Talous- ja henkilöstöhallinto hoidetaan maakunnista käsin – Hetli Oy ei toteudu

Hallituksen reformiministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 18. tammikuuta, että maakunta- ja sote-uudistusta koskevasta hallituksen esityksestä (HE 15/2017) poistetaan Hetli Oy:ta koskeva sääntely. Hetli Oy:n on ollut tarkoitus vastata tulevien maakuntien palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävistä. Reformiministeriryhmä puolsi myös yhtiön lakkauttamiseen liittyvien toimenpiteiden käynnistämistä. Linjauksen takana on valmistunut selvitys Hetli Oy:n ja sitä koskevan sääntelyn tarpeellisuudesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talous- ja henkilöstöhallinnon tehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttaminen on ensisijassa tulevien maakuntien vastuulla. Käyttövelvoitetta tiettyyn toimintamalliin ei ole.  Maakuntien tulee myös pystyä keskenään sopimaan ja toimeenpanemaan ratkaisut, jolla tavoiteltu yhtenäistäminen ja yhdenmukaistaminen toteutuvat riittävällä tasolla.

Varsinais-Suomessa haetaan tehokasta ja suurempaa kokonaisuutta

Jatkovalmistelussa varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon tietomallien ja rajapintojen ylläpitoon nimetään keskitetty toimija.

  • Varsinais-Suomessa valmistelu talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoitamisesta on käynnistetty. Laadimme yhteistyössä Taitoan kanssa projektisuunnitelmaa, jossa tarkennetaan mm. aikatauluun, kustannuksiin ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä kysymyksiä. Jatkamme valmistelua maakunnassa tehtyjen päätösten mukaisesti, kertoo muutosjohtaja Laura Leppänen.

Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen perustavoite ei ole muuttunut. Suurempia kokonaisuuksia rakentamalla pystytään lisäämään kustannustehokkuutta ja tehostamaan prosesseja.

  • Tavoitteenamme on aikaansaada Varsinais-Suomeen paitsi kustannustehokas, myös toiminnallisesti hyvä ratkaisu, toteaa taloustyöryhmän puheenjohtaja Arja Pesonen.

Lisätiedot: muutosjohtaja Laura Leppänen, puh. 040 7674364

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Allianssimalli mahdollistaa yhteistyön työllisyys- ja yrityspalveluissa

Hallitusryhmät ovat linjanneet alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulakien avoimia kysymyksiä. Lakipaketissa korostetaan uusien linjausten myötä mahdollisuutta ns. allianssimallin käyttöönottoon. Sen kautta maakunnille tarjotaan uudenlainen tapa yhdistää maakunnallisten yritys- ja kasvupalveluiden ja kunnallisten elinvoimapalveluiden resurssit niitä tukevalla tavalla.

  • Käytännössä näin halutaan varmistaa se, että maakuntia ja kuntia rohkaistaan alueelliseen yhteistyöhön tulevan lainsäädännön kautta niissä tilanteissa, joissa yhteistyö tuottaisi parempia tuloksia kuin niiden toimiessa erikseen. Kolmantena kumppanina mukaan otettaisiin yritysten tai kolmannen sektorin osaamista, kertoo Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson.

Pohjana on luottamus ja toimijoiden halu jakaa riskit ja hyödyt

Hallituksen linjauksen mukaan kunta vastaa edelleen yleisen toimivaltansa puitteissa järjestämistään elinvoimapalveluista ja maakunta järjestää (Uudenmaan erillisratkaisua lukuun ottamatta) tulevat työvoima- ja yrityspalvelut eli ns. kasvupalvelut. Aiemmin julkisuudessa aktiivisena käyty keskustelu kasvupalveluiden järjestämisvastuun epäselvyyksistä arvioidaan myös tulleen linjauksen myötä päätökseensä.

  • Allianssitoiminnan edellytyksenä on kaikkien toimijoiden välinen luottamus ja halu jakaa alueella tarvittavien palveluiden tuottamisen riskit ja hyödyt yhteisellä sopimuksella, kommentoi muutosjohtaja Laura Leppänen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tiedotteessaan esitellyt tarkemmin allianssimallin soveltamista. Muutokset tehdään lain perusteluosaan, mistä johtuen lakia ei lähetetä uudelle lausuntokierrokselle, koska itse lakipykäliä ei tarvitse muuttaa.

Vaikka toimintamalli saattoi yllättää jotkut maakuntauudistuksen valmistelijat, on sitä käytetty Suomessa ministeriön mukaan paljon julkisissa kiinteistö- ja rakennusalan projekteissa, joista eräs paikallinen esimerkki on Turun Syvälahden monitoimitalo-allianssiprojekti sekä Naantali 4 (TSE:n energialaitos).

Esivalmistelu tärkeää, jotta nähdään allianssimallin hyödyt

Hallituksen linjaus ei tässä vaiheessa sido maakuntien ja kuntien käsiä kyseisen mallin piiriin, koska kasvupalvelulain myötä tulevalla maakunnalla on harkintavalta sen osalta, soveltuuko menettelytapa alueen palveluiden toteuttamiseen. Allianssimallin käyttöönoton alkuvaiheisiin kuuluu siis jo ennen tilaajien yhteistä strategiavaihetta arviointi siitä, onko alueella halukkuutta ja tarvetta ottaa mallia käyttöönsä. Ennen perusteellisia selvityksiä ja hallituksen valmistelemien perusteluosien tarkennuksia ei mallia ole syytä vielä tuomita tai hehkuttaa.

