Ihmiset luovat muutoksen – Mikko Pakarinen keskittyy soten järjestämiseen

NIMI

Mikko Pakarinen

MITÄ TYÖTÄ TEE T MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Teen sote-uudistuksen valmistelua. Minulle kuuluu sote-uudistukseen liittyvien asioiden koordinointi yhdessä muutosjohtaja Antti Parpon kanssa. Joskus minut esitellään leikkisästi ”Antin oikeana kätenä”. Käytännössä työtä ovat teettäneet erityisesti sote-palveluiden järjestämiseen liittyvät asiat, joita tehdään onneksi yhdessä isolla ja osaavalla porukalla koko maakunnan voimin. Ihan näin kapeilla hartioilla ei siis uudistus lepää.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Näen uudistuksen kireän aikataulun suurimpana haasteena. Toinen on lainsäädäntövalmistelun luoma epävarmuus. Sisällöllisesti tekemistä on valtava määrä, joten olennaista on löytää kaikkein keskeisimmät asiat, jotka täytyy ehtiä valmistella alueella yhteisvoimin kuntien ja kuntayhtymien porukoiden kanssa. Samalla täytyy muistaa, että kunnissa ja kuntayhtymissä täytyy palvelutuotannon pyöriä koko ajan, joten olemme muutosorganisaatiossa riippuvaisia kentällä tehtävästä käytännön valmistelutyöstä. Muutoksen laajuus huomioiden yhtälö ei ole ihan helppo ratkaistava.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Pidän siitä, että saan olla mukana valmistelemassa kansallisesti uraauurtavaa uudistusta. Isossa kuvassa haluan ajatella olevani osaltani rakentamassa meille suomalaisille parempaa tulevaisuutta. Paljon on myös kiinni porukasta, jonka kanssa saa tehdä työtä, ja joka puhaltaa ns. yhteen hiileen. Lisäksi tässä on erinomaiset mahdollisuudet päästä soveltamaan aiemmin oppimiani asioita, kehittyä ja oppia uutta.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Erityisesti sote-uudistuksen osalta meidän on mahdollisuus luoda järjestelmä, joka parantaa suomalaisten yhdenvertaisuutta palvelujen suhteen. Meidän pitäisi onnistua muuttamaan palvelujen painotusta nykyistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Olennaista on, että ihmiset saisivat tarpeen mukaisen avun oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Toivottavasti pystymme siten myös vaikuttamaan talouskehitykseen siten, että kustannuskehitys olisi nykyistä hallitumpaa.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Varsinais-Suomessa on korkeatasoista osaamista ja henkistä pääomaa, joka on tulevaisuuden menestyksen edellytys. Maakunnasta löytyy osaamista monelta tieteen ja taiteen alalta. Itse näen tiedon ja sen hyödyntämisen merkityksen tulevaisuuden kannalta keskeisenä. Toisaalta Varsinais-Suomi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hyvään elämään, joka liian usein tulee täällä asuvana otettua itsestäänselvyytenä.

MITÄ MUUTA TEET KUIN TYÖTÄ?

Mieli tekisi sanoa, että kotitöitä. Vapaa-ajasta iso osa menee perheen kanssa, erityisesti lasten harrastuksissa. Valmennan nappulajalkapalloilijoita, joka on erinomaista vastapainoa työlle. Kentällä harjoiteltaessa esimerkiksi pelin avaamista tai askelharhautusta ei tule mietittyä sote-uudistusta. Samalla on äärimmäisen palkitsevaa nähdä miten lapset oppivat jalkapallon pelaamisen sekä ryhmässä toimimisen taitoja.

"Meidän pitäisi onnistua muuttamaan palvelujen painotusta nykyistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan."

Kimpassa-Allihopa rankattiin uudistuksen some-viestinnässä Suomen ykköseksi!

Varsinais-Suomi on sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Suomen ykkönen - ainakin sosiaalisessa mediassa! Viestintä, jota tehdään brändillä Kimpassa-Allihopa, on juuri rankattu maan parhaaksi ja muita maakuntia kehotetaan ottamaan siitä mallia.

Some-yritys Underhood antaa yli 7000 brändille päivittäin arvosanoja sosiaalisessa mediassa pärjäämisestä. Underhood on vertaillut maakuntien sote-uudistusta koskevaa some-viestintää ja listannut ne paremmuusjärjestykseen. Päivittyvällä listalla komeilee ylivoimaisena ykkösenä Varsinais-Suomen Kimpassa-Allihopa.

