuteen suhteutettuna summa on 258 M€ vuodessa.

- Kyllä tässä on aika mittava hintalappu perässä. Olemme pitäneet työtämme hartiavoimin esillä Varsinais-Suomessa ja haluammekin, että jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyisi vahvasti maakunnan konsernirakenteessa. Tavoitteena on, että maakunnassa olisi hyte-jaosto, joka olisi virallinen päätöksentekoelin. Meillä on kaikin tavoin mahdollista tehdä Varsinais-Suomesta onnellisten ihmisten maakunta.

Varsinais-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkoston kautta kuntien työ on tarkoitus tehdä näkyväksi maakunnan sisällä. Tavoitteena on saada koko maakuntaan yhteiset tavoitteet ja käytännöt sekä käytännön työkaluja edistämistyötä tekeville kuntien työntekijöille.

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat isoja ja merkittäviä, ja niillä on valtava kustannusvaikutus. Välillä vain tuntuu, että näihin asioihin suhtaudutaan olankohautuksella. Työ on luonteeltaan poikkihallinnollista ja vaatii yhteistä tekemistä. Tämä selittänee sen, että omistajuus asiassa on välillä kateissa. Verkoston perustaminen ja koordinaattoreiden nimeäminen jokaiseen Varsinais-Suomen kuntaan tuo toivottavasti tähän muutosta, Luukkainen muistuttaa.

Verkoston vahvuus eri alojen osaajissa

Raision liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinnan ja Kemiönsaaren kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Bo-Eric Ahlgrenin mielestä hyte-koordinaattorien verkostolla on tärkeä rooli.

- Toivon verkostolta tiivistä yhteistyötä ja tukea käytännön asioihin, miten muissa kunnissa toimitaan. On hienoa, että verkoston ammattikunta on laaja ja monipuolinen, Ahlgren kertoo.

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hoidetaan kunnissa hyvin kirjavasti. Verkoston avulla pystymme linjaamaan yhteisesti asioista ja hakemaan maakunnallista tukea. Minua on huolettanut se, että hyvinvointityön toteutumista seurataan pahoinvointimittareilla. Tietysti huolestuttavia ilmiöitä, kuten alkoholin käyttöä pitää seurata. Yhtä tärkeää olisi saada tietoa myös siitä, paljonko palveluita käytetään, mitä ihmiset harrastavat ja mikä on ihmisten hyvinvoinnin tila, Hakorinta muistuttaa.

Uudistuksessa suurimmat muutokset tapahtuvat kunnissa

Koko maakunnan kattava muutosjohtajien Kimpassa2020-kiertue käynnistyi Turusta tiistaina 10.4. Messukeskuksessa järjestetty tilaisuus oli suunnattu Turun seudun henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Tilaisuudessa muutosjohtajat Laura Leppänen ja Antti Parpo sekä muutosorganisaation henkilöstöpäällikkö Laura Saurama kertoivat ajankohtaisia asioita Varsinais-Suomen muutosvalmisteluun liittyen.

Muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi, että uudistusvalmistelu on hyvässä vauhdissa valtakunnallisestikin tarkasteltuna.

- Meitä valmistelijoita on tällä hetkellä 54, osa tekee töitä kokoaikaisesti, loput osa-aikaisesti.

Leppänen kävi esityksessään läpi myös tulevan konsernihallinnon valmistelua.

- Keskustelu on edelleen kesken, mutta hahmotelmaa konsernihallinnon organisaatiosta ja poliittisesta ohjausrakenteesta on jo tehty.

Kasvupalveluiden osalta Leppänen kertoi, että kuntatoimijoiden kanssa tulee vielä keskustella siitä, millaista yhteistyörakennetta esimerkiksi työllisyyspalveluiden osalta rakennetaan.

- Meidän täytyy määritellä se, minkälaista palvelua maakunta haluaa tuottaa asiakkailleen. Työ on käynnistymässä vielä tämän kevään aikana.

Yksi selkeimmistä osioista maakuntauudistuksessa Leppäsen mukaan ovat pelastuspalvelut.

- Voidaankin sanoa, että pelastuslaitokset toimivat jatkossa niin kuin ennenkin. Käymme vielä keskusteluja siitä, kenelle kuuluu pelastustoiminnan koordinaatio maakunnan alueella. Myös mahdollisesta pelastusliikelaitoksesta käydään vielä keskusteluja.

Sote-valmistelussa pohditaan sote-keskuksen yhtiöittämistä ja rakennetaan palvelutuotantoa

Sote-muutosjohtaja Antti Parpo muistutti, että suurimmat muutokset sote-uudistuksessa koskevat kuntia.

- Tuleva muutos on hyvin pieni erikoissairaanhoidossa eli sairaanhoitopiirissä verrattuna kuntapalveluihin. Siksi valmistelu on huomattavasti haastavampaa kuntatoimijoiden kannalta kuin sairaanhoitopiirin osalta.

Parpo kertoi, että maakunnassa järjestäjä ja tuottaja erotetaan. Järjestäjäorganisaatiota tullaan ohjaamaan demokraattisesti.

- Valtakunnallisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että maakunnista tehdään vahva järjestäjä, jolla on poliittinen ohjaus.

Parpo kertoi, että parhaillaan muutosorganisaatiossa valmistellaan sääntö- ja johtokirjoja, joissa asetetaan laadulle ja saavutettavuudelle vähimmäisvaatimukset.

- Maakunnan järjestäjäorganisaatio ei voi suosia julkista tuotantoa, sikäli kun palvelu on valinnanvapauden markkinoilla. Julkiset eli maakunnan oma tuotanto ja yksityiset ovat valinnanvapauden osalta samalla viivalla.

- Maakunnan oma tuotanto perustuu liikelaitokseen. Siellä tehdään vaativat palvelut ja viranomaispäätökset. Sairaanhoitopiiri siirtyy liikelaitokseen, samoin ainakin sosiaalipalvelut viranomaispäätösten osalta sekä erityishuoltopiirin palvelut.

Maakunnan liikelaitos on erillinen toimija, eikä siellä ole demokraattista johtoa.

- Valmistelemme myös mallia, jossa maakunnan oma sote-keskus yhtiöitettäisiin. Yhtiöittäminen on mahdollista. Korostan kuitenkin, että päätöksiä asiasta ei ole tehty, valmistelemme vasta erilaisia vaihtoehtoja, Parpo muistuttaa.

Oma työpiste ja tuleva esimies –tyyppisiin kysymyksiin ei pystytä vastaamaan vielä vuoteen

Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama kertoi, että Kimpassa-sivustolla ilmestyy kaksikielinen henkilöstötiedote kolmen viikoin välein.

- Koska työskentelemme kaikki eri organisaatioissa, henkilöstöviestintä on hyvin haasteellista. Kyseessä on valtavan iso muutos koko henkilökunnalle. Jo se, miten henkilöstö siirretään uuteen maakuntaan, ei tapahdu nappia painamalla. ”Missä työpisteeni sijaitsee?” ja ”Kuka on tuleva esimieheni?”–tyyppisiin kysymyksiin ei pystytä vastaamaan vielä varmaan ainakaan vuoteen, Saurama muistutti.

Kun väliaikaishallinto aloittaa lakien hyväksymisen jälkeen toimintansa, päästään käsittelemään myös henkilöstön tietoja.

- Nyt olemme vielä esiselvitysvaiheessa. Vuoden 2019 alussa, kun maakuntavaltuusto aloittaa, tulee isoja henkilöstöasioita päätettäväksi.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uuteen maakuntaan. Saurama korosti, että jatkoliikkeenluovutuksia voi tapahtua. Palvelussuhteen ehdot säilyvät samoina, mutta työnantajan tarjoamat etuudet (työterveyshuolto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut) henkilöstölle määrittää uusi työnantaja.

- Henkilöstö tarvitsee ja ansaitsee muutosvalmennusta. Olemme keskustelleet työryhmissä asiasta. Esimiehet tarvitsevat erilaista opastusta kuin henkilöstö, yhtiöön siirtyvät tarvitsevat erilaista opastusta kuin erikoissairaanhoidossa työskentelevät. Olemme kaikki kovin erilaisissa positioissa suhteessa muutokseen.

- Kyseessä on monivaiheinen prosessi ja täytyy keksiä keinoja viedä asioita henkilöstölle tiedoksi, koska työt eivät voi seisahtua tämän muutoksen aikana.

Sauraman viesti henkilöstölle tässä vaiheessa on seuraava:

- Sote-alan työpaikat eivät katoa, henkilökuntaa tarvitaan jatkossakin. Nyt tilanne pitää rauhoittaa ja jokaisen tulee huolehtia työkyvystään, osaamisestaan ja jaksamisestaan. Se on parasta toimintaa jokaiselta työntekijältä tässä vaiheessa.

