Ihmiset luovat muutoksen – Erika Strandberg rakentaa uuden maakunnan hallintoa

Nimi

Erika Strandberg

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

Valmistelen uuden maakunnan hallintoasioita yhdessä hallintojohtaja Nina-Mari Turpelan kanssa. Tällä hetkellä valmistelemme hallintoa koskevia sääntöjä ja ohjeita, päätöksentekorakenteita sekä muita maakunnan käynnistämisvaiheeseeen liittyviä käytännön kysymyksiä. Vastuulleni kuuluu myös syksyllä järjestettävien maakuntavaalien valmistelu.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Juuri tällä hetkellä suurin haaste on epävarmuus, joka johtuu siitä, ettei uudistusta koskeva lainsäädäntö ole vielä voimassa. Suunnittelussa haasteena on huomioida koko ajan maakunnan suuri koko ja monitahoisuus. Haluaisin itse kovasti jo käsinkosketeltavia tuloksia ja mennä vauhdilla eteenpäin, valmistelun loogista järjestystä noudattaen. Tämä ei kuitenkaan ole täysin mahdollista tällä hetkellä, kun suuntaviivat ovat edelleen avoimia.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

On todella innostavaa olla mukana rakentamassa jotain uutta osana muutosorganisaatiota. Minua innostaa ja vie eteenpäin selkeät, yhteiset päämäärät – tämä uudistus on juuri sellainen. Olen aikaisemmin ollut mukana kuntaliitoshankkeessa ja se oli toistaiseksi mielenkiintoisin työkokemukseni. Uskon ja toivon että tästä tulee vielä mielenkiintoisempaa!

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

Tukitoiminnoissa, kuten hallinnossa, sujuvasti toimivat digitaaliset järjestelmät ovat avainasemassa. Meidän on haastettava vanhat järjestelmät ja rakenteet ja etsittävä jatkuvasti parempia ja sujuvampia tapoja tehdä asioita. Asiakkaan asettaminen kaiken keskiöön on todella tärkeää riippumatta siitä, suunnitellaanko palveluja vai hallintoa.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

Olen asunut koko elämäni meren rannalla, joten täytyy sanoa meri ja saaristo. Lisäksi Varsinais-Suomi on kunnianhimoinen ja eteenpäin katsova maakunta, joka on sijaintinsa ja kaksikielisyytensä ansiosta Suomen ikkuna muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Mitä muuta teet kuin työtä?

Pelaan jalkapalloa naisten nelosdivarissa ja toimin joukkueenjohtajana juniorijoukkueessa. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi urheilevaa kouluikäistä poikaa. Suurin osa vapaa-ajastani pyörii siis jalkapallon ympärillä, mutta harrastan liikuntaa muutenkin monipuolisesti. Tykkään lukea, joten uudet kirjavinkit ilahduttavat minua.

"Varsinais-Suomi on kunnianhimoinen ja eteenpäin katsova maakunta, joka on sijaintinsa ja kaksikielisyytensä ansiosta Suomen ikkuna muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan."

Poliittisen ohjausryhmän ideariihessä linjattiin maakunnan konsernirakennevalmistelun suuntaa

Varsinais-Suomen maakunnan konsernirakenteen valmistelu jatkui maanantaina 19. maaliskuuta pidetyssä työpajassa, jossa muutosorganisaation valmistelijat ja poliittinen ohjausryhmä hakivat yhteistä työskentelypohjaa valmisteluja vauhdittamaan.

  • Työpajan tavoitteena on jakaa näkemyksiä liittyen erityisesti maakuntakonsernin rakenteeseen, uuden maakunnan poliittiseen ohjausrakenteeseen sekä liikelaitosten ja sote-tuotannon yhtiöittämisen malleihin. Toivomme poliittiselta ohjausryhmältä linjauksia muutosorganisaation ja työryhmien valmistelun tueksi, alusti sote-muutosjohtaja Antti Parpo.

Maakunta määrittelee itse poliittisen ohjausrakenteensa

Maakunnan poliittisesta ohjausrakenteesta on lailla säädetty ainoastaan se, että maakunnalla tulee olla maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta sekä maakuntavaalilautakunta. Edellä mainittujen lisäksi on perustettava ruotsinkielinen vaikuttamistoimielin, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Kaikista muista mahdollisista päätöksentekorakenteista, kuten lautakunnista ja niiden jaostoista, tulee maakunnan päättää itse. Maakunta määrittelee itse myös sen, minkä tyyppinen ja kokoinen maakuntahallitus sille tulee.