  • Yhteen ajattelutapaan ei tule lukkiutua ennen perusteellista selvitys- ja suunnittelutyötä siitä, minkälaisia kasvupalvelukokonaisuuksia maakunnassa ylipäätään tullaan tuottamaan. Olemme valmistelussa keränneet tietoa, valmistelleet ja neuvotelleet maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta yhdyspinnoista kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tietopohja ei ole aukoton, ja jotta allianssimallin mahdollisuuksien arvioinnissa pääsemme konkretiaan, tarvitsemme tiedon siitä, millaisia palveluja ja millä resursseilla kukin kunta omia palvelujaan tällä sektorilla tuottaa, muistuttaa Kjell Henrichson.

Maakuntapäättäjien työtä siis tuetaan aikanaan käynnistyvillä selvityksillä siitä, minkälaisissa palvelukokonaisuuksissa maakunta saisi lisäarvoa tästä mallista.

  • Kun riittävä tietopohja on koossa, Varsinais-Suomessa tulee istua yhteiseen pöytään ja keskustella siitä, tarjoaako tämä mahdollisuus meidän alueella lisäarvoa. Mitä aiemmin tämäkin kortti katsotaan, sitä paremmin olemme valmistautuneita tulevien kasvupalveluiden käynnistymiseen 1.1.2020 alkaen. Pääasia on keskustelu ja vuorovaikutus – päällekkäisiä toimintoja ei kukaan tavoittele, korostaa muutosjohtaja Leppänen.

Kulttuurisote-hankkeelle kärkihankeavustusta 180 000 euroa

Kuuden maakunnan yhteiselle Kulttuurisote-hankkeelle on myönnetty 180 000 euroa hankerahaa. Raha myönnettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Varsinais-Suomesta hankkeessa on mukana Turun kaupungin hyvinvointitoimiala.

Kärkihankkeella pyritään vakiinnuttamaan taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

Maakuntien yhteishankkeessa selvitetään, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut voidaan kirjata maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotantoa ohjaaviin asiakirjoihin. Tavoitteena on myös lisätä yleistä tietoutta ja johtavien viranhaltijoiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista esimerkiksi ikääntyvien, pitkäaikaissairaiden tai muutoin heikossa asemassa olevien arjessa.

Hankkeen kautta resursseja valmistelutyöhön

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja Karoliina Luukkainen on tyytyväinen, että Kulttuurisote-hankkeen kautta saadaan resurssia valmistelutyöhön.

- Resurssien lisäksi olennaista on maakuntien yhteistyöstä syntyvä synergiahyöty, sillä tulevaisuudessa maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat kaikkialla samat.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen hyte-työryhmän alatyöryhmänä toimivaa kulttuurihyvinvointityöryhmää luotsaava Anna-Mari Rosenlöf näkee Kulttuurisote-hankkeen tukevan suoraan työryhmän työskentelyä.

- Varsinais-Suomen valmistelussa on tunnistettu ja nostettu kulttuurin rooli voimakkaasti esille. Kulttuurihyvinvointi –työryhmän perustaminen ja sille määritellyt laajat tehtävät ovat itsessään viesti siitä, että kulttuurin rooli ihmisen perusoikeutena ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset otetaan lähtökohdiksi sote-muutoksessa.

Painopisteen on muututtava korjaavasta työstä ennaltaehkäisyyn

Luukkainen ja Rosenlöf korostavat ehkäisevän ja hyvinvointia edistävän työn merkityksen kasvua osana sote-palveluita sekä tunnistavat tarpeen mittavalle toimintakulttuurin muutokselle.

- Taustalla on se, että ymmärrämme painopisteen muuttamisen korjaavasta työstä ehkäisevään ja hyvinvointia edistävään suuntaan vaativan esim. liikunnan ja kulttuurin tuomista entistä vahvemmin osaksi soten palveluprosesseja, Luukkainen linjaa.

Pohjois-Savon lisäksi Kultturisote-hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Pirkanmaan liitto, Kymenlaakson sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä - Carea (Kymenlaakso) ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala (Varsinais-Suomi). Kulttuurisote-hankkeen taustalla on valtakunnallinen Taikusydän-yhteistyö.

Lisätietoja:

Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö
Taikusydän – taiteen ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste,
p. 050 598 5257
anna-mari.rosenlof(a)turkuamk.fi,
www: www.taikusydan.fi
Facebook: https://www.facebook.com/taikusydan
Twitter: @Taikusydan

Karoliina Luukkainen, erityisasiantuntija
Hyvinvointitoimiala Turun kaupunki,
Varsinais-Suomen Sote- ja maku-uudistuksen hyte-työryhmän puheenjohtaja
p. 050 559 0152
karoliina.luukkainen(a)turku.fi
https://kimpassa-allihopa.fi/aineistot/sote-aineistot/hyte/

Sote-palvelut ja integraatio -työryhmän muistiot

Muistio 15.1.2018 Sote-palvelut ja integraatio -työryhmä

Muistio 1.3.2018 Sote-palvelut ja integraatio -työryhmä

Muistio 7.5.2018 Sote-palvelut ja integraatio -työryhmä

Muistio 11.6.2018 Sote-palvelut ja integraatio -työryhmä

Muistio 8.10.2018 Sote-palvelut ja integraatio -työryhmä

Muistio 10.12.2018 Sote-palvelut ja integraatio -työryhmä