  • Olemme tästä tunnustuksesta erittäin iloisia ja yritämme jatkaa viestimistä sosiaalisessa mediassa avoimesti, raikkaasti ja vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Tuomme viestinnässä esille Varsinais-Suomen näkökulman ja alueen omat ihmiset, tärkeitä ovat myös kaksikielisyys ja visuaalisuus, kertoo Kimpassa-Allihopa -muutosorganisaation viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm.

Underhood analysoi vuorovaikutusta, yleisön ja brändin käyttämää kieltä ja esimerkiksi ahkeruutta, eli päivitystiheyttä, ja antaa näistä kaikista arvosanoja. Pisteet suhteutetaan yleisön kokoon. Kimpassa-Allihopa sai huikeat 5,6 pistettä, kun Underhoodin listoilla brändien keskiarvopisteet ovat 3,6.

Kommentteja Kimpassa-Allihopa -someviestinnästä - mikä on hyvää?

Tieteeseen erikoistunut tiedottaja Mari Kivinieimi, ponttiperille.com, kommentoi blogissaan:

”Suhteessa yleisönsä kokoon (noin tuhat FB-seuraajaa) Kimpassa saa erinomaisesti reaktioita. Päivitykset ovat kiinnostavia ja kommentteihin vastataan. Tässä on viime aikojen suosituin postaus. Siinä kerrotaan uudesta henkilöstölle tarkoitetusta nettisivustosta. Mainio esimerkki siitä, että postauksen ei tarvitse olla hehkuttavan brändäävä vaan yleisölleen hyödyllinen.

Katselin Kimpassa-tilin suosituimpia somepostauksia, ja ne ovat kautta linjan laadukkaita ja kivoja. Henkilökuvia on paljon ja niissä katsotaan kunnolla kameraan. Meitä kiinnostaa ihmisten kasvot, niin se vain on.

Postauksissa on huomattu tilaisuus ja tartuttu siihen: ”Meillä on Facebookissa nyt 1000 seuraajaa ja tässä on sen kunniaksi kysely”. Varsinaissuomalaiset maakuntavalmistelijat ovat kiinnostuneita yleisöstä, ja se näkyy. Viestijäkollegoille Varsinais-Suomessa: lähetän teille ihailevia terveisiä!”

Kimpassa-Allihopa kiittää! Seuraa siis meitä sosiaalisessa mediassa:

https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Twitter: @kimpassa2020

Youtube: Kimpassa Allihopa

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, p. 040 7755781, jessica(a)varsinais-suomi.fi

Ihmiset luovat muutoksen – Laura Saurama keskittyy henkilöstöön

NIMI

Laura Saurama

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Valmistelen muutosorganisaatiossa henkilöstöasioita. Tällä hetkellä keräämme taustatietoja henkilöstöä luovuttavista organisaatioista. Henkilöstöasioihin liittyen olen mukana myös talous- ja henkilöstöpalveluiden (tahe) sekä työterveyshuollon järjestämisen selvittämisessä.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Haaste on selkeästi lainsäädännön voimaantulon aikataulu. Mitä pidempi aika selvitetään ja valmistellaan asioita ilman varmaa lainsäädännöllistä tukea, sitä vaikeampi on tehdä päätöksiä, sitouttaa henkilöstöä muutokseen ja myöskin tukea heitä asiassa. Toisaalta, monet asiat ovat hyvin haasteellisia eli osaan tarvitaan pitkä valmistelu- ja siirtymäaika, jotta tulevan organisaation monipuoliset tehtävät tulevat asianmukaisesti ja kustannustehokkaasti hoidettua. Haasteena lienee myös se, että lakiehdotuksessa on ristiriitaisuuksia, joihin tulee saada selkeyttä.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Nautin haasteellisista työtehtävistä ja muutoksesta. On hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuutta moniammatillisessa muutosorganisaation projektitiimissä ja tutustua työn kautta maakunnassa työskenteleviin ammattilaisiin.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Tässä muutoksessa fokus pitää koko ajan muistaa pitää asiakaspalveluprosessissa. Siitä on kehitettävä erinomainen, ei vain laadullisesti tai asiakaskokemuksen perusteella vaan myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. Ja samalla on koko ajan korostettava sitä, että nyt järjestäminen ja tuottaminen eriytyy. Tämä on varmaan yksi isoimmista haasteista, sillä kuntapuolella olemme tottuneet järjestämään ja tuottamaan itse.

Muutos on haaste, mutta myös huikea mahdollisuus. Isompana toimijana voimme jakaa henkilöstöresurssiamme paremmin, mikä parantaa henkilöstön asemaa kehittymisen ja myös maakuntaan sijoittumisen näkökulmasta. Unelma lienee se, että palvelujen käyttäjille henkilöstön työ- ja toimintatavasta huokuu asiakkaan palvelutarpeen ymmärrys, jota toteutetaan ketterästi kustannustehokkaassa organisaatiossa/palveluverkostossa.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Perinteisesti Varsinais-Suomessa varsinkin julkiset toimijat ovat hyvin itsenäisiä ja päättäväisiä. Jos nyt päätämme yhdessä kehittää maakuntaa, tulemme olemaan hyvin vahva toimija.

Näkisin, että monipuolinen elinkeinoelämä on vahvuutemme. Sen turvaaminen, että elinkeinoelämälle on tarjolla koulutettuja osaajia, on hyvin tärkeä asia. Sijaintimme on erinomainen, mutta kulkuyhteyksien jalostamiseen kannattaa panostaa.

MITÄ MUUTA TEET KUIN TYÖTÄ?

Olen äiti ja vaimo. Perheemme harrastaa aktiivisesti, lasten myötä palloilulajit ovat tulleet isoksi osaksi vapaa-aikaa, eli minut löytää usein joko salibandykentän tai jalkapallokentän laidalta. Innostuin jopa itse salibandystä ja perustimme ”äitisäbä”-ryhmän, jossa käyn kerran viikossa hankkimassa mustelmia. Oman mielen ja työkunnon ylläpitämiseksi liikun ulkona sekä kuntosalilla ja luen. Luovuuden puuskassa piirrän, ompelen tai saatan tehdä pientä pintaremonttia.

 

"Asiakaspalveluprosessista on kehitettävä erinomainen, ei vain laadullisesti tai asiakaskokemuksen perusteella vaan myös kustannustehokkuuden näkökulmasta."

Konserni, kasvupalvelut ja kiinteistöt poliittisen ohjausryhmän pöydällä

Poliittinen ohjausryhmä käsitteli 12.2.2018 aiheita kasvupalveluista ja sote-valmistelusta konsernirakenteeseen ja maakunnan kiinteistö- ja tukipalveluihin.

Viimeksi mainittuihin liittyen poliittinen ohjausryhmä linjaa, ettei valtakunnallinen palvelukeskus Maakuntien tilakeskus yksin voi hoitaa kaikkia tulevan maakunnan kiinteistö- ja tukipalveluja, vaan maakunnalla on myös vahva rooli. Varsinais-Suomen uudistuvissa organisaatioissa on tällä hetkellä 904 omaa tai vuokrattua tilaa, pinta-ala on yhteensä yli miljoona neliömetriä.

Maakuntien tilakeskuksen (MT) vastuulla on kiinteistöjen omistajavastuuseen liittyvät tehtävät, maakunnalle jää kaikki muut sote- ja maakuntauudistuksen toimintojen tukipalvelut.

  • Asiakkaan näkökulmasta tämä on sekavaa eikä yhden palveluluukun periaate toteudu. Riskinä on myös, että tilakeskuksen palvelut keskitetään Helsinkiin ja päätöksenteko etääntyy, toteaa muutosorganisaation kiinteistö- ja tukipalvelupäällikkö Juha Rantasalo.
  • Mielestämme maakuntien tulee selvittää tilakeskuksen kanssa voisiko maakunta yhtiönsä kautta tuottaa myös tilakeskuksen omistajavastuulle kuuluvat tehtävät. Eli Varsinais-Suomessa olisi vahva paikallinen kiinteistöpalvelujen tuottajaorganisaatio ja kevyt Maakuntien tilakeskuksen paikallinen organisaatio, Rantasalo jatkaa.

Maakunta ja tilakeskus sopisivat keskenään työnjaosta, mutta asiakkaalle järjestelmä näyttäisi yhtenäiseltä.

Tavoitteena on tuottaa työllisyyspalvelut uudella tavalla

Muutosjohtaja Laura Leppänen esitteli kasvupalvelujen valmistelua maakunnassa. Maakunnassa käydään nyt vuoropuhelua kuntien ja maakunnan kesken tulevaisuuden yhteistyökuvioista. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan – mitä palveluja voidaan tuottaa markkinoilla, mitkä ovat maakuntakonsernin omaa tuotantoa ja mikä on kuntien rooli?

  • Allianssimalli mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön ja tuotantomallin kasvupalveluihin. Allianssin voi perustaa vain, jos sekä maakunta että kunnat pääsevät yhteisymmärrykseen, Leppänen tarkentaa.

Varsinais-Suomessa on käynnissä kasvupalvelupilotti, josta saadaan hyödyllistä kokemusta positiivisen rakennemuutoksen maakuntaan.

  • Pilotin tavoite on lainmuutos, joka mahdollistaa työllisyyspalvelujen tuottamisen uudella tavalla, ei pelkästään viranomaistoimintana vaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, sanoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival.

Konsernirakenne hahmottuu, maakuntavaalit lähestyvät

Maakunnan konsernirakennetta valmistellaan paraikaa ja näkemyksiä haetaan eri ryhmissä ja työpajoissa, toiminnallisuuden näkökulmasta. Monet teemat leikkaavat läpi koko maakuntakonsernin, kuten strategiatyö, kansainvälisyys, edunvalvonta, ympäristötavoitteet ja maakunnan identiteetti. Poliittiselle ohjausryhmälle järjestetään aiheesta oma ideariihi maaliskuun lopussa.

Maakuntavaaleihin liittyen puolueita rohkaistaan asettamaan ehdokkaita. Vaalit voidaan toimittaa 28.10.2018, jos lait ovat voimassa 1.7. Kunnille maksetaan korvaus ensimmäisten maakuntavaalien toimittamisesta. Poliittisessa ohjausryhmässä keskusteltiin mm. jääviydestä, eli kuka voi asettua vaaleissa ehdolle. Ohjeistusta Varsinais-Suomen puolueille ja vaalikampanjaa kansalaisille on luvassa tämän kevään aikana.

Kuva: Sote

Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rakenteet hahmottuvat

Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen työryhmä on julkaissut valmisteluvaiheen ensimmäisen raportin.

Raportissa esitetään lähtökohdat tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön koordinoinnista, ohjauksesta, yhteistyörakenteista ja resursoinnista maakunnassa sekä yhteistyöalueella. Lisäksi siinä on kuvattu sote-uudistuksen edellyttämän täydennyskoulutuksen sisältöjä sekä sote-uudistuksen vaikutuksia tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämiseen ja sisältöihin.

Laajan työryhmän ohella, työskentely jatkuu viidessä alatyöryhmissä, joissa keskitytään tutkintokoulutukseen, täydennyskoulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen sekä maakunnan tietoallasstrategiaan. Tarkoituksena on täsmentää raportissa kuvatut esitykset konkreettisiksi toimenpide- ja toteutussuunnitelmiksi kevään 2018 aikana.

Alatyöryhmien puheenjohtajat ja yhteystiedot:

Täydennyskoulutus:

Pia Ahonen (pj.), TurkuAMK, pia.ahonen(a)turkuamk.fi Leo Nyqvist (vpj.), Turun yliopisto, leo.nyqvist(a)utu.fi

Tutkintokoulutus:

Seppo Soinila (pj.), Turun yliopisto, seppo.soinila(a)utu.fi Maria Taipale (vpj.), Raseko, maria.taipale(a)raseko.fi

Tutkimus:

Pentti Huovinen (pj.), Turun yliopisto, pentti.huovinen(a)utu.fi Niklas Sandler (vpj.), Åbo Akademi, niklas.sandler(a)abo.fi

Kehittäminen:

Päivi Sannola (pj.), Turun kaupunki, paivi.sannola(a)turku.fi Timo Vähämurto (vpj.), VSSHP, timo.vahamurto(a)tyks.fi

Tietoallasstrategia:

Tapio Järvenpää (pj.), Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus, tapio.jarvenpaa(a)varsinais-suomi.fi                       

Päivi Rautava (vpj.), VSSHP, paivi.rautava(a)tyks.fi                

Lisätietoa:

Miia Tuominen, Turun yliopisto: miia.tuominen(a)utu.fi