Yhteispäivystyksessä viikonloppuisin myös sosiaalipäivystyksen työntekijä

Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijät ovat työskennelleet syyskuun 2017 alusta lähtien Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) Turun yhteispäivystyksen tiloissa. Asiakkaat ohjautuvat näin nopeammin terveydenhuollosta sosiaalihuollon palveluihin ja toisinpäin.

Uusi toimintamalli liittyy sairaaloiden työnjaon, sosiaalipäivystyksen ja yhteispäivystyspalvelujen uudistamiseen osana sote-uudistusta. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon palvelujen saatavuus myös sairaaloissa paranee ja asiakkaat ohjautuvat nopeammin terveydenhuollosta sosiaalihuollon palveluihin ja toisinpäin.

Henkilökunta voi ottaa yhteyttä

Turun alueen yhteispäivystyksen henkilökunta voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystäjään, kun potilaan tai hänen omaisensa sosiaalinen tilanne on huolestuttava. Sosiaalipäivystäjä on konsultaatioapuna ja osallistuu tarvittaessa potilaan tilanteesta käytävään keskusteluun ja huolehtii esimerkiksi sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisista jatkotoimenpiteistä. Sosiaalipäivystäjä on paikalla viikonloppuisin (pe-su) klo 13.30 - 21.30. 

Kokemuksia yhteispäivystyksessä työskentelystä on jo kertynyt.

- Läsnäolomme aktivoi terveydenhuollon henkilökuntaa kiinnittämään huomiota sosiaalisen tuen tarpeeseen aiempaa paremmin. Samoissa tiloissa työskentely tuntuu madaltavan konsultoimisen kynnystä ja muinakin aikoina ollaan nyt ehkä aiempaa herkemmin yhteydessä meihin. Näin palvelun peitto paranee, ja parhaimmillaan potilaat saavat oikea-aikaisesti kaiken tarvitsemansa tuen, sosiaalipäivystyksen työntekijät kertovat.

Viisi sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijää on työskennellyt yhteispäivystyksessä kolme kahdeksan tunnin työvuoroa viikoittain syyskuun alusta lähtien. Sosiaalipäivystyksen sekä muun sosiaalityön tarve yhteispäivystyksessä arvioidaan ja toimintaa muokataan saatujen kokemusten perusteella vuoden 2018 alussa.

Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus

Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus liittyy Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassaan määrittelemään alueellisen erikoissairaanhoidon uudistukseen. Rakenneuudistuksessa kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitetään 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita (mukana Tyks). Sosiaalipäivystyksen ammattilaiset aloittavat työskentelyn kaikissa näissä 12 sairaalassa viimeistään vuoden 2018 alussa. 

Koko sosiaalipäivystystoimintaa ei uudistuksessa olla siirtämässä sairaaloiden yhteyteen vaan palveluja tarjotaan edelleen myös omana toimintanaan.

Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteispäivystys aloitetaan koko Suomessa viimeistään 1.1.2018.   

Ministeri Saarikko: Varsinais-Suomi, nyt vauhtia valmisteluun!

Perhe- ja peruspalveuministeri Annika Saarikko vieraili 16.10. Turussa ja Varsinais-Suomessa. Saarikko kertoi sote- ja maakuntauudistuksesta maakunnan virkamiesjohdolle ja luottamushenkilöille ja kuunteli herkällä korvalla, missä valmistelussa mennään meidän maakunnassa. Saarikko avasi myös medialle ministerin näkemyksiä Varsinais-Suomen valmistelutilanteesta.

Annika Saarikon selkeä viesti on, että Varsinais-Suomi on muuta maata jäljessä uudistuksen valmistelussa. Ministeri toi esille huolen kansalaisten palvelujen vaarantumisesta, ellei uudistuksen valmistelua saada täysipainoisesti eteenpäin.

Valtio on osoittanut uudistuksen täysipäiväiseen valmisteluun rahoituksen. Rahoitusta ei kerätä kunnista.

