Kimpassa-Allihopa rankattiin uudistuksen some-viestinnässä Suomen ykköseksi!

Varsinais-Suomi on sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Suomen ykkönen - ainakin sosiaalisessa mediassa! Viestintä, jota tehdään brändillä Kimpassa-Allihopa, on juuri rankattu maan parhaaksi ja muita maakuntia kehotetaan ottamaan siitä mallia.

Some-yritys Underhood antaa yli 7000 brändille päivittäin arvosanoja sosiaalisessa mediassa pärjäämisestä. Underhood on vertaillut maakuntien sote-uudistusta koskevaa some-viestintää ja listannut ne paremmuusjärjestykseen. Päivittyvällä listalla komeilee ylivoimaisena ykkösenä Varsinais-Suomen Kimpassa-Allihopa.

  • Olemme tästä tunnustuksesta erittäin iloisia ja yritämme jatkaa viestimistä sosiaalisessa mediassa avoimesti, raikkaasti ja vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Tuomme viestinnässä esille Varsinais-Suomen näkökulman ja alueen omat ihmiset, tärkeitä ovat myös kaksikielisyys ja visuaalisuus, kertoo Kimpassa-Allihopa -muutosorganisaation viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm.

Kimpassa-Allihopa sai huikeat 5,6 pistettä, kun Underhoodin listoilla brändien keskiarvopisteet ovat 3,6.

Underhoodin kommentteja Kimpassa-Allihopa -someviestinnästä:

”Suhteessa yleisönsä kokoon (noin tuhat FB-seuraajaa) Kimpassa saa erinomaisesti reaktioita. Päivitykset ovat kiinnostavia ja kommentteihin vastataan. Tässä on viime aikojen suosituin postaus. Siinä kerrotaan uudesta henkilöstölle tarkoitetusta nettisivustosta. Mainio esimerkki siitä, että postauksen ei tarvitse olla hehkuttavan brändäävä vaan yleisölleen hyödyllinen.

Katselin Kimpassa-tilin suosituimpia somepostauksia, ja ne ovat kautta linjan laadukkaita ja kivoja. Henkilökuvia on paljon ja niissä katsotaan kunnolla kameraan. Meitä kiinnostaa ihmisten kasvot, niin se vain on.

Postauksissa on huomattu tilaisuus ja tartuttu siihen: ”Meillä on Facebookissa nyt 1000 seuraajaa ja tässä on sen kunniaksi kysely”. Varsinaissuomalaiset maakuntavalmistelijat ovat kiinnostuneita yleisöstä, ja se näkyy. Viestijäkollegoille Varsinais-Suomessa: lähetän teille ihailevia terveisiä!”

Kimpassa-Allihopa kiittää! Seuraa siis meitä sosiaalisessa mediassa:

https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Twitter: @kimpassa2020

Youtube: Kimpassa Allihopa

 

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, p. 040 7755781, jessica(a)varsinais-suomi.fi

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Ihmiset luovat muutoksen – Laura Saurama keskittyy henkilöstöön

NIMI

Laura Saurama

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Valmistelen muutosorganisaatiossa henkilöstöasioita. Tällä hetkellä keräämme taustatietoja henkilöstöä luovuttavista organisaatioista. Henkilöstöasioihin liittyen olen mukana myös talous- ja henkilöstöpalveluiden (tahe) sekä työterveyshuollon järjestämisen selvittämisessä.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Haaste on selkeästi lainsäädännön voimaantulon aikataulu. Mitä pidempi aika selvitetään ja valmistellaan asioita ilman varmaa lainsäädännöllistä tukea, sitä vaikeampi on tehdä päätöksiä, sitouttaa henkilöstöä muutokseen ja myöskin tukea heitä asiassa. Toisaalta, monet asiat ovat hyvin haasteellisia eli osaan tarvitaan pitkä valmistelu- ja siirtymäaika, jotta tulevan organisaation monipuoliset tehtävät tulevat asianmukaisesti ja kustannustehokkaasti hoidettua. Haasteena lienee myös se, että lakiehdotuksessa on ristiriitaisuuksia, joihin tulee saada selkeyttä.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Nautin haasteellisista työtehtävistä ja muutoksesta. On hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuutta moniammatillisessa muutosorganisaation projektitiimissä ja tutustua työn kautta maakunnassa työskenteleviin ammattilaisiin.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Tässä muutoksessa fokus pitää koko ajan muistaa pitää asiakaspalveluprosessissa. Siitä on kehitettävä erinomainen, ei vain laadullisesti tai asiakaskokemuksen perusteella vaan myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. Ja samalla on koko ajan korostettava sitä, että nyt järjestäminen ja tuottaminen eriytyy. Tämä on varmaan yksi isoimmista haasteista, sillä kuntapuolella olemme tottuneet järjestämään ja tuottamaan itse.

Muutos on haaste, mutta myös huikea mahdollisuus. Isompana toimijana voimme jakaa henkilöstöresurssiamme paremmin, mikä parantaa henkilöstön asemaa kehittymisen ja myös maakuntaan sijoittumisen näkökulmasta. Unelma lienee se, että palvelujen käyttäjille henkilöstön työ- ja toimintatavasta huokuu asiakkaan palvelutarpeen ymmärrys, jota toteutetaan ketterästi kustannustehokkaassa organisaatiossa/palveluverkostossa.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Perinteisesti Varsinais-Suomessa varsinkin julkiset toimijat ovat hyvin itsenäisiä ja päättäväisiä. Jos nyt päätämme yhdessä kehittää maakuntaa, tulemme olemaan hyvin vahva toimija.

Näkisin, että monipuolinen elinkeinoelämä on vahvuutemme. Sen turvaaminen, että elinkeinoelämälle on tarjolla koulutettuja osaajia, on hyvin tärkeä asia. Sijaintimme on erinomainen, mutta kulkuyhteyksien jalostamiseen kannattaa panostaa.

MITÄ MUUTA TEET KUIN TYÖTÄ?

Olen äiti ja vaimo. Perheemme harrastaa aktiivisesti, lasten myötä palloilulajit ovat tulleet isoksi osaksi vapaa-aikaa, eli minut löytää usein joko salibandykentän tai jalkapallokentän laidalta. Innostuin jopa itse salibandystä ja perustimme ”äitisäbä”-ryhmän, jossa käyn kerran viikossa hankkimassa mustelmia. Oman mielen ja työkunnon ylläpitämiseksi liikun ulkona sekä kuntosalilla ja luen. Luovuuden puuskassa piirrän, ompelen tai saatan tehdä pientä pintaremonttia.

 

"Asiakaspalveluprosessista on kehitettävä erinomainen, ei vain laadullisesti tai asiakaskokemuksen perusteella vaan myös kustannustehokkuuden näkökulmasta."

Konserni, kasvupalvelut ja kiinteistöt poliittisen ohjausryhmän pöydällä

Poliittinen ohjausryhmä käsitteli 12.2.2018 aiheita kasvupalveluista ja sote-valmistelusta konsernirakenteeseen ja maakunnan kiinteistö- ja tukipalveluihin.

Viimeksi mainittuihin liittyen poliittinen ohjausryhmä linjaa, ettei valtakunnallinen palvelukeskus Maakuntien tilakeskus yksin voi hoitaa kaikkia tulevan maakunnan kiinteistö- ja tukipalveluja, vaan maakunnalla on myös vahva rooli. Varsinais-Suomen uudistuvissa organisaatioissa on tällä hetkellä 904 omaa tai vuokrattua tilaa, pinta-ala on yhteensä yli miljoona neliömetriä.

Maakuntien tilakeskuksen (MT) vastuulla on kiinteistöjen omistajavastuuseen liittyvät tehtävät, maakunnalle jää kaikki muut sote- ja maakuntauudistuksen toimintojen tukipalvelut.

  • Asiakkaan näkökulmasta tämä on sekavaa eikä yhden palveluluukun periaate toteudu. Riskinä on myös, että tilakeskuksen palvelut keskitetään Helsinkiin ja päätöksenteko etääntyy, toteaa muutosorganisaation kiinteistö- ja tukipalvelupäällikkö Juha Rantasalo.
  • Mielestämme maakuntien tulee selvittää tilakeskuksen kanssa voisiko maakunta yhtiönsä kautta tuottaa myös tilakeskuksen omistajavastuulle kuuluvat tehtävät. Eli Varsinais-Suomessa olisi vahva paikallinen kiinteistöpalvelujen tuottajaorganisaatio ja kevyt Maakuntien tilakeskuksen paikallinen organisaatio, Rantasalo jatkaa.

Maakunta ja tilakeskus sopisivat keskenään työnjaosta, mutta asiakkaalle järjestelmä näyttäisi yhtenäiseltä.

Tavoitteena on tuottaa työllisyyspalvelut uudella tavalla

Muutosjohtaja Laura Leppänen esitteli kasvupalvelujen valmistelua maakunnassa. Maakunnassa käydään nyt vuoropuhelua kuntien ja maakunnan kesken tulevaisuuden yhteistyökuvioista. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan – mitä palveluja voidaan tuottaa markkinoilla, mitkä ovat maakuntakonsernin omaa tuotantoa ja mikä on kuntien rooli?

  • Allianssimalli mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön ja tuotantomallin kasvupalveluihin. Allianssin voi perustaa vain, jos sekä maakunta että kunnat pääsevät yhteisymmärrykseen, Leppänen tarkentaa.

Varsinais-Suomessa on käynnissä kasvupalvelupilotti, josta saadaan hyödyllistä kokemusta positiivisen rakennemuutoksen maakuntaan.

  • Pilotin tavoite on lainmuutos, joka mahdollistaa työllisyyspalvelujen tuottamisen uudella tavalla, ei pelkästään viranomaistoimintana vaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, sanoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival.

Konsernirakenne hahmottuu, maakuntavaalit lähestyvät

Maakunnan konsernirakennetta valmistellaan paraikaa ja näkemyksiä haetaan eri ryhmissä ja työpajoissa, toiminnallisuuden näkökulmasta. Monet teemat leikkaavat läpi koko maakuntakonsernin, kuten strategiatyö, kansainvälisyys, edunvalvonta, ympäristötavoitteet ja maakunnan identiteetti. Poliittiselle ohjausryhmälle järjestetään aiheesta oma ideariihi maaliskuun lopussa.

Maakuntavaaleihin liittyen puolueita rohkaistaan asettamaan ehdokkaita. Vaalit voidaan toimittaa 28.10.2018, jos lait ovat voimassa 1.7. Kunnille maksetaan korvaus ensimmäisten maakuntavaalien toimittamisesta. Poliittisessa ohjausryhmässä keskusteltiin mm. jääviydestä, eli kuka voi asettua vaaleissa ehdolle. Ohjeistusta Varsinais-Suomen puolueille ja vaalikampanjaa kansalaisille on luvassa tämän kevään aikana.

Kuva: Sote

Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rakenteet hahmottuvat

Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen työryhmä on julkaissut valmisteluvaiheen ensimmäisen raportin.

Raportissa esitetään lähtökohdat tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön koordinoinnista, ohjauksesta, yhteistyörakenteista ja resursoinnista maakunnassa sekä yhteistyöalueella. Lisäksi siinä on kuvattu sote-uudistuksen edellyttämän täydennyskoulutuksen sisältöjä sekä sote-uudistuksen vaikutuksia tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämiseen ja sisältöihin.

Laajan työryhmän ohella, työskentely jatkuu viidessä alatyöryhmissä, joissa keskitytään tutkintokoulutukseen, täydennyskoulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen sekä maakunnan tietoallasstrategiaan. Tarkoituksena on täsmentää raportissa kuvatut esitykset konkreettisiksi toimenpide- ja toteutussuunnitelmiksi kevään 2018 aikana.

Alatyöryhmien puheenjohtajat ja yhteystiedot:

Täydennyskoulutus:

Pia Ahonen (pj.), TurkuAMK, pia.ahonen(a)turkuamk.fi Leo Nyqvist (vpj.), Turun yliopisto, leo.nyqvist(a)utu.fi

Tutkintokoulutus:

Seppo Soinila (pj.), Turun yliopisto, seppo.soinila(a)utu.fi Maria Taipale (vpj.), Raseko, maria.taipale(a)raseko.fi

Tutkimus:

Pentti Huovinen (pj.), Turun yliopisto, pentti.huovinen(a)utu.fi Niklas Sandler (vpj.), Åbo Akademi, niklas.sandler(a)abo.fi

Kehittäminen:

Päivi Sannola (pj.), Turun kaupunki, paivi.sannola(a)turku.fi Timo Vähämurto (vpj.), VSSHP, timo.vahamurto(a)tyks.fi

Tietoallasstrategia:

Tapio Järvenpää (pj.), Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus, tapio.jarvenpaa(a)varsinais-suomi.fi                       

Päivi Rautava (vpj.), VSSHP, paivi.rautava(a)tyks.fi                

Lisätietoa:

Miia Tuominen, Turun yliopisto: miia.tuominen(a)utu.fi

Ihmiset luovat muutoksen – Mika Viljanen kehittää turvallisuutta

NIMI

Mika Viljanen

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Tehtäviini kuuluu tulevan maakunnan varautumisen ja valmiussuunnittelun koordinointi. Lisäksi tehtäväkuvaukseeni sisältyy maakunnan riskienhallintaan ja turvallisuuteen kuuluvien toimintojen suunnittelu yhteistyössä muiden valmistelijoiden kanssa.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Muutos, muutos, muutos... Suurimpana haasteena näen uudistuksessa mukana olevien tahojen sitoutumisen muutokseen ja ennen kaikkea maakunnan rakentamiseen. Nyt tarvitaan yhdessä tekemistä, jotta päämäärä annetussa aikataulussa saavutetaan.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Ihmisten auttaminen on aina ollut lähellä sydäntä. Tällä valmistelutehtävällä on merkitystä koko maakunnan turvallisuuteen ja ennen kaikkea kykyyn toimia mahdollisen kriisin hetkellä. Tehtäväkokonaisuuteen liittyy ”riittävästi” haastetta, mutta lopputulos varmasti palkitsee.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Tulevista maakunnista on muodostumassa merkittäviä toimijoita myös turvallisuuden tehtäväkentässä. Käynnissä oleva muutos mahdollistaakin kokonaan uuden tavan vaikuttaa Varsinais-Suomen maakunnan turvallisuuteen. Tämä lisäarvo on nyt kyettävä hyödyntämään alueemme asukkaiden ja toimijoiden turvallisuuden kehittämiseksi. Tehdään Varsinais-Suomesta valtakunnallinen turvallisuuden edelläkävijä.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Varsinais-Suomessa on monipuolista ja vahvaa elinkeinoelämän, kuten julkisenkin puolen osaamista. Maakunnan tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin osaamisen laaja-alaista kehittämistä, jotta alueemme tietotaito säilyy jatkossakin arvostetulla tasolla. Pidetään katse siis ”horisontissa” ja panostetaan rohkeasti poikkihallinnolliseen kehittämiseen sekä kannustetaan innovaatioihin.  

MITÄ MUUTA TEET KUIN TYÖTÄ?

Vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen parissa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi nuorempaa ”aikuista”.  Erityisen mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti puuveneet, nikkarointi, matkailu ja valokuvaus.

"Tehdään Varsinais-Suomesta valtakunnallinen turvallisuuden edelläkävijä."