Muutosjohto tapasi henkilöstöä ja päättäjiä Vakka-Suomessa ja Loimaalla

Muutosjohto jatkoi tällä viikolla seutukierrostaan Vakka-Suomeen ja Loimaan seudulle. Sote- ja maakuntauudistuksen suuri ja monitahoinen kokonaisuus herätti paljon kysymyksiä myös Uudessakaupungissa ja Loimaalla, joissa juteltiin kahvikupin äärellä infotilaisuuden jälkeen. Tilaisuuksissa keskusteltiin mm. maakuntavaaleista, sote-palveluista ja yhtiömaailmasta sekä henkilöstön valmistautumisesta uudistukseen.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen esitteli alkuun 56 hengen vahvuiseksi kasvaneen Kimpassa-Allihopa-muutosorganisaation kokoonpanoa ja kuulumisia:

  • Valmisteluun on huhtikuun alussa saatu tarpeellisia vahvistuksia ja Varsinais-Suomessa onkin koko kevään ajan otettu kiriä suhteessa muihin maakuntiin, Leppänen kertoi.

Monimuotoisen maakunnan luomiseen tarvitaan ennen kaikkea osaavia tekijöitä ja Leppänen kiittikin myös kuntia siitä, että he ovat luovuttaneet henkilökuntaa valmistelutyöhön:

  • Maakuntauudistus koskettaa useita eri organisaatioita ja valmisteluun tarvitaan asiantuntevaa henkilöstöä kaikista niistä, jotta voimme nähdä tulevan maakunnan kokonaisuuden. Tämä ei olisi mahdollista ilman hyvää yhteistyötä kuntien kanssa, Leppänen kiitteli.

Leppänen esitteli tilaisuudessa myös tämän hetken karkean luonnoksen tulevan maakunnan konsernirakenteesta.

Vahvat peruspalvelut eturintamaan

Sote-muutosjohtaja Antti Parpo vahvisti uudistuksen virkamiesvalmistelujen jatkuvan hyvissä merkeissä, pragmaattisella otteella lakeja odotellessa:

  • Sote-keskuksista halutaan aidosti palvelukeskuksia, joissa vahvat peruspalvelut ovat eturintamassa, Tärkeintä on rakentaa kilpailukykyistä julkista mallia, jotta olemme varteen otettava peluri tulevilla sote-markkinoilla, Parpo sanoi.

Kevään aikana sosiaali- ja terveyspalveuista on tarkoitus luokitella palveluita ja määrittää tulevaa palveluverkostoa. Palveluntuottajien roolijako ja asemointi toisiinsa nähden on lähikuukausien haasteena.

  • Liikelaitosten yhtiöittäminen on tällä hetkellä vahva vaihtoehto palvelujen järjestämisen suhteen, sillä laki ei salli maakunnan liikelaitoksen tuottavan palveluita asiakassetelillä. Tämä on myös tulevien ICT-järjestelmien kannalta järkevää, Parpo selitti.
  • Tällä hetkellä mietitään rakenteiden, prosessien ja vastuiden jakaantumista eli sitä, mikä on liikelaitoksen eli järjestäjän asema suhteessa muihin palveluntarjoajiin, Parpo sanoi.

Maakuntaan perustetaan myös liikelaitoksen oma palveluohjauksen yksikkö ja palveluohjaus tuleekin olemaan uusi keskeinen palvelukenttä.

”Robotit ja tekoäly tulevat, mutta eivät ole täällä vielä 2020”

Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama ymmärsi henkilökunnan tarvetta tietää omaan arkensa sujumiseen vaikuttavista muutoksista ja kannusti kärsivällisyyteen epävarmassa toimintaympäristössä:

  • Henkilöstösiirtojen valmistelua voidaan aloittaa elokuussa väliaikaishallinnon aloittaessa työtään. Tietoja omasta esimiehestä ja työpisteestä joutuu kuitenkin odottamaan pitkälle vuoteen 2019, Saurama kertoi.

Digitalisaatio kolkuttelee jo oven takana. Kenenkään ei odoteta muuttuvan yhdessä yössä diginatiiviksi, toisaalta siinä missä asiakastakin kannustetaan sähköisten palvelujen ääreen, myös henkilökunnan on sopeuduttava tuleviin muutoksiin. Toimintaympäristön muutos tulee viemään aikaa:

  • Teemme parhaillaan Suomen historian tähän mennessä suurinta henkilöstömuutosta. On selvää, että tämä vaatii aivan valtavasti meiltä kaikilta. Kunnioitetaan toisten rajoja ja annetaan jokaiselle aikaa ja tilaa tottua muutokseen omassa tahdissaan, Saurama sanoi.