  • Haluamme valmistelussa hyödyntää nykyisten organisaatioiden kokemuksia poliittisista ohjausrakenteista. Päätöksentekokykyä tullaan tarvitsemaan, kertoi puheenjohtajana kokouksessa toiminut 1. varapuheenjohtaja Piia Elo.

Kun sote- ja maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastuspalveluiden ja kasvupalveluiden järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan, pitää näiden keskinäinen suhde ja asema toisiinsa määritellä. Lainsäädäntö asettaa palveluiden järjestämiselle joitakin reunaehtoja, mutta tulevaisuudessa maakunta vastaa siitä, että palvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asukkaiden tarpeiden mukaisia.

Poliittinen ohjausryhmä keskusteli ja linjasi

Poliittisen ohjausryhmän työ tuotti tulosta. Työpajassa linjattiin, että sote-palvelujen palvelutuotannon valmistelu perustuu jatkossa yhden sote-liikelaitoksen malliin. Samalla muutosorganisaatiolle annettiin valtuudet valmistella valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen yhtiöittämistä valinnanvapauslain hengen mukaisesti. Valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa valmistelussa tulee huomioida kuitenkin myös liikelaitoksen rooli mahdollisena palveluntuottajana.

Maakuntauudistuspuolen tehtävien osalta poliittinen ohjausryhmä linjasi valmistelun jatkoa. Valmistelun tavoite on kasvun ja elinvoiman edistämistä, asukkaiden hyvinvoinnin ja fyysisen toimintaympäristön kehittämistä sekä elinkeinoelämän ja kaupan toimintaympäristön luomista tukeva organisointi.

  • Linjauksen perusteella valmistelussa tulee huomioida maakunta kokonaisuutena niin, että yhteistyölle, hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle luodaan parhaat mahdolliset toimintaedellytykset - toiminnan tulee olla kehittävää, edistävää ja välittävää, totesi muutosjohtaja Laura Leppänen.

Poliittinen ohjausryhmä näki tavoitteen saavuttamisen mahdolliseksi maakuntauudistuspuolen tehtävien ja toimintakokonaisuuksien välistä synergiaa kehittämällä ja sektorikohtaisia rajoja madaltamalla. Käytännön organisointia linjattiin vietävän valmistelussa eteenpäin kokoamalla toiminnot 1) Kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen, 2) Elintarviketuotannon ja -kaupan tuki-, huolto- ja valvontapalvelut sekä 3) Alueidenkäyttö-, liikennejärjestelmä- ja ympäristöpalvelut -kokonaisuuksien alle. Työvoimapalvelujen tuotantomuotoa linjataan myöhemmässä vaiheessa.

Poliittisen ohjausryhmän linjaukset ohjaavat muutosorganisaatiossa ja työryhmissä tehtävää jatkovalmistelua. Lopulliset päätökset maakuntakonsernin rakenteesta tekee vuoden 2019 alkupuoliskolla aloittava maakuntavaltuusto.

 

Kohti maakunnallista perhekeskusta

Palvelut perheille jo ensimmäisellä yhteydenotolla. Oikeanlaista tukea oikeaan aikaan oikealla volyymilla. Näillä ajatuksilla Varsinais-Suomessa matkataan kohti perhekeskusta. Turun pilotti käynnistyy syksyllä.

Hankeagentti Minna Maanpää Lupa auttaa –hankkeesta sekä Turun kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Tuula Cornu kertovat, että suunnitteilla oleva perhekeskus on matalan kynnyksen palvelu, jonka tärkein tehtävä on ohjata, tukea ja neuvoa. Auttamisen kokemus pitää tulla jo ensimmäisellä yhteydenotolla.

- Peruspalveluja vahvistetaan ja painopiste siirtyy ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Perhe saa perhekeskuksesta tukea oikeaan aikaan oikealla volyymilla, Maanpää muotoilee.

Cornun mukaan palvelut kootaan yhteen perheen tarpeiden mukaisesti, jolloin perheen ei tarvitse alkaa etsiä tarvitsemiaan palveluja eri paikoista.

