Muutos on viestintää – tapaa Jessica Ålgars-Åkerholm

NIMI

Jessica Ålgars-Åkerholm

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Viestintäpäällikkönä suunnittelen ja toteutan sote- ja maakuntauudistuksen viestintää eri kanavissa ja eri kohderyhmille, suomeksi ja ruotsiksi. Yritämme viestiä Varsinais-Suomen näkökulmasta, ihmisläheisesti ja raikkaasti, vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja henkilöstön kanssa. Järjestämme tapahtumia, seminaareja ja työpajoja, tapaamme mediaa, tuotamme aineistoja ja ideoimme kampanjoita. Muutosjohdon tukeminen viestinnässä on myös tärkeää. Maakunnan viestintätyöryhmä toimii hienosti tukiryhmänä. Pian alkaa myös uuden maakunnan viestintärakenteiden suunnittelu sekä brändityö. Ja maakuntavaalit ovat pian ovella – tylsiä hetkiä ei ole tiedossa! 

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Viestinnän on pystyttävä kertomaan uudistuksesta ihmisten kielellä ja arjen näkökulmasta: Miten palvelut muuttuvat, mistä saan apua, miten valinnanvapaus toimii? Sisäinen viestintä ja henkilöstön sitouttaminen uudistukseen on olennainen osa uudistuksen onnistumista. Monet haasteet liittyvät valtakunnan politiikkaan ja uudistuksen eri käänteisiin – kun tuskin itse pysyy kärryillä ei voi olettaa, että kansalaiset tietäisivät, mistä on kyse. 

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Olen optimistinen kehittäjäluonne ja pidän siitä, että yritetään luoda jotain entistä parempaa, meille kaikille. Erittäin moni fiksu ihminen on tässä työssä mukana koko sydämellään ja he yrittävät vilpittömästi kehittää palveluja paremmiksi ja tasavertaisemmiksi, uusia menetelmiä hyödyntäen, rohkeasti yli perinteisten rajojen. Minua innostaa luova ajattelu ja hyvät tiimit, joissa saa olla oma itsensä, ideoida avoimesti ja nauraa yhdessä. Myönteinen ilmapiiri saa ihmeitä aikaan.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Uudistuksen myötä voidaan viedä ihmisten palvelut nykypäivään ja jopa askeleen tulevaisuuteen. Toimivat järjestelmät tuovat myös kustannussäästöjä. Kuitenkaan ei saa unohtaa, että kaikki eivät käytä digipalveluja; heille pitää tarjota erilaista tukea. Viestinnässä toivon, että onnistumme vuorovaikutuksessa ja ihmisten innostamisessa luomaan muutosta kanssamme. Uskon myös visuaalisuuden ja huumorin voimaan – ei uusi maakunta ole haudanvakava juttu, vaan se tehdään kansalaisten hyödyksi.

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Nostaisin esiin kaksikielisyyden ja kansainvälisyyden – olemme se maakunta, joka on lähimpänä Skandinaviaa ja läntistä Eurooppaa. Sote-sektorilla kaksikielisyys kiinnostaa varmasti Ahvenanmaalla ja Tukholmassa. Monikieliset Turun korkeakoulut ja yliopistot, lääkekehitys ja koko maakunnan positiivinen rakennemuutos ovat valttejamme. Saaristo ja muut kansallispuistomme ovat timantteja, joita kannattaa hiota.

MITÄ MUUTA TEET KUIN VIESTINTÄÄ?

Liikun mielelläni luonnossa, oli se sitten vaellusta, maastopyöräilyä, juoksua, hiihtoa, lumilautailua tai melontaa. Pallopelit ovat kiinnostaneet nuoruuden käsipallovuosista saakka. Kannustan myös kolmen lapseni/nuoreni urheilusuorituksia. Luen kirjoja, matkustan ja valokuvaan. Mediaakin tulee seurattua – toimittajan taustani ei ikinä katoa kokonaan.

"Viestinnässä toivon, että onnistumme vuorovaikutuksessa ja ihmisten innostamisessa luomaan muutosta kanssamme."

Poliittinen ohjausryhmä painottaa maakunnan demokraattista ohjausta ja henkilöstöviestintää

Varsinais-Suomen poliittinen ohjausryhmä käsitteli 11.1.2018 sote- ja maakuntauudistuksen tärkeitä teemoja ja linjauksia sote-palvelujen ja konsernirakenteen valmistelusta viestintään ja maakuntavaaleihin.

Muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi muutosorganisaation rekrytoinneista ja haasteista löytää pelkästään sisäisen haun kautta sopivia osaajia. Leppänen muistutti, että muutosorganisaatio ei tee valtavaa muutosta yksin – työryhmissä ja uudistuvissa organisaatiossa tehdään jatkossakin iso osa valmistelutyöstä.

Kasvupalveluiden poliittinen ratkaisu on valtakunnan tasolla vielä tekemättä ja linjauksia odotetaan lähiaikoina. Leppänen nosti myös esille valtakunnallisen Maakuntien tilakeskuksen ja maakuntien roolien ja työnjaon selkeyttämisen tarpeen, lähinnä koskien tukipalveluja.  Kasvupalveluyhtiön perustaminen palvelukeskus Vimanan tytäryhtiöksi on myös noussut keskusteluun ja maakuntajohtajat kyseenalaistavat tämän mallin.

 Kanerva: Päivänselvää, että liikelaitoksia tulee ohjata demokraattisesti

Sote-muutosjohtaja Antti Parpo selitti asiakasseteleillä tuotettavia palveluita ja rajoituksia. Maakunta voi itse rajata asiakasseteleiden käyttöä, mikä herätti poliittisessa ohjausryhmässä keskustelua. Asiakassetelin laajuus on osa palvelulupausta ja sen sisältö edellyttää poliittisia päätöksiä.

Parpo muistutti valmistelun lähtökohdasta: järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan ja maakuntajärjestäjä on suorassa demokraattisessa ohjauksessa. Liikelaitosta sen sijaan ohjataan ammattilaisista muodostuvassa johtokunnassa. Poliittinen ohjausryhmä keskusteli roolien ja vastuiden selkeyttämisestä.

  • On päivänselvää, että liikelaitosten on jollakin tavalla oltava demokraattisen ohjauksen piirissä, painotti poliittisen ohjausryhmän pj Ilkka Kanerva.

Palvelujen organisointi selkenee lähiviikkoina

Uuden maakunnan palvelujen organisoinnin lähtökohdat selkeytyvät lähiviikkoina; 12.1. sekä 2.2. aiheesta järjestetään työpajat. Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm. järjestäjän ja tuottajan suhde toisiinsa, yhtiöittäminen, tuotannon ohjattavuus ja liikelaitosten määrä.

  • Palveluohjauksen onnistuminen ratkaisee koko sote-valinnanvapauden onnistumisen. Järjestäjällä on oltava valtuudet vaikuttaa palvelun ohjaukseen, koska siellä raha liikkuu, Antti Parpo analysoi.

Maakunnan konsernirakenteen valmistelu on käynnistymässä eri osa-alojen synergian etsimisellä. Työssä edetään toiminta ja asiakkuudet edellä. Vahva järjestäjä on lähtökohtana. Muutosorganisaation hallintojohtaja Nina-Mari Turpela kertoi hallintoasioiden valmistelusta, maakuntastrategiatyöstä, konsernirakennetyön etenemisestä ja omistajaohjauksen periaatteista.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen linjauksen mukaan sote-palvelujen valinnanvapaus vaatisi EU:n käsittelyn. Sote-valmistelijat tyrmäävät KHO:n tulkinnan. 

  • Ruotsissa valinnanvapaus toimii samankaltaisella kapitaatiomallilla, eikä asiaa ole siellä nähty ongelmana eikä viety EU:n käsiteltäväksi, Parpo kommentoi.

Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen pj, sdp:n Piia Elo, vihreiden Hannu Rautanen ja keskustan Jani Kurvinen toivoivat poliittiselle ohjausryhmälle riittävää pohjaa ja roolia olla mukana päättämässä maakunnan organisoitumisesta ja eri vaihtoehdoista.

Potilastietojen hallintaa UNA-yhteistyöllä

VSSHP tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas avasi yliopistosairaaloiden kehittämää UNA-yhteistyötä potilastietohallinnan saralla. Tavoitteena on hallita sote-tietoa ja tuottaa tiedot johtamisen käyttöön. Poliittinen ohjausryhmä keskusteli mm. potilasturvallisuudesta ja kaksikielisyydestä.

VSSHP hallintojohtaja Jari-Pekka Tuominen kertoi hallintosäännön valmistelusta. Keskusteltiin mahdollisista yhteistyöalueista, joista länsirannikko on tällä hetkellä Varsinais-Suomen vahvin yhteistyösuunta.

Henkilöstö ja kansalaiset muutosviestinnän keskiössä

Muutosviestinnässä korostuu varsinkin henkilöstöviestintä ja kansalaisviestintä. Muutosorganisaation viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm esitteli viestintä- ja osallisuussuunnitelman, jossa painopisteet ja muutosvaiheen toimenpiteet esitellään.

Poliittinen ohjausryhmä painotti henkilöstöviestinnän tärkeyttä henkilöstön sitouttamiseksi muutokseen, sekä oman esimiehen vastuuta kertoa uudistuksen vaiheista omalle henkilölökunnalleen. Henkilöstöviestintää tehostetaan mm. säännöllisillä henkilöstötiedotteilla ja henkilöstöosiolla Kimpassa-Allihopa -verkkosivuilla.

Pj Ilkka Kanerva peräänkuulutti poliittisille puolueille aineistoja liittyen lokakuun 2018 maakuntavaaleihin. Maakunnan brändäys nostettiin myös esille, kuten kaksikielisen viestinnän merkitys.

  • Viestinnän haasteena on tehdä laajasti muutosviestintää eri kohderyhmille ja tämän rinnalla aloittaa uuden maakunnan viestintärakenteiden toteuttaminen, Ålgars-Åkerholm kertoi.

 Maakunnan strategia määrittelee palvelutuotannon ohjekirjojen sisällön

Selvitysmies Tuomo Melin valotti palvelutuotannon sääntö- ja ohjekirjojen valmistelua, joiden sisällöt pitkälti määritellään maakunnan strategiassa. Minkä palvelulupauksen annamme maakunnan asukkaille?

Teknologista osaamista tulee vahvistaa ja kannustaa uusien järjestelmien käyttöön. Liike-elämä ja yliopistot ovat työssä mukana ja luovat työpaikkoja, Melin muistuttaa. Tietoa tulee hyödyntää johtamisessa.

  • Mielenterveyspalvelut pitää jalkauttaa osaksi sote-keskuksia, jotta emme menetä nuoria ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle.

 

 

 

 

Digilypsy testaa itseään – asiakaskokemus kaikkein tärkeintä

Sähköisiä sote-palveluita on kehitteillä kymmeniä maakunnassamme ja kaikissa niistä on ymmärretty oikein kehityksen perimmäinen tarkoitus eli toimintatapojen muutos eikä vain digitalista asiointia digitalisaation tähden. Kokeiluja on käynnistetty nopeasti ja eteneminen on ollut nopeaa perustellusti: on oikein pyrkiä luomaan digitaalinen ympäristö nopeasti ja edullisesti toiminnanmuutoksen testaamiseksi ja harjoittelemiseksi.

  • Sote- ja maakuntauudistus on oiva tilaisuus tekijöilleenkin päivittää osaamistaan. Digitalisaatio sote-uudistuksen yhteydessä edellyttää työmenetelmien muutosta, sanoo Digilypsy-työryhmän puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen muutosorganisaation tietohallintojohtaja Tapio Järvenpää.

Asiakaskokemus ja palvelut tärkeämpää kuin täydellinen teknologia

Perinteinen sote-ammattilaisnäkökulma saa tehdä tilaa asiakaskokemukselle. Sähköinen palveluiden kehittäminen on varsin uusi asia tekijöilleenkin ja siksi on tärkeää kerätä mahdollisimman paljon kokemusta palveluiden vaikuttavuuden arvioinnista, ja sitä tietoa voidaan kerätä vain kun kontaktipintaa syntyy palvelujen käyttäjiin. Vaikuttavien palveluiden tuottamisen osaaminen on arvokkaampaa kuin teoreettisesti täydellisen uuden digitaalisen teknologia-alustan rakentaminen. Siksi on Järvenpään mukaan täysin hyväksyttävää pilotoida toimintaa “hakkeroimalla” kokoon toimiva digijärjestelmä - minimum viable product (vähin kelpaava ratkaisu) on laajalti tunnettu kehitysstrategia varhaisen asiakaspalautteen saamiseksi ja turhien etukäteisinvestointien välttämiseksi.

Digilypsyryhmä harjoittelee uusia toimintamenetelmiä

Nopeus ei kuitenkaan estä toimimasta laadukkaasti ja suunnitelmallisesti, se vaan edellyttää, että suunnitteluenergia käytetään kohdennetusti. Digilypsy-työryhmä päätti tammikuun kokouksessaan alkaa testaamaan KuntaKanvaksen (ja Business Model Canvaksen) käyttöä asiakkaan arvolupauksen määrittelyyn sekä kokeilla soveltaa siihen liittyviä ideoiden validointimenetelmiä. Tavoitteena on harjoitella toimintatapoja, joilla uusia palveluita voidaan viedä asiakkaille mahdollisimman ketterästi.

Asiakaskokemus- ja toiminnanmuutospiloteissa harjaannutaan siis uusiin toimintamenetelmiin. Niiden rinnalla ja taustalla tehdään myös kuumeisesti kokonaisarkkitehtuurityötä. Tavoitteena on palvelukeskeinen arkkitehtuuri, jolla vältetään ratkaisusaarekkeiden syntyminen. Hyvällä arkkitehtuurilla turvataan kokonaisuudessa mahdollisimman jouheva liittyminen kansallisiin palveluihin. Maakunnassa tällä hetkellä käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat hyvä esimerkki ATK-saarekkeista, yhdellä järjestelmällä hoidetaan yhdenlaisia asioita kussakin kunnassa. Nekin saarekkeet poistuvat konsolidoinnin myötä sote- ja maku-uudistuksen edetessä.

Pilotit saavat nyt alussa "hakkeroida" omat digijärjestelmänsä

Tapio Järvenpää toteaa, että voi tietysti kuulostaa paradoksaaliselta antaa piloteille vapaat kädet hakkeroida oma digitaalinen kokeilujärjestelmänsä ja samaan aikaan edistää harmonista kokonaisarkkitehtuuria.

  • Mutta kehityksen alkumetreillä on ymmärrettävä prioriteetit: ensisijaista on asiakasvaikuttavuuden ja toiminnanmuutoksen johtaminen ja toissijaista teknologinen harmonia. Sen aika koittaa kun on vuorossa palveluiden laajamittainen levittäminen.

Piloteissakin on päällekkäisyyksiä, paikallisesti ja osin valtakunnalisestikin, mutta sekin näennäinen hukka muuttuu myöhemmin eduksi kun analysoidaan kokemuksia ja parhaita käytänteitä.