Vuorovaikutusta viestiseinän kautta

Turun messukeskuksessa hyödynnettiin viestiseinää vuorovaikutuksen luomiseksi. Tilaisuuden juontanut viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm kiittelee yleisöä rakentavista ja asiallisista kysymyksistä ja kommenteista, joihin pyrittiin pitkälti vastaamaan jo tilaisuuden aikana. Yleisön kysymykset koskivat aiheita mm. lastensuojelusta ja uudistuksen aikataulusta henkilöstön muutosjohtamiseen ja pk-yritysten tylevaisuuteen uudessa maakunnassa.-

-Otamme kaikki kysymykset talteen ja pyrimme vastaamaan niihin lähitulevaisuudessa myös Kimpassa-sivuilla, Ålgars-Åkerholm sanoo.

Kimpassa2020-seutukierroksen Turun tilaisuus 10.4.2018

Esitykset seutukuntakierros Turku 10.4.2018


Aika:
10. huhtikuuta 2018 klo 13.30 – 15

Paikka: Turun messukeskuksen auditorio, Messukentänkatu 9-13, Turku

Ohjelma:

Maakuntauudistuksen ajankohtaiset aiheet Varsinais‐Suomessa

maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen (diat 1-10)

Varsinais‐Suomen sote‐uudistus ja sote‐palvelujen valinnanvapaus

sote‐uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo (diat 11-23)

Ajankohtaiset henkilöstöasiat

henkilöstöpäällikkö Laura Saurama, sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatio (diat 24-33)

Digitalisaation johtamisen avaimet

Tietohallintojohtaja Tapio Järvenpää esittelee blogissaan kolme teesiä digitalisaatiosta. Teesit käsittelevät asiakasta, työkaluja ja viitearkkitehtuuria.

Koskaan aiemmin urani aikana en ole nähnyt yhtä paljoa valmisteluja, kuin nykyisessä työssäni muutosorganisaatiossa: viitearkkitehtuureja, menetelmäkehitystä, standardeja, tiekarttoja, koulutusta, kansallisia työryhmiä, palveluyhtiöitä ja pilottirahoitusta. Yhtä paljon olen todistanut hyödyntämätöntä potentiaalia: arkkitehtuurista piittaamattomuutta, menetelmien kakofoniaa, standardien hyödyntämättömyyttä ja digitalisaation etäisyyttä sekä arkiseen työhön että päätöksentekoon.

Onneksi sentään valoakin pilkahtelee, mutta parempaan pitää pystyä. Ei riitä, että isot kaupungit näyttävät mallia arkkitehtuurissa ja tietomalleissa sekä avainosaajien rekrytoinneissa. Näin suuren hankkeen onnistumisen takaa vain kaikkien osallistuminen, oman ajattelun ja jokapäiväisen tekemisen modernisointi.  

1) Asiakaskeskeisyys mahdollistaa digitalisaatiossa onnistumisen

Lähtökohtana on, että asiakas eli kuntalainen ja tuleva maakuntalainen, asetetaan kaiken kehityksen keskiöön. Asiakas käyttää palveluita ja mitä helpommaksi niiden käyttö hänelle tehdään, sitä jouhevammaksi muuttuu myös niiden tuottaminen ammattilaisille. Tämän lisäksi asiakkaan pitää voida helposti hallita palveluihin liitettyjä omia tietojaan sekä tarkastella asiointejaan.

Tällä hetkellä monet kansalliset ja paikalliset kehityshankkeet tuottavat omia, siilomaisia palveluratkaisujaan. Tämä johtaa pirstaloitumiseen eli malliin, jossa alueellisten järjestelmien välillä parhaimmillaankin ainoa yhteinen tekijä on Väestörekisterikeskuksen tuottama vahva tunnistautuminen. Tämä epäedullinen kehityssuunta on käännettävä kahdesta syystä: ei ole mitenkään perusteltavissa, että asiakas joutuu opettelemaan erilaisia ajanvaraus- ja muita asiointikäytäntöjä kulloisestakin tarpeestaan johtuen, eikä se ole perusteltua myöskään järjestelmien kehittämisen kustannusvaikutusten näkökulmasta.

Asiakaskeskeinen lähestymistapa sisältää myös jatkuvan palautteen keräämisen. Mikä olisikaan parempi keino kehittää palveluita, kuin systemaattinen asiakastyytyväisyyden mittaaminen kaikista käytetyistä palveluista, ja tämän tiedon hyödyntäminen?

Täyskäännös tarvitaan myös asiakkuudenhallinnan käsitteessä: sen sijaan, että hallintokeskeisesti rakennellaan tapahtumatietovarantoja, jokainen maakunta tarvitsee keskitetyn asiakasjärjestelmän, joka jakaa palveluihin kirjautuvien asiakkaiden perustiedot ja kerryttää asiointitietoja asiakkaan helposti selattavaksi ja hallittavaksi.

Mitä pitää kysyä kun hankkeet esittelevät suunnitelmiaan? “Missä näissä kaavioissa on asiakas?”

2) Arvonluonnin mallintaminen kompleksisessa ympäristössä vaatii yksinkertaiset työkalut

Jokainen kuluttajamarkkinoille tähtäävä start-up pohtii asiakasarvoa ensimmäiseksi ja koko ajan. Mitä asiakas saa? Miten sovellus helpottaa hänen elämäänsä? Miten jonkin asian toteuttamisesta tulee nopeampaa ja halvempaa? Onko arvo riittävä siihen, että uuden opettelun vaivan kynnys ylittyy? Miten palvelu erottuu muista samanlaisista? Miksi asiakas valitsisi tämän palvelun? Miten asiakas löytää palveluun? Kaikki vastaukset ovat olettamuksia, mutta siitä huolimatta ne dokumentoidaan, arvioidaan ja niistä muodostetaan konsensus. Olettamuksia aletaan testata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aidossa asiakasympäristössä.

Sama pätee myös vakiintuneemmissa organisaatioissa sillä erolla, että olettamuksien toteutumiseksi toiminnan on muututtava ja siksi toiminnan muutostarpeet on dokumentoitava yhdessä olettamusten kanssa. Ilman vahvaa linkkiä asiakasarvon ja toiminnanmuutoksen välillä on vaarana asiakastarpeen mitätöinti.

Dokumentoinnin työkaluksi kelpaa start-up-maailmasta tuttu, julkiselle puolelle muokattu, ns. business model canvas. Yhtään sähköisen palvelun kehityshanketta ei pitäisi käynnistää ilman kyseisen työkalun käyttöä.

Mitä pitää kysyä kun hankkeet esittelevät suunnitelmiaan? “Millaista asiakasarvoa hanke tuottaa?”

3) Viitearkkitehtuurit jäsentävät tiedon kokonaisuuksiksi

Johtamisen viitearkkitehtuuri, valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuri, maakuntien viitearkkitehtuuri, jne. Näitä kyllä riittää ja kaikki ne tähtäävät yhteiseen lopputulemaan: parantamaan tiedolla johtamisen kyvykkyyksiä. 

Viitearkkitehtuurit ovat usein turhan kunnianhimoisia ja täydellisyydessään valitettavan epäkäytännöllisiä. Tosin niiden käyttö on helppoa: se onnistuu niihin viittaamalla. Arkkitehtuurit antavat suuntaviivoja toteutukselle ja lisäävät tekijöiden ymmärrystä kokonaisuuksista.

Arkkitehtuureja ei toteuteta niiden itsensä vuoksi, vaan ne elävät käyttäjien - asiakkaiden, järjestäjän ja tuottajan - tarpeiden muuttuessa. Arkkitehtuurin ei pitäisi dokumentoida olevaa, vaan luoda mahdollisimman ehyt kuva mahdollisesta tulevasta. Siksi oikeastaan mikään kehitys ei ole ristiriidassa arkkitehtuurin kanssa, vaan parantaa sitä.

Mitä pitää kysyä, kun hankkeet esittelevät suunnitelmiaan? “Miten tämä hanke sijoittuu johtamisen viitearkkitehtuuriin? Mitä muita hankkeita kohdistuu samoihin asioihin?”

Edellä olevat teesit muodostavat rinnastuksen terveydenhuollon kuluttajistumisen ja digitalisaation välille. Seuraavassa blogissani jatketaan samalla teemalla, kun pohdin digitalisaation johtamista teknologian ja tiimien näkökulmista.

 

"Arkkitehtuureja ei toteuteta niiden itsensä vuoksi, vaan ne elävät käyttäjien - asiakkaiden, järjestäjän ja tuottajan - tarpeiden muuttuessa."