- Kun neuvolassa todetaan perheen tarvitsevan sosiaalityön apua, otetaan yhteys sosiaalipäivystykseen. Samalla käynnistyy sosiaalityön prosessi. Voisimme varmasti tehdä jotain muutakin matalammalla kynnyksellä, aikaisemmin ja lähempänä perhettä pienemmillä kustannuksilla, Cornu pohtii.

Perhekeskus-mallia kehitetään LAPE-muutosohjelmassa, jossa kootaan nykyiset kuntien hajanaiset palvelut, kuten neuvolapalvelut, perhetyö, perheneuvola- ja psykologipalvelut, lapsiperheiden sosiaalityö, varhaiskasvatus sekä järjestöjen ja seurakuntien työ perheiden saataville. Tukea saa myös mm. vanhemmuuteen, parisuhteeseen, yksinäisyyteen, sovinnolliseen eroon ja perheväkivallan ehkäisyyn.

Syvälahden monitoimitalo ja Ypsilon perhekeskuksen pilotteina Turussa

Syvälahden monitoimitalo Hirvensalossa ja Ypsilon Yli-Maariassa toimivat perhekeskusmallin pilottikohteina Turussa. Perhekeskuspilotti käynnistyy ensi elokuussa Syvälahdessa.

Syvälahden monitoimitalossa käy tulevaisuudessa koulua noin 800 oppilasta. Tiloissa on myös päiväkoti, kirjasto, nuorisotoimen palveluja sekä kouluterveydenhuolto koulupsykologeineen ja koulukuraattorin palveluineen.

- Kun toimimme yhteisissä tiloissa, perhekeskuksen palvelut muotoutuvat vielä konkreettisemmiksi, Cornu kertoo.

Malli vaatii uudenlaisen tavan työskennellä

Maanpää muistuttaa, että perhekeskusmalli vaatii uudenlaisen tavan ajatella ja työskennellä. Töitä tehdään yhdessä eri tahojen kanssa ilman, että työskennellään samassa organisaatiossa.

- Jonain päivänä, kun perheet saavat tuen ja avun jo perhekeskuksen työntekijöiltä, ei tarvita raskaita ja korjaavia palveluja. Jo nyt apua annetaan hyvin ja laajasti, palvelut ovat vain kovin hajallaan lapsiperheiden näkökulmasta. Halutut säästöt syntyvät, kun perheet tulevat autetuksi jo varhaisessa vaiheessa.

- Lapsi on päiväkodissa koko päivän ja siksi yhteistyö neuvolan ja varhaiskasvatuksen kanssa tulisi olla toimivaa. Perheiden arkea voisi helpottaa esimerkiksi terveystarkastuksen toteutuminen päiväkodin tiloissa, Cornu painottaa.

Maakunnan perhekeskusmallin muoto vielä auki

Jokaista maakuntaa leimaavat omat erityispiirteensä. Varsinais-Suomessa on yksi iso kaupunki Turku ja sen lisäksi vain kaksi yli 30 000 asukkaan kaupunkia. Lisäksi on paljon pieniä muutaman tuhannen asukkaan kuntia sekä saaristo.

- Turku pitää ajatella omana kokonaisuutenaan ja Turun seutu omanaan. Pienissä kunnissa voi olla vähän lapsiperheitä, mutta silti perhekeskusmallissa mietitään maakunnallisesti tasavertaisia lapsiperheiden palveluja.  Kannattaakin miettiä sähköisiä perhekeskuspalveluja uudella tavalla, jolloin perheillä olisi helposti saavutettavissa ensi käden tuki, ohjaus ja neuvonta, vaikka kotisohvalta, Maanpää korostaa.

Minna Maanpää vetää parhaillaan 12 hengen maakunnallista työryhmää, jonka tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja organisoida Varsinais-Suomen perhekeskusmalli. Mukana ovat kuntien edustajien lisäksi Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, lastensuojelujärjestöjä sekä seurakunta.

- Varsinais-Suomessa perhekeskuksen muodolle on vielä vaihtoehtoja. Nyt ajatuksena on se, että perhekeskus toimisi verkostomaisesti koko maakunnan alueella useissa eri toimipisteissä. Toisena vaihtoehtona on, että perhekeskukset toimisivat sote-keskusten yhteydessä. Mikään ei ole vielä varmaa, vaan asia varmistuu sote-uudistuksen valmistelun edetessä, Maanpää muistuttaa.