  • Turun on keskuskaupunkina otettava isompi vastuu valmistelussa eikä se saa jarruttaa sitä, Saarikko totesi Turussa.
  • Varsinkin henkilöstösiirrot ja ICT-järjestelmien kehittäminen ovat valtava työ, joiden valmistelua ei voi enää lykätä.

Tutustui lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluhankkeisiin

Ministeri Saarikko tutustui vierailunsa aikana myös lapsiperheiden palveluja kehittävään LAPE-kärkihankkeeseen sekä ikäihmisten vastaavia palveluja jalostavaan I & O -kärkihankkeeseen, Raisiossa sekä Kaarinassa. Ministeri kehui konkreettista työtä, jota näissä hankkeissa tehdään.

  • Tämä on maakuntauudistuksen tärkeintä työtä: haetaan kunnista parhaita käytäntöjä ja jalostetaan niitä koko maakunnan käyttöön, Annika Saarikko kehui.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 Varsinais-Suomessa

Syksyllä 2017 järjestetään sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tueksi hyvinvoinnin, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen aluekierros. Kierroksen aikana pidetään tilaisuuksia jokaisessa tulevassa maakunnassa, ja ne ovat avoimia kaikille. Varsinais-Suomen tilaisuus järjestetään Turussa maanantaina 27.11.2017.

Aika: ma 27.11.2017 klo 9.00–16.00

Paikka: Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32, Turku

Tilaisuuden avaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Aamupäivää jatketaan vuorovaikutteisella seminaarilla. Iltapäivällä työskennellään työpajoissa, jotka painottuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri teemojen ympärille.

Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntien ja maakuntien päättäjille, viranhaltijoille, hyte-työryhmien jäsenille, eri alojen ammattilaisille, järjestöjen, oppilaitosten ja seurakuntien edustajille sekä muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.

Tutustu tarkempaan ohjelmaan.

Ilmoittaudu mukaan (viimeinen ilmoittautumispäivä 14.11.2017)

Kierroksen järjestää sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, Kuntaliiton, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Työterveyslaitoksen, maakuntien, kuntien, aluehallintovirastojen ja järjestöjen kanssa.

Lisätiedot:

Tilaisuuden sisältöön liittyvät kysymykset: Karoliina Luukkainen, erityisasiantuntija, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, p. 050 5590 152, etunimi.sukunimi@turku.fi

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 (alueuudistus.fi)

KUNNILTA VUOKRATTAVIEN TILOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS KÄYNNISSÄ

Kiinteistö ja tukipalvelut –työryhmän puheenjohtaja Jyrki Lappi kertoi 9.10.2017 luotsaamansa työryhmän valmistelutilanteesta. Käynnissä on kunnilta vuokrattavien tilojen ja vuokrien määritys.

  • Maakunnan käyttöön vuokrattavien tilojen tiedot kootaan konsulttityönä kunnista tänä syksynä. Vuokranmäärityksen yhtenäiset laskentaperusteet valmistuvat keväällä 2018, Jyrki Lappi kertoo.

Varsinais-Suomessa kuntien omistuksessa on noin 500 kiinteistöä, jotka siirtyvät vuoden 2020 alusta maakunnan sote-palveluiden käyttöön, yhteensä noin 500 000 m2. Vastaavasti kuntien vuokraamia tiloja siirtyy noin 100 000 m2.

Kiinteistöjen siirroista säädetään laissa

Sote-muutosjohtaja Antti Parpo muistuttaa, että tulevista vuokrasopimuksista neuvottelevat yhdessä kunnat, Maakuntien tilakeskus sekä maakunta. Myös irtaimiston kuten sairaalalaitteiden siirto pitää huomioida valmistelussa.