Robotiikka ja tekoäly avaavat paljon uusia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa ja luovat uusia osaamisen alueita. Varsinais-Suomen etuna ovat vahvat korkeakoulut. Toimintojen automatisoitumisesta ei kannata Sauraman mukaan kuitenkaan kantaa huolta:

  • Robotit ja tekoäly tulevat, mutta eivät ole täällä vielä vuonna 2020. Teitä siis tarvitaan vielä silloinkin!, Saurama vakuutti.
  • Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä tästä uudistuksesta todella hyvä, kun laitamme tossut samaan suuntaan ja aivot yhteen, hän jatkoi.

Uudistukseen ja muutokseen liittyy hänen mukaansa aivovuodon mahdollisuus, mikäli yritykset alkavat houkutella julkisen puolen työntekijöitä palkkalistoilleen.

  • Uudistuksen haasteina ovat osaamisen säilyttäminen ja tiedon kulun varmistaminen. Kunnilla on paljon erittäin osaavaa henkilökuntaa. Tarvitsemme niitä, jotka tuntevat järjestelmän ja osaavat toimia siinä.

Kimpassa-Allihopa-seutukierroksen viimeinen etappi on Salossa 8.5. klo 15 – 16.30.

Uusia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malleja ja rakenteita syntyy

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on luonteeltaan poikkihallinnollista ja laaja-alaista. Ongelmana työssä on usein omistajuuden puuttuminen. Tätä ongelmaa olemme ratkoneet Varsinais-Suomessa jo useampia vuosia. Meillä hyte-työ käynnistyi vuoden 2015 lopussa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitystyön myötä perustimme alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän.

Ryhmässä kartoitimme varsinaissuomalaisten hyvinvointia ja terveydentilaa sekä laadimme yhteiset tavoitteet ja toimenpideohjelman. Ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus julkaistiin keväällä 2017 ja uusi päivitetty evoluutioversio on tulossa vielä kuluvan kevään aikana.

Hyte-työ on sote-uudistuksen ytimessä

Työryhmämme on jatkanut työskentelyä osana sote- ja maku-valmistelurakennetta. Näin ollen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pääsi käynnistymään pienessä etunojassa muuhun sote- ja maku-valmisteluun nähden.

Uskallan väittää, että meillä Varsinais-Suomessa on tunnistettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys koko sote-uudistuksen tavoitteiden onnistumisen kannalta. Hyte-työhän on koko uudistuksen ydinkysymys! Sillä vaikutetaan suoraan korjaavien sote-palveluiden tarpeeseen. Jos tämä pohja pettää, hyvinvointi- ja terveyserot vain kasvavat eikä tavoiteltuja kustannussäästöjä synny.

On muistettava, että kunnat ovat jatkossakin avainasemassa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta myös maakunnalla on omat tehtävänsä tähän liittyen. Olennaista on saada toimiva yhteistyömalli kuntien ja maakunnan välille. Myös kuntien tilanteiden ja erityisten haasteiden sekä vahvuuksien tunnistaminen suhteessa maakunnan keskiarvoon on tärkeää.

Haluamme Varsinais-Suomesta onnellisten ihmisten maakunnan!

Ensimmäinen ja tärkeä yhteistyön muoto meillä on Varsinais-Suomen kuntien hyte-koordinaattoriverkosto, joka perustettiin nyt huhtikuussa. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitimme mm. kuntien odotuksia verkostolle ja yhteistyörakenteille sekä kuntien tarpeita poliittisten päättäjien kouluttamiseksi hyte-asioissa. Verkosto on tärkeä väylä saada kuntien hyte-työ näkyväksi maakunnan sisällä. Tavoittelemme yhteisiä käytäntöjä ja kehittämishankkeita koko Varsinais-Suomeen sekä työkaluja ja vertaistukea edistämistyötä tekeville kuntien työntekijöille.

Hyte-koordinaattoreiden nimeäminen kaikkiin 27 Varsinais-Suomen kuntaan on hyvä alku alueellisen yhteistyön lisäämiselle sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ilosanoman levittämiselle. Kunnianhimoisena jatkotavoitteenamme on, että hyte-asiat näkyisivät voimakkaasti myös tulevan maakunnan päätöksenteossa sekä virkamiesvalmistelun rakenteissa. Kun teemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä aidosti yhdessä ja yhteisillä tavoitteilla, niin siinä samalla rakennamme Varsinais-Suomesta onnellisten ihmisten maakuntaa. Ilman jaettua ymmärrystä nykytilan haasteista, ei synny sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Karoliina Luukkainen
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen hyte-työryhmän puheenjohtaja sekä hyte- ja osallisuusasioiden vastuuvalmistelija Varsinais-Suomen sote- ja maku-uudistuksen muutosorganisaatiossa.

Varsinais-Suomen sairaalapalvelujen palveluverkkokuvaus on valmistunut

Sairaalapalvelut-työryhmä on tänä keväänä valmistellut maakunnallisen sairaalatoiminnan kuvauksen, joka esiteltiin sote-järjestämistyöryhmälle 19. huhtikuuta. Palveluverkkokuvaus käsittää nykyisten sairaaloiden ja terveyskeskusvuodeosastojen akuutin ja kuntouttavan toiminnan nykytilan ja mahdolliset muutokset lähivuosille.

Sairaalan määritelmä uudistuu

Sairaalaksi katsotaan jatkossa yksikkö, jossa toiminta on ympärivuorokautista ja perustuu lääketieteelliseen hoitoon ja jossa potilaan tilaa seuraa aina terveydenhuollon ammattihenkilö. Sote-uudistuksessa myös terveyskeskusten vuodeosaston akuuttihoito ja kuntoutus muuttuu sairaalatoiminnaksi, sen sijaan pitkäaikaishoito laitoksessa ei sisälly sairaalan määritelmään.

Työryhmän mielestä sairaalatoiminnan vaikuttavuus pohjautuu henkilöstön ammattitaitoon ja intensiiviseen toimintaan:

  • Kaikkien tulevien sairaalayksiköiden tulee kyetä joka päivä kuntouttamaan ja myös arvioimaan hoidossa olevien potilaiden terveydentilaa vähintään päiväaikaan. Tämä edellyttää riittävää terapeutti-, hoitaja- ja lääkärimiehitystä, huomauttaa ryhmän puheenjohtaja Leena Setälä.

Tehoja yhteiskäyttöisyydestä

Alueen vuodeosastojen yhteiskäyttöisyys tehostaisi sairaansijojen käyttöä ja nopeuttaisi jatkohoitopaikan löytymistä. Vuodeosastopaikkojen vähentäminen nykyisestä edellyttäisi jouhevampaa pääsyä tehostettuun palveluasumiseen ja kotiin annettavien palvelujen piiriin. Sairaalapalvelujen työryhmä näkeekin kotisairaalan ja kotikuntoutuksen ja ylipäätään hyvin toteutetun kotihoidon olennaisina tekijöinä sille, että vuodeosastoja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Lähisairaalat voisivat toimia kotisairaalan ja kotikuntoutuksen tukikohtina ja ottaa vastuuta myös erikoissairaanhoidon potilaista, jos lähisairaaloille turvataan laajat konsultaatiopalvelut etänä ja osin paikan päällä. Lähisairaalat voivat hankkia erikoisosaamista esimerkiksi geriatrisessa kuntoutuksessa, palliatiivisessa hoidossa tai vaikkapa infektioiden hoidossa.

Sairaalapalvelut-työryhmä tuottaa loppukeväästä sairaalapalvelujen sisällön kuvauksia sekä paneutuu sairaalaverkoston pitkän tähtäimen tulevaisuuden näkymiin.

Voit katsoa koko esitysmateriaalin oikeassa sivupalkissa olevan linkin kautta.

Varsinais-Suomen kuntien nimeämät hyte-koordinaattorit

Varsinais‐Suomen kuntien hyte‐koordinaattorit kevät 2018

Kaarina: Hanna Inkeroinen, hyvinvointikoordinaattori 050 5954000 hanna.inkeroinen(a)kaarina.fi
Marttila: Kirsti Keskitalo, vapaa‐aikasihteeri 044 744 9410 kirsti.keskitalo(a)marttila.fi
Lieto: Rauno Peltola, toimialajohtaja rauno.peltola(a)lieto.fi
Vehmaa: Ei nimetty (yhdyshenkilöt: Ari Koskinen, Kari Kankaanranta) 050 386 6142 ari.koskinen(a)vehmaa.fi
044 739 3702 kari.kankaanranta(a)vehmaa.fi
Masku: (virka avoinna), hyvinvointipäällikkö 044 7388 205
Turku: Maarit Luukkaa, kehittämispäällikkö 050 0825 532 maarit.luukkaa(a)turku.fi
Kustavi: Marika Lehtinen, sosiaalijohtaja 050 338 8351 marika.lehtinen(a)kustavi.fi
Pöytyä: Markus Salo, liikuntasihteeri (varalla Taina Myllynen) 0400 547 583 markus.salo(a)poytya.fi
Kemiönsaari: Bo‐Eric Ahlgren, vapaa‐aikatoimenjohtaja 050 564 1193 bo‐eric.ahlgren(a)kimitoon.fi
Mynämäki: Laura Päiviö‐Häkämies, kasvatus‐ ja sivistysjohtaja (varalla Anna Salminen) 044 783 7285 laura.paivio‐hakamies(a)mynamaki.fi
Laitila: Tarja Saarela, Tietopalvelu‐ ja työhyvinvointipäällikkö 050 5180601 tarja.saarela(a)laitila.fi
Paimio: Matleena Koskinen, erityisliikunnanohjaaja 02 474 5329 matleena.koskinen(a)paimio.fi
Salo: Marita Päivärinne, terveyden‐ ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori 044 772 3672 marita.paivarinne(a)salo.fi
Parainen: Pia Hotanen, varhaiskasvatuspäällikkö 044 358 5985 pia.hotanen(a)parainen.fi
Taivassalo: Niina Anttila, lastenhoitaja niina.anttila(a)taivassalo.fi
Aura Marjaana Tamminen, vapaa‐aikasihteeri 050 554 9746 marjaana.tamminen(a)aura.fi
Pyhäranta: Hanna Piironen, palvelu‐ ja kehityspäällikkö 044 738 3421 hanna.piironen(a)pyharanta.fi
Uusikaupunki: Inkeri Parviainen, opetus‐ ja kulttuuritoimenjohtaja 050 568 6231 inkeri.parviainen(a)uusikaupunki.fi
Rusko: Anne Taulu, hyvinvointijohtaja (1.5. alkaen) anne.taulu(a)rusko.fi
Somero: Riitta Ryhtä, koulutuskoordinaattori 044 779 1270 riitta.ryhta(a)somero.fi
Loimaa: Heidi Kauti, varhaiskasvatusjohtaja 02 761 1420 heidi.kauti(a)loimaa.fi
Koski: Laura Willman‐Kitola, sosiaalijohtaja (sijainen 19.2. alkaen)
Raisio: Reijo Hakorinta, liikunta‐ ja nuorisotoimenjohtaja 0400 723 032 reijo.hakorinta(a)raisio.fi
Nousiainen: Jaana Karrimaa, kunnanjohtaja 044 435 5555 jaana.karrimaa(a)nousiainen.fi
Sauvo: Anne Muurinen, vs. hallintojohtaja 050 594 8920 anne.muurinen(a)sauvo.fi
Naantali: Iiro Pöyhönen, perusturvajohtaja 050 345 8090 iiro.pöyhönen(a)naantali.fi
Oripää: Ei nimetty

Ihmiset luovat muutoksen – asiantuntijalääkäri Katariina Kauniskangas suunnittelee sote-keskuksia

Nimi

Katariina Kauniskangas

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Toimin asiantuntijalääkärinä, alueenani ovat erityisesti sote-keskusten suunnittelu ja integraationäkökulmat.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Palveluiden järjestämistä ja myös tuottamista täytyy tarkastella aivan uusista näkökulmista, jotka saattavat nykyjärjestelmässä tuntua vierailta. Aivojen uuteen asentoon kääntäminen vaatii aikaa ja asioiden pureskelemista kerran toisensa jälkeen. Jos tällä hetkellä tätä tekee pieni joukko asialle omistautuneita ihmisiä – joille se voi olla jo yllättävän hankalaa – pian sitä vaaditaan sote-sektorilla kaikilta. Tämä jos jokin vaatii hyvää valmistautumista ja muutoksen ymmärtämistä.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

Minua innostavat monenlaiset asiat, vaikkapa pulmatilanteiden onnistunut selättäminen, erilaisten asioiden välisten samankaltaisuuksien ja yhteyksien löytäminen ja hyödyntäminen, luova ja uteliaasti uutta kohti tähyävä tiimityö.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Nykyisessä palvelujärjestelmässä on paljon vaikeasti selitettäviä itsestäänselvyyksiä ja kirjoittamattomia sääntöjä, jotka eivät hyvästä tarkoituksesta huolimatta välttämättä palvele asiakasta ja/tai kokonaisuutta. Näen sote-uudistuksessa mahdollisuuden uuteen alkuun ja tasavertaiseen, voimat yhdistävään palvelujärjestelmään, jossa eri palveluiden ammattilaiset työskentelevät yhdessä asiakkaan ja potilaan hyväksi.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Varsinais-Suomessa on paljon osaamista, innovaatiopotentiaalia ja imua. Kuntatoimijoiden suuri määrä tarkoittaa myös suurta asiantuntemuksen määrää, jota kannattaa hyödyntää ja vahvistaa. Samoin kannattaa hyödyntää alueen sijaintia, yhteyksiä ja kaksikielisyyttä esimerkiksi palveluiden ja itse alueen markkinoinnissa muualle Suomeen ja maan rajojen ulkopuolelle.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Laulan (ja hiukan soitankin), pyöräilen ja kuntoilen kesät talvet, harrastan hiukan yhdistystoimintaa sekä kerään itselleni kulttuurikokemuksia.

 

"Näen sote-uudistuksessa mahdollisuuden uuteen alkuun ja tasavertaiseen, voimat yhdistävään palvelujärjestelmään, jossa eri palveluiden ammattilaiset työskentelevät yhdessä asiakkaan ja potilaan hyväksi."