Varsinais-Suomi hakee valinnanvapauspilottia ”Omalla budjetilla allihopa”

Hallitus antoi 8.3.2018 eduskunnalle esityksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki). Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Valinnanvapauslaissa säädetään myös piloteista (asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti), jotka on tarkoitus käynnistää heti kun lait on hyväksytty eduskunnassa.

Varsinais-Suomen maakunta hakee valtionavustusta valinnanvapauspilottiin, joka on nimetty ”Omalla budjetilla allihopa” -pilotiksi. Asiasisältönä on henkilökohtainen budjetti ja kohderyhminä ovat vammaispalvelut sekä ikäihmisten omaishoitoa tukevat palvelut.

Henkilökohtaisessa budjetissa asiakas on oman elämänsä arkkitehti

Omalla budjetilla allihopa -pilotin tavoitteena on kehittää toimintamalli, jolla henkilökohtaista budjettia rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tähän kuuluu mm. seurantajärjestelmän kehittäminen ja tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentaminen. Valinnanvapauspilotit toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2019.

Sosiaali- ja terveysministeriö on varannut pilottihankkeen kokonaisuutta varten 100 miljoonaa euroa vuoden 2018 budjettiin. Varsinais-Suomi lähtee hakemaan Omalla budjetilla allihopa -pilottiin vahvaa rahoitusta.

  • Henkilökohtaisessa budjetissa asiakas on oman elämänsä arkkitehti. Tavoitteena on yhteistyössä asiakkaiden, työntekijöiden ja palveluntuottajien kanssa kehittää toimiva henkilökohtaisen budjetoinnin malli, jossa asiakkaan oma osallisuus valintojen tekemisessä on keskiössä, sanoo pilotin hankepäällikkö Samuli Koskinen.

Pilottiin osallistuu 18 kuntaa - tavoitteena maakunnan kattava kokonaisuus

Valinnanvapauspilottiin osallistuu 18 Varsinais-Suomen kuntaa, joiden väestömäärä kattaa reilusti yli vaaditun 80% osuuden maakunnan väestöstä. Varsinais-Suomi on monimuotoinen, kaksikielinen maakunta saaristoineen, joten laaja osallistuminen pilottiin mahdollistaa henkilökohtaisen budjetti- mallin kehittämisen toimivaksi kokonaisuudeksi joka puolelle maakuntaa.

  • Henkilökohtaisen budjetin avulla ihmiset voivat asua omannäköistä elämää Pyhärannasta Kemiönsaareen asti ja valita tarvitsemansa palvelut oman arkensa tueksi, sanoo Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo.

Valinnanvapauspilotin hankehallinnoijana ja rahoituksen hakijana toimii KTO- kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky.

 Lisätietoa:

Seija Aaltonen, kuntayhtymän johtaja, seija.aaltonen@kto-vs.fi, p. 050 597 4980

Antti Parpo, sote-muutosjohtaja, antti.parpo@varsinais-suomi.fi, p. 040 642 8682

Samuli Koskinen, hankepäällikkö, samuli.koskinen@kto-vs.fi p. 040 663 1340

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Ihmiset luovat muutoksen – Mikko Hulkkonen huolehtii kaikkein pienimmistä

NIMI

Mikko Hulkkonen

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Olen lasten, nuorten ja perheiden palveluista vastaava muutosagentti. Vastuullani on valmistella näiden palvelujen siirtyminen ja uusi yhteentoimiva kokonaisuus tulevan maakunnan järjestämisvastuulle. Lisäksi Lupa auttaa! -hankkeessa eli hallituksen LAPE-kärkihankkeessa, jonka strategisena johtajana myös toimin, uudistamme lapsiperheiden palvelutuotantoa käytännössä kovaa vauhtia jo nyt.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Isoissa muutoksissa olennaiseen keskittyminen on vaikeaa. Olisikin tärkeää muistuttaa mieliin, miksi uudistuksia tehdään: pyrkimyksenä on rakentaa parempaa maailmaa eli luoda kansalaisten hyvinvointia parantavia ja paremmin, tehokkaammin ja yhdenvertaisemmin toimivia palveluja. Tämä periaate pitää asettaa kaiken muun yläpuolelle.

Uskon, että johtamisen merkitys tulee korostumaan, mitä pidemmälle muutos etenee. Meidän tulisi varoa siirtämästä omia vanhoja ja toimimattomia työ- ja johtamistapojamme eräänlaisina Troijan hevosina uuteen järjestelmään. Tämä vaatii uskallusta tunnustaa virheet ja etsiä yhdessä uusia tapoja johtaa.  Sote-asiantuntijoita ei enää tänä päivänä innosteta mukaan muutoksiin pelkillä excel-taidoilla tai käskytyskulttuurilla.