Kiinteistöjen ja tilojen siirtymistä ja käyttöä säädellään voimaanpanolain luonnoksessa näin:

  • lakisääteiset kuntayhtymät siirtyvät varoineen ja velkoineen maakuntiin
  • kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti
  • siirtymäkauden ajaksi maakunta vuokraa kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan käytössä olevat tilat, siirtymäkauden jälkeen maakunta arvioi tilatarpeensa
  • maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnalle
  • uudistuksen jatkovalmisteluna selvitetään tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöä vaille jäävien toimitilojen määrää ja etsitään keinoja, joilla käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen lievennetään.

Tukipalveluiden henkilöstöä arvioidaan myös

Kiinteistö ja tukipalvelut –työryhmässä valmistellaan myös Varsinais-Suomen kuntien kiinteistökannan tukipalveluiden (pl. talous- ja henkilöstöpalvelut) järjestämismallia.

Tukipalveluiden henkilötyövuosimääriä on arvioitu, ja sen mukaan Varsinais-Suomen kunnissa työskentelee sote-palveluihin liittyvässä kiinteistönhoidossa sekä ruoka- ja siivouspalveluissa noin 320 henkilötyövuotta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vastaava luku on noin 500 henkilötyövuotta.

Tukipalveluiden järjestämistä päästään valmistelemaan konkreettisesti vasta, kun uudet lait maakuntauudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä valinnanvapaudesta valmistuvat keväällä 2018.

 

Jyrki Lappi

 

Varsinais-Suomen uusien työvoimapalveluiden suunnittelu odottaa poliittisia linjauksia

Varsinais-Suomen tulevia työvoima- ja yrityspalveluita valmisteleva työryhmä kokoontui suunnittelemaan syksyn toimintaansa Turussa. Osallistujilta saatiin tukea työryhmätyön jatkamiseen syksyllä 2017 sillä varauksella, että poliittisten linjausten tulee antaa suunnittelulle vankka perusta. Kokouksessa puhunut muutosjohtaja Laura Leppänen kiitteli työryhmän tähänastista työtä.

  • Valmistelua on syytä jatkaa, vaikka suuria poliittisia kysymyksiä onkin edelleen ratkaisematta valtakunnallisesti. Henkilöstönkin näkökulmasta olisi epäreilua, että heittäisimme työhanskat naulaan tässä vaiheessa ja odottaisimme uusia linjauksia tumput suorassa. Kuitenkin nyt on hyvä keskittyä niihin tehtäviin, joita voidaan jatkaa uudistuksen aikataulusta riippumatta,totesi Leppänen.

25.9.2017 Virastotalossa järjestettyyn Työvoimapalvelukokonaisuus-yhteisseminaariin kutsuttiin kaikki työryhmätyöhön osallistuneet valtion virastojen, kuntien, yhdistyssektorin ja yritysmaailman edustajat. Osallistujille annettiin käyttöönsä tuoreimmat tiedot maakuntauudistuksen ja kasvupalveluiden valmistelutilanteesta Varsinais-Suomen TE-toimiston johtajan Kjell Henrichsonin toimesta.

Yhteistyön kehittäminen takaa paremmat palvelut

Seminaarissa esiteltiin myös työryhmän piirissä toimivien teemaryhmien toimenpide-ehdotuksia syksyn toiminnasta. Sekä hankinta-asioita että viranomaistoimijoiden rajapintoja käsittelevät ryhmät ovat tunnistaneet alueellisia tarpeita, joihin voidaan vastata ja perehtyä yhteistyössä samalla, kun hallitus vielä valmistelee periaatteellisia poliittisia linjauksia maakuntauudistuksesta.

  • Viranomaisyhteistyötä voidaan parantaa Varsinais-Suomessa myös uudistuksesta riippumatta. Kunta- ja valtiotoimijan tulisi parantaa yhteistyötään ja tiedonkulkua palveluhankinnoista päätettäessä ja kohdennettaessa eri asiakasryhmillemme. Tulevien kilpailutusten kannalta on myös tärkeää käynnistää keskusteluyhteys alueen palveluntuottajien kanssa hyvissä ajoin. Toimimalla näin maakunnan asukkaille pystytään tuottamaan mahdollisimman monipuolista työvoimