Ihmiset luovat muutoksen – Arja Pesonen tuntee talousmaailman

NIMI

Arja Pesonen

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Toimin maakuntatalouden osa-aikaisena vastuuvalmistelijana.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Maakunnan talouden valmistelu on valtava työmaa. Valmisteluaikaa on todella vähän. Oman hankaluutensa ripeään etenemiseen tekee lainsäädännön puuttuminen. Olen ensimmäisenä kasaamassa tiimiä talousasioiden valmistelua toteuttamaan. Ensimmäiset rekrytoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Työsarkaa on maakunnan perustamiseen liittyvistä asioista rahoituksen riittävyyteen ja talouden haasteiden hanskaamiseen. Maakunnan talous on parin miljardin luokkaa ja kun uutta luodaan tyhjästä pystyyn, niin aikataulutettua tekemistä riittää.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Uuden luomisesta ja muutoksen kaikista mahdollisuuksista on helppo innostua. Sote- ja maakuntauudistuksessa tehdään ainutlaatuista muutosta. Julkisen sektorin menestyksen eteen on hienoa tehdä työtä.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon tietoa, jota voitaisiin paljon nykyistä enemmän ja systemaattisemmin käyttää palvelujärjestelmän parantamiseen. Tärkeää on kyetä hoitamaan ihmiset oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Nykyisessä pirstaleisessä järjestelmässä tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen on ollut hankalaa. Näen tiedon hyödyntämisen suurena mahdollisuutena käyttää niukkoja resursseja entistä paremmin ja siten vaikuttaa myös kustannuskehitykseen suotuisasti. Maakunta tulee olemaan monitoimialainen ja aivan eri toimialat saman katon alla ovat myös mahdollisuus hyvien käytäntöjen levittämiseen totuttujen rajojen yli.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Sote-sektorilla maakunnassa on suhteellisen paljon alan koulutuspaikkoja ja meillä on maakunnassa yliopistollinen keskussairaala. Osaamista on paljon ja moneen muuhun maakuntaan nähden pätevän henkilöstön rekrytoinnit eivät ole olleet aivan mahdottomia. Varsinais-Suomi on maantieteellisenä alueena suhteellisen kompakti ja meillä on kattava palveluverkosto. Monia sote-uudistukseen yhteensopivia muutoksia on tehty jo nyt. Myös valtiolta siirtyvissä toiminnoissa lähtötilanne on hyvä. Kun tämä maakunta pitää yhtä ja valjastaa osaamisensa ja resurssinsa muutoksen tekemiseen, pystymme varmasti vastaamaan haasteeseen.

MITÄ MUUTA TEET KUIN TYÖTÄ?

Nautin perheen kanssa matkustelusta. Aurinko ja lämmin yhdistää koko perhettämme matkakohdemieltymyksissä.  Myös kaupunkikohteet ovat mielenkiintoisia. Kevättä kohti mentäessä multasormi alkaa syyhyämään ja puuhailen mielelläni puutarha-asioissa. Erilaisia taimia on vähän joka paikassa kasvamassa. Aika menee kuin siivillä koko kesän, kun ihmettelee kasvien kasvua. Satokaan ei ole niin tärkeä, mutta on silti mukavaa napata vaikka tomaatti suoraan kasvista suuhun.

 

"Sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon tietoa, jota voitaisiin systemaattisemmin käyttää palvelujärjestelmän parantamiseen."

liikunta

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva varsinaissuomalainen

Varsinais-Suomeen halutaan luoda maakunnallinen elintapaohjauksen toimintamalli, jotta ketju terveydenhuollon, kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimen sekä liikuntayhdistysten ja -yritysten kanssa saadaan kuntoon.

Mitä liikunnanpalveluketjujen alatyöryhmä tekee ja miksi se on perustettu?

Liikkumattomuus on yksi nopeimmin kasvavista ihmisten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavista tekijöistä. Inhimillisten seurausten, kuten liikkumattomuudesta aiheutuvien sairauksien ja terveyden menetyksen lisäksi liikkumattomuuden hintalappu yhteiskunnalle lasketaan vuosittain miljardeissa.

Pelkästään Varsinais-Suomessa liikkumattomuuden arvioidaan maksavan yli 170 miljoonaa joka vuosi.

Liikkumisen mahdollistaminen ja siihen kannustaminen on ja tulee jatkossakin olemaan pitkälti kunnan tehtäväkenttää. Vaikka ympärillämme olisi miten hienot lähiliikuntapaikat, viheralueet ja kattava kevyen liikenteen verkosto, vain pieni osa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi.

Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään päivittäin ihmisiä joiden oireiden juurisyyt ovat liian vähäinen liikunta ja huonot elintavat. Varsinais-Suomessa on 20 000 sote-ammattilaista, joista jokainen voi halutessaan toimia pysäkkinä liikkumattomuudelle ja huonoille elintavoille.

Tavoitteena liikunnan palveluketjussa on, että liikkumattomuus ja elintavat otetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa rohkeammin puheeksi, esimerkiksi raskausajan diabeetikon kohdalla ja liikunta liitetään osaksi hoitosuunnitelmaa. Lääkärin aika liikuntaneuvonnan antamiseen on usein rajallinen, mutta liikunnan palveluketjussa asiakas voidaan ohjata liikuntaneuvojalle.

Lääkäri ja liikuntaneuvoja voivat muodostaa parhaimmillaan moniammatillisen työparin. Toiminnasta on Varsinais-Suomessa jo saatu tilastolisesti vaikuttavaa näyttöä, esimerkiksi pitkäaikaissokeriarvojen laskun osalta.

Ilman tätä ohjautumismahdollisuutta ja liikunnan palveluketjua on todennäköisempää, että puheeksi otto jää kokonaan toteutumatta. Tutkimusnäyttöä liikunnan terveysvaikutuksista niin terveyden edistämisen kuin sairauksien hoidonkin osalta on aivan riittävästi ja nyt tarvitaan rohkeutta luoda uusia toimintatapoja.

Mikä on alatyöryhmän työn tavoitteena?

Monissa varsinaissuomalaisissa kunnissa on jo vahvaa osaamista ja kokemusta poikkisektoraalisesta yhteistyöstä terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten välillä.

Ketju terveydenhuollon, kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimen sekä liikuntaa järjestävien yhdistyksien ja yritysten välillä tulee saada kuntoon koko maakunnassa.

Työryhmän tehtävä on luoda maakunnallinen elintapaohjauksen toimintamalli, jossa ohjautumisen polku on määritelty niin vaativan liikunta- ja elintapaneuvonnan kuin kevyemmän liikunnan- ja elintapapalveluohjauksen osalta.

Koska liikuntaneuvonta rinnastetaan terveydenhuollon asiantuntijahoitajapalveluihin, kuuluu työryhmän myös huomioida tämän mukana tulevat asiat, kuten ohjautumisen kriteerit, kirjaaminen ja tilastointi.

Mitkä ovat sote-uudistuksen suurimmat uhkat ja mahdollisuudet liikunnan vinkkelistä?

Liikkumaan aktivointi sekä liikuntaolosuhteiden ja lähiliikuntapaikkojen kehittäminen tulee olla kunnan kaikkien toimialojen yhteinen tehtävä. Tämä on toki mahdollista ilman sote-uudistustakin, mutta kuntien vapautuessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, on kunnalla paremmat edellytykset keskittyä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle, kuten liikunnalle, joka yksi uuden kunnan tärkeimmistä tehtävistä.

Kumppanuuksien vahvistaminen yhdistyksien kanssa esimerkiksi liikuntapalveluiden järjestämisessä luo mahdollisuuksia myös vahvemmalle yhteisöllisyydelle. Pro bono ei tule kuitenkaan olla aina se malli, jolla yhdistykset kuntalaisia liikuttavat. Toki maakunnassa onkin esimerkkejä, joissa harrastetoimintaa järjestävät liikuntaseurat saavat toiminnastaan korvauksen. Tällainen malli voisi toimia esimerkiksi koulujen kerhotoiminnan yhteydessä.

Epäkohtana näen valtion osoittaman, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusterahojen, ns. HYTE–rahojen pienuuden. HYTE–raha ei myöskään ole korvamerkittyä, mutta toivon hartaasti, että pienet kannusterahat käytetään kunnissa viisaasti, liikuntaan ja hyvinvointiin panostaen.

Tino-Taneli TanttuKuka olet?

Olen Tino-Taneli Tanttu. Työskentelen Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä terveysliikunnan kehittäjänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen valmistelussa olen mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmässä sekä puheenjohtajana liikunnan palveluketju –työryhmässä.