Mielestäni lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat erityiskysymys alue- ja sote-uudistuksessa, sillä lapsilla ei ole aikaa leikkiä uudistuksia. Palveluissamme on isoja puutteita, minkä vuoksi joidenkin lasten tilanne on kestämätön. Maassa on edelleen vuosittain yli 2 000 perheväkivallan lapsiuhria. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 70 % eli noin 12 400 lasta ei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja ennen sijoitusta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ehtivät tavata asiakkaanaan olevia lapsia pahimmillaan vain pari kertaa vuodessa. Nämä asiat täytyy kyetä ratkaisemaan pikaisesti yhdessä, tulee millainen sote-uudistus tahansa.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Minua innostaa mahdollisuus päästä ratkaisemaan merkityksellisiä yhteisiä asioita. Lasten hyvinvointipalveluissa ei ole kyse vain tehokkaan palvelutuotannon järjestämisestä, vaan meidän aikuisten velvollisuudesta turvata jokaisen lapsen kasvu ja kehitys. Onkin vähän kummaa logiikkaa, jos lapsuutta ajatellaan vain välivaiheena tai investointikohteena, johon sijoittamalla vältetään myöhempiä ongelmia. Mielestäni lähtökohtana pitäisi olla lapsen ainutkertaiset oikeudet. Viime kädessä kyse on siis kaikkein pienempiemme suojelusta, joka on tärkeä osa omia perusarvojani – toivottavasti myös tulevan maakunnan.

Innostun myös asioiden ajattelemisesta uudella tavalla, yhdessä tekemisestä ja aikaansaamisen tunteesta. Kaikkein hienointa on, kun ”toisinajattelemalla” keksitään jokin murtava idea, joka innostaa ihmiset mukaansa, ja jonka avulla alkuun mahdottomaltakin tuntuvia asioita saadaan äkkiä ja aidosti muutettua parempaan suuntaan.

Opin uskomaan tähän nopean muutoksen mahdollisuuteen toimiessani Raision kaupungin perhepalvelujen johtajana. Samana vuonna, kun voitimme Vuoden lastensuojelun teko -palkinnon parempien palvelujen kehittämisestä, säästimme korjaavista palveluista kolmanneksen ja työyhteisön sosiaalinen pääoma kasvoi.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Olisi varsin erikoista, jos Suomen suurimman hallinnollisen ja toiminnallisen uudistuksen aikana ei saataisi sote-palveluja muutettua paremmiksi. Lupa auttaa! -hankkeessa olemme antaneet konkreettiset palvelulupaukset, jotka tulemme lunastamaan, ja jotka toivottavasti saavat aikaan positiivisen ja jatkuvan parantamisen kierteen. Sote-uudistuksessakin pitäisi uskaltaa tehdä selkeitä lupauksia ja pakottaa palvelutuotantoa vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin aikaisempaa nopeammin, joustavammin ja tehokkaammin - jo nyt.

Lasten erityispalveluissa, kuten lastensuojelussa, laajemmat järjestämisen hartiat ja toimintatapojen yhtenäistäminen ovat välttämättömiä palvelun laadun ja toimintavarmuuden varmistamiseksi. Ehkäisevissä palveluissa hajallaan olevien palvelujen kokoaminen sujuviksi perhekeskuskokonaisuuksiksi on suuri mahdollisuus, kun järjestäjänä on yksi maakunta. Sähköisten palvelujen hyödyntämisessä on enemmän potentiaalia kuin arvaammekaan, niitä pitäisi vain ottaa rohkeasti käyttöön.

Iso osa lasten palveluista jää sote-uudistuksen jälkeen kuntiin, kuten varhaiskasvatus ja koulut. Näiden, samoin kuin järjestötoimijoiden kanssa, täytyy pystyä aitoon yhteiseen hyvinvointityöhön. Lupa auttaa! -muutosohjelman myötä onkin jo luotu joka kuntaan monialaiset verkostot, jotka jatkossakin tulevat koordinoimaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä ja palvelujen kehittämistä kunnissa.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Saaristo sekä ihmisten täyspäisyys ja itseironian taju. Varsinaissuomalainen realismi ja varautuneisuus kannattaisi jalostaa ja brändätä uudeksi tolkulliseksi elämäntaito-opiksi.

MITÄ MUUTA PUUHAAT ELÄMÄSSÄ?

Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi urheilevaa teiniä ja sekarotuinen koira. Toimin vapaa-aikanani harrastuskuljettajana, ja sitä kautta pääsen seuraamaan jalkapalloa ja joukkuevoimistelua. Kirjoitan mm. SoteLeaks-blogia, opiskelen ja luen paljon. Omakotitaloasujana myös harrastan monenlaista pientä kuntouttavaa nikkarointia, mm. erilaisten pihaesineiden kotelointia.

 

Lupa auttaa! -hanke: https://www.lupaauttaa.fi/

 

"Lasten hyvinvointipalveluissa ei ole kyse vain tehokkaan palvelutuotannon järjestämisestä, vaan meidän aikuisten velvollisuudesta turvata jokaisen lapsen kasvu ja kehitys."

LOUNAIS-SUOMI HOUKUTTELEE LISÄÄ OSAAJIA: TÖIHIN TÄNNE -KAMPANJALLA HAETAAN MUUTTOLIIKETTÄ

Lounais-Suomen yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa. Työvoimapulaan haetaan nyt ratkaisua valtakunnallisella kampanjalla, jolla houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta.

Lounais-Suomen omat alueelliset työvoimareservit ja koulutuskapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta. Siksi tarvitaan osaajien muuttovirran kasvattamista myös muualta Suomesta alueelle.

  • Lounais-Suomen hyvä talous- ja työllisyystilanne tunnetaan edelleen muualla Suomessa melko huonosti. Haluamme herättää osaajien muuttohalukkuuden tuomalla alueen vetovoimatekijöitä vahvemmin esiin. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen alueen kasvuyrityksille on tehtävä, jossa emme saa epäonnistua, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival

Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen edistäminen edellyttää paitsi nopeita ja tehokkaita lyhyen aikavälin toimia, myös pitemmän aikavälin muutoksia.

  • Valtio on koonnut yhdessä alueen toimijoiden kanssa joukon toimenpiteitä Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen vastaamiseksi. Tämä ns. siltasopimus pitää sisällään hyvin paljon työvoiman saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. On tärkeää saada työntekijöitä liikkumaan sinne, missä työtä on, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Lounais-Suomen ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin työvoiman saamiseksi talouskasvualueelle luomalla koulutus- ja rekrytointipalveluita yhteistyössä yritysten kanssa. Alueen yritysten mittavat rekrytoinnit ovat houkutelleet runsaasti muuttajia muualta Suomesta jo nyt. Tilastokeskuksen mukaan Varsinais-Suomi oli viime vuonna muuttovoittajamaakunta 2 338 henkilön väestölisäyksellä.

Alueen vetovoimatekijät esiin valtakunnallisella kampanjalla

Lounais-Suomen vetovoimatekijöitä tehdään tunnetuksi valtakunnallisella Töihin tänne -kampanjalla. Kampanjan kohderyhmänä on erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla. Töihin tänne-kampanjan nettisivut ovat nyt auki www.töihintänne.fi.

Kampanja lähtee liikkeelle vahvalla digimarkkinoinnilla ja sen kivijalkana toimii työnhakijan ja muuttajan nettisivusto. Sivustolle on kerätty potentiaalisia muuttajia kiinnostavaa tietoa alueen työ- ja opiskelumahdollisuuksista sekä asuinpaikka-, asunto- ja harrastustarjonnasta. Kampanjan kasvoina nähdään ihmisiä, jotka ovat jo muuttaneet työn perässä Lounais-Suomeen.

  • "Töihin tänne” on silti enemmän kuin kampanja. Siinä tehdään pitkäaikaista ja tavoitteellista sisältömarkkinointityötä sekä alueen mainetyötä. Työ tähtää pitkäjänteiseen osaajien muuttovirtaan Lounais-Suomeen, sanoo Puolitaival.

Töihin tänne -kampanja on tehty yhteistyössä alueen ELY-keskusten, maakuntaliittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Kampanjan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Ground Communications ja Satumaa Family Business.

 

Lisätietoja:

Kimmo Puolitaival, ylijohtaja, Varsinais-Suomen Ely-keskus

Puh. 040 822 9414, kimmo.puolitaival(at)ely-keskus.fi

 

 

Lounais-Suomen rekrysivusto löytyy: