Digilypsy lupaa sähköisiä asiakaspalveluja Varsinais-Suomeen

Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmistelussa on otettu ensimmäinen digiloikka, ainakin päätöksenteon osalta. Johtavat viranhaltijat eli maakunnan kuntien ja kaupunkien johtajat päättivät 16.11., että sähköisiä asiakaspalveluja ryhdytään kehittämään yhdessä.

Leikkisästi Digilypsyksi nimetty pilotti on ketterästi kokoon polkaistu kehittämisprojekti, jossa ajatuksena on, että uutta päällekkäistä ei itseisarvoisesti synnytetä vaan kootaan yhteen maakunnassa jo tehty kehittämistyö ja haetaan sitä kautta yhteistyön hyötyjä. Lopputuloksena onkin tulevan maakunnan soten asiakaspalvelujen joustavoittaminen sähköisten palvelujen ja karvalakkidigitalisaation avulla.

Modernit peruskanavat asiontiin

Työryhmän alulle laittanut sote-muutosjohtaja Antti Parpo sanoo, että julkisilla sote-organisaatioilla on viime hetket liikahtaa sähköisten palvelujen käyttöönotossa. – Liikaa on vain suunniteltu ja koetettu tehdä koko maailmaa valmiiksi. On korkea aika ottaa konkreettisia askelia tässä kilpailukyvyn kannalta olennaisessa asiassa. Siksi tällainen ryhmä tarvitaan, Parpo sanoo.

Parpon mielestä julkisessa sotessa on moni asia hyvin, mutta asiakkaaksi ohjautumisen ensivaiheissa on turhaa kankeutta.

– Meiltä puuttuvat kansalaisten ja monien työntekijöidenkin kaipaamat modernit perusasiat asiointipalveluissa, kuten sähköinen ajanvaraus, chat, videopuhelut ja muut helppokäyttöiset välineet.

Digilypsyryhmä kokoaa eri tahot

Työryhmän puheenjohtaja muutosagentti Mikko Hulkkonen kuvaa kehittämisen lähtötilannetta haastavaksi mutta mielenkiintoiseksi.

– Varsinais-Suomessa on tehty yksittäisiä hienoja kehittämistoimia ja suunniteltu kokonaisarkkitehtuuriakin, mutta yhteinen visio ja tekeminen ovat jääneet liian satunnaiseksi. Kenelläkään ei esimerkiksi ole tällä hetkellä kattavaa käsitystä, mitä kaikkea jo eri tahoilla kehitellään.

– Onkin aika lyödä tyhmät ja viisaat päät yhteen ja alkaa talkoomaisesti vaan laittamaan asioita pala palalta kuntoon. Itse edustan ainoana ryhmässä tuota tyhmäpääosastoa, ja tehtävänäni on katsoa, että jotain saadaan aikaan. En usko kuitenkaan sen haittaavan, sillä kasassa on vaikuttava ja viisas joukko, Hulkkonen kertoo.

Kokeiluja ja suunnittelua samaan aikaan

Ryhmän alkuvaiheissa mukana ollut VSSHP:n tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas kertoo näkevänsä nyt käynnistyneen ryhmän esimerkkinä uudenlaisesta digikehittämistyöstä, jossa yhdistetään samanaikainen suunnittelu ja käytännönläheiset kokeilut.

– Meillä ei taida olla oikein aikaa viimeistellä valmista kokonaiskuvaa ensin ja sitten kokeilla jotain pientä, vaan nyt tarvitaan molempia, Kortekangas kertoo. Tämä on myös kansallisen tekoälytyöryhmän suositus: siinä suositellaan tekemään ja kokeilemaan.

Kansallisen UNA:n eli julkisten sote-palvelujen yhteistyöhankkeen kehittämispäälliköksi lähes kokonaan VSSHP:sta siirtyvä Kortekangas kannustaa maakunnan ryhmää toimimaan samaan aikaan ketterästi mutta viisaasti, sillä digikehittämisen kentällä on runsaasti liikkuvia palasia ja paljon myös linjataan kansallisesti.

– Palvelujen kehittämistä tehdään asiakkaiden parhaaksi, eikä sitä voi pistää vuosiksi jäihin vain siksi, että omat suunnitelmat ovat vähän kesken, Kortekangas linjaa.

Kaikki asiakastiedot kootusti yhteen kokonaisuuteen

Tyksin lastenklinikan toimialuejohtajaksi vuoden vaihteessa siirtyvä Heikki Lukkarinen on katsellut kansallista sote-palvelukehittämistä viime ajat Sitran näköalapaikalta. Hän kertoo, että Suomessa olisi paljon opittavaa Virosta, jossa nimenomaan asiakkuudenhallinnassa ollaan pitkällä.

– Asiakastiedot näkyvät Virossa kootusti yhdellä sivulla, sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Lukkarinen tuo esiin, että tulevat lainsäädännön muutokset mahdollistavat Suomessakin vastaavanlaisen kehityksen käynnistämistä.

Turun kaupungin suunnittelupäällikkö Juha Malmivirta painottaa suuren kuvan kirkastamisen tärkeyttä, mutta näkee paljon mahdollisuuksia nyt käynnistyneessä yhteistyössä.

–Turussa on tehty runsaasti monikanavaisen asiakasohjauksen suunnittelutyötä. Nyt tätä kannattaa yhdistää soten suunnitteluun, sillä soten asiakkaatkin ovat kuntalaisia, joiden palveluiden pitäisi pelata tulevaisuudessa helposti yhteen ja hahmottua kokonaisuutena.

Malmivirta painottaa, että kun sähköisiä palveluja kehitetään, kyse on pohjimmiltaan koko toiminnan kehittämisestä.

Turun hyvinvointialan ratkaisupäällikkö Minna Salakoski ja tietopalvelupäällikkö Marjaana Siirala painottavat asiakkaan kannalta tietoturvallisen kehittämisen tärkeyttä.

– Varsinais-Suomessa ja Turussa on hyvä maine turvallisista palveluista, sama brändi kannattaa säilyttää jatkossa, kaksikko toteaa.

Kaikki sähköisten palvelujen kokeilut kootaan nyt yhteen

Digilypsyryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, ja kokoaa ensitöikseen joulukuuhun mennessä maakunnassa käynnissä tai käynnistymässä olevat sähköisten palvelujen kokeilut yhteen. Tätä ei ole tehty ennen.

Lapsiperheiden ja ikäihmisten kärkihankkeiden kautta saadaan heti lisäpotkua palvelujen konkreettiseen kehittämiseen. Ne tuottavat maakuntaan mm. ikäihmisten palveluohjauksenmallin sekä lapsiperheille Pyydä apua -napin, neuvolaan chatin ja sijoitetuille lapsille omat tabletit yhteydenpitoa varten.

Kansallisten toimijoiden kanssa neuvotellaan lisäksi mahdollisista kehittämishankkeista, joilla yhteyspintaa nimenomaan soten ja kuntien palvelujen kesken voisi mallintaa ja siihen liittyviä pilotteja kokeilla käytännössä.

Ryhmän yksi tehtävä on kuitenkin jo valmis: Yhteinen näkemys siitä, että maakunnan kehittämistä tulee tehdä maakunnan toimijoiden yhdessä.

Digilypsyryhmän jäsenet:

Mikko Hulkkonen, pj. (Raisio, Lupa auttaa!)
Kirsi Kiviniemi (Turku, KomPAssi)
Suvi Vainiomäki (Turku)
Jussi Mertsola (VSSHP)
Heikki Lukkarinen (VSSHP)
Sirkku Jyrkkiö (VSSHP)
Hanna Vuorio (VSSHP)
Timo Vähämurto (VSSHP)
Marjaana Siirala (Turku)
Minna Salakoski (Turku)
Juha Malmivirta (Turku)
Arto Lehtokari (Medbit Oy)
Janne Mutanen (Medbit Oy)
Keijo Koskinen (Turku, KomPAssi)
Aija Lähdesmäki, siht. (Raisio, Lupa auttaa!)

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros Turussa 27.11.2017

Työpaja 1: Maakunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja maakuntien kunnille tarjoama asiantuntijatuki

Työpaja 2: Yhdyspintapalvelujen määrittely ja järjestäminen

Työpaja 3: Sote- ja kasvupalveluita tuottavien järjestöjen ja yritysten mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Työpaja 4: Hyvinvointitiedolla johtaminen ja viestintä

Työpaja 5: Tartuntatautien torjunta ja rokottaminen

Linkki Hyte-työryhmän sivuille

Turku ja Lieto saivat kunniamaininnan Suomen perheliikuntamyönteisin kunta -kilpailussa

Turun puolesta kunniakirjan vastaanottivat liikuntapalvelupäällikkö Minna Lainio-Peltola (oik.) ja alle kouluikäisten liikuntapalveluvastaava Hanna Vainio (2. oik.)Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksesta.

- Turun pitkäaikainen työ lapsiperheiden liikunnan edistämiseksi toi kunniamaininnan. Teemme kiinteää yhteistyötä perheliikunnan edistämiseksi yhteistyökumppaniemme kanssa. Perheliikuntaan kannustaminen käynnistyy jo neuvoloissa, joissa ohjataan vähän liikkuvia lapsiperheitä liikunnan pariin. Varhaiskasvatuksen yksiköt ovat aktiivisesti mukana Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa ja järjestävät liikunnallisia vanhempainiltoja ja -juhlia, liikuntapalvelupäällikkö Minna Lainio-Peltola kertoo.

Liikuntapalvelukeskus tuottaa varhaiskasvatuksen yksiköille perheliikuntapostin kerran kuukaudessa. Tiedote kannustaa lapsiperheitä käyttämään kaupungin kattavia liikuntapalveluja.

– Turku kannustaa monin tavoin lapsiperheitä omaehtoiseen liikkumiseen. Turussa on runsaasti lapsiperheille sopivia ulkoliikuntapaikkoja, lähiliikuntapuistoja ja leikkipuistoja. Teemme myös aktiivisesti yhteistyötä järjestöjen kanssa. Yhteinen perheliikuntatuotteemme on jo toistakymmentä vuotta ollut sunnuntaisin eri puolilla Turkua järjestettävä Lasten liikunnan ihmemaa. Se tarjoaa maksutonta liikkumisen iloa 1–12-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen, Hanna Vainio sanoo.

Lieto järjestää monipuolista liikuntaa ja osallistaa kuntalaisia

Liedon kunnassa peruskorjataan järjestelmällisesti varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen pihoja liikuntamyönteiseksi. Jokaisessa koulussa on yhdistyksen järjestämää maksutonta liikuntaa lapsille. Lisäksi kaikki Liedon koulut ovat Liikkuvia Kouluja ja niissä järjestetään paljon liikuntatapahtumia.

Vipinää varpaisiin-hankkeen myötä jokaiseen yksikköön on tehty liikuntasuunnitelma. Liedossa kuullaan kuntalaisia liikunnan edistämisessä, lähiliikuntasuunnitelmassa on kuultu lapsia, koululaisia ja nuoria. Liedossa toimii monialainen ja -ammatillinen Liikkuva Lieto -työryhmä, jonka tehtävänä on edistää lapsiperheiden liikuntaa. Kuntaan myös rakennetaan uusia liikuntapaikkoja vuosittain suunnitelmallisesti..

Liedon kunnan palkinnon vastaanottivat sivistystoimen toimialajohtaja Laila Mäkelä (2.vas.) sekä liikuntasihteeri Helinä Nuutinen (vas.).

- Olemme erittäin ilahtuneita palkinnosta. Meillä on selkeät jatkotavoitteet ja matalat kynnykset. Meillä voi harrastaa mitä vain: liitokiekosta zumbaan, maastopyöräilystä päivätansseihin. Liikuntaa löytyy koko perheelle. Liikkuva Lieto kiittää ja kumartaa, tämä palkinto antaa meille lisäpotkua jatkaa ja laittaa uusia unelmia matkaan, Laila Mäkelä kiittelee.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämän Suomen perheliikuntamyönteisin kunta -kilpailun Varsinais-Suomen alueelliset kunniakirjat jaettiin 27.11. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluetilaisuudessa Turussa. Alueellisten palkintojen kriteereinä ovat olleet mm. perheiden omatoimisen liikunnan edistäminen sekä erilaisten perheiden liikkumisen monipuolinen tukeminen. Myös ohjatun toiminnan maksuttomuus ja saavutettavuus on ollut yksi kriteereistä.

Uuden hallintotyöryhmän työ ja organisoituminen hyvin käyntiin

Johtavat viranhaltijat yhdistivät sote- ja maakuntapuolen työryhmiä kokouksessaan 18.10.2017. Uusi hallintoryhmä kokoontui 23.11. ensimmäistä kertaa. Työryhmä on muodostettu yhdistämällä sote- ja maakuntauudistuksen työryhmät: hallintopalvelut ja tukitoiminnot sekä hallinto-, laki- ja sopimustyöryhmä.

Ryhmässä käytiin maakuntauudistuksen ja hallintoasioiden valmistelutilannetta läpi sekä valtakunnallisesti, että Varsinais-Suomessa ja sovittiin hallintoryhmän tehtäväkokonaisuuksien vaiheistuksesta ja tavoitteiden asetannasta.

  • Päätimme edetä työssä jatkossa myös käyttämällä apuna pienempiä ryhmiä, jotka mahdollistavat työpajatyyppisen työskentelyn, kertoo hallintotyöryhmän pj Nina-Mari Turpela.

Konsernirakenteen valmistelua ja sote-sopimuksia

Ryhmä käsitteli ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen väliaikaisen valmistelutoimielimen työjärjestysluonnosta. Lisäksi käytiin läpi konsernirakenteen valmistelua ja aikataulutusta.                            

Jo alkaneen sote-sopimuksen keräämisestä saatu tilannekatsaus kertoo, että noin puolet kunnista tai kuntayhtymistä on toimittanut sopimukset sovittuun järjestelmään.

Ryhmän organisoituminen lähti hyvin käyntiin ja jatkossa ryhmä kokoontuu kunkin kuukauden kolmantena torstaina. Lisäksi alatyöryhmät tulevat kokoontumaan jatkossa säännöllisesti.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

kuva_tapio_järvenpää

Ihmiset luovat muutoksen – tapaa Tapio Järvenpää

Esittelemme Kimpassa-Allihopa -sivuilla vuorotellen ne henkilöt, jotka valmistelevat kokoaikaisesti sote- ja maakuntauudistusta Varsinais-Suomen muutosorganisaatiossa.

NIMI

Tapio ”Tapsa” Järvenpää

MITÄ TYÖTÄ TEET MUUTOSORGANISAATIOSSA?

Olen tietohallintojohtaja. Vastuullani on uudistuksessa kunnilta maakunnalle tehtävän tietojärjestelmäkokonaisuuden siirron tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteutus. Häiriöttä. Satoja järjestelmiä ja parikymmentätuhatta käyttäjää. Häiriöttä.

MITKÄ OVAT LÄHIAIKOJEN SUURIMMAT HAASTEET?

Suurten hankkeiden alussa on tyypillistä empiä ja olla epätietoinen suunnasta sekä tärkeysjärjestyksestä. Me olemme nyt tekemässä ainutkertaista muutosta ja siksi on selvää, että jokainen päivä tuo eteemme asioita, joiden ratkaisemiseen ei ole valmista mallia. Parhaiten epävarmuutta hälventää tekemiseen ryhtyminen ja avoin keskustelu siitä, mitä opimme tekemällä.

MIKÄ INNOSTAA SINUA TYÖSSÄSI?

Pidän suurten kokonaisuuksien hahmottamisesta ja osien keskinäisten lainalaisuuksien ymmärtämisestä. Uskon, että monimutkaisetkin asiat sisältävät yksinkertaisen ytimen. Innostavinta on, kun pääsee osaavien tekijöiden kanssa suunnittelemaan kuinka asioita muutetaan ja sitten nauttimaan suunnitelman toteutuksesta ja valmiiksi saattamisesta.

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

Uudistus osuu samaan ajankohtaan kuin tietotekniikan jättimäiset harppaukset: digitalisaation eteneminen ja keinoälyn kehittyminen sekä lohkoketjuteknologian esiinmarssi. On päivänselvää, että pirstaleisessa toimintaympäristössä uusien teknologioiden hyödyntäminen olisi vajavaista. Siksi yhdenmukaistaminen parantaa mahdollisuuksia toteuttaa kaikille ajasta ja paikasta riippumattomia nykyaikaisia palveluita. Muutokselle on asetettu myös konkreettisia säästötavoitteita ja niiden saavuttamiseksi mottona voidaankin pitää: ”Vaihdetaan kallista vanhaa uuteen halvempaan!”

MITKÄ OVAT VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUDET, JOITA KANNATTAA JALOSTAA?

Merellisyys, historia ja sivistys, agraari- ja kaupunkikulttuurin saumattomuus, huippukoulutus. Ja toriparkkipäätöksenteosta pitäisi järjestää kutsukilpailu taiteilijoille ja pystyttää se monumentti sitten keskelle toria.

MITÄ MUUTA PUUHAAT ELÄMÄSSÄ?

Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi teiniä. Toimin juniorijalkapallojoukkueen johtajana. Tykkään kokkailla ja leipoakin – korvapuustit ja kermakakut ovat suosikkejani. Luen paljon ja olen kirjoittanutkin yhden tietokirjan. Liikuntaa riittävästi, monipuolisesti vaikka epäsäännöllisesti. Satunnaisesti innostuessani hiukan kuvanveistoa.

Ja joo, kyllä, pari moottoripyörää.

"Uskon, että monimutkaisetkin asiat sisältävät yksinkertaisen ytimen."

 

 

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämistä suunnitellaan Kunnan Taitoan kanssa

Valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon (TaHe) palvelukeskus Hetli Oy on edellyttänyt maakuntien ilmoittavan 30.11. mennessä miten tuleva maakunta järjestää talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, kuten kirjanpidon ja palkanmaksun.

Maakuntien ratkaisua ohjaa palvelukeskus Hetli Oy, jonka tavoitteena on, että talous- ja henkilöstöhallinto hoidetaan valtakunnallisen palvelukeskusyhtiön kautta. Konsortiossa palveluntuottajina toimisi 4–6 talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiötä.

Varsinais-Suomessa selvitettiin syksyn 2017 aikana palvelujen järjestämisen malleja, ratkaisun vaikutuksia talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmään sekä arvioitiin ratkaisun toteuttamisen vaatimia toimenpiteitä, jotta palvelu saadaan toimimaan, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle vuonna 2020.

  • Valtakunnallinen ohjeistus huomioiden arvioimme realistisiksi toteuttamisvaihtoehdoiksi palvelutuotannon siirtämisen valtakunnalliseen yhtiöön (Hetli Oy), oman maakunnallisen TaHe-yhtiön perustamisen sekä palvelujen tuottamisen kolmannen osapuolen toimesta, muutosjohtaja Laura Leppänen
  • Varsinais-Suomessa esimerkiksi Turun ja Salon kaupungit sekä Taivassalon kunta ja erityishuoltopiiri ovat Kunnan Taitoa Oy:n asiakkaita jo valmiiksi. Palveluntuotannossa kumppanina oli luontevaa arvioida Taitoaa, koska iso osa volyymista on kyseisellä palveluntuottajalla, Leppänen jatkaa.

Lukuisat järjestelmät pitää integroida ja harmonisoida

Varsinais-Suomessa on käytössä monta palveluntuotantomallia ja lukuisia eri järjestelmiä. Tulevaisuudessa talous- ja henkilöstöpalveluja hoitavan yhtiön tulee toimia vähintään maakunnallisesti. Keskeiset järjestelmät ja toiminnot tulee siis integroida ja harmonisoida. Maakunnan toiminnanohjausjärjestelmän osalta selvitystyötä jatketaan erillisessä prosessissa.

Deloitte Consulting Oy:n laatimaa selvitystä ja järjestämismalleja on käsitelty marraskuussa sekä johtavien viranhaltijoiden että poliittisen ohjausryhmän kokouksissa.

  • Ohjaavien ryhmien päätösten mukaisesti lähdemme selvittämään yhteistyössä Kunnan Taitoa Oy:n kanssa ratkaisun vaatimat toimenpiteet, järjestelmäintegraatiot ja resursoinnin. Työ on tehtävä yhdessä palveluntuottajan kanssa, joka osaltaan vastaa muutosprojektin läpiviennistä, kuvaa muutosjohtaja Leppänen.

Taitoa haluaa kehittää maakuntaa yhteistyössä

Taitoan johto on tyytyväinen siihen, että yhteistyö Varsinais-Suomessa laajenee.

  • Uskomme, että yhdessä kehittäminen tuottaa hyviä tuloksia, joista hyötyvät maakunta, kunnat ja kaupungit yhdessä, kertoo Taitoan toimitusjohtaja Sami Puukari.
  • Edessämme on vaativa ja paljon työtä vaativa projekti. Maaliin pääsemme, kun pidetään mielessä yhteinen tavoitteemme sekä ylläpitämällä halua toimia ratkaisukeskeisesti. Lähdemme innoissamme kehittämään Varsinais-Suomen maakuntaa yhdessä, sanoo Sami Puukari.

 

Lisätiedot:

muutosjohtaja Laura Leppänen, puh. 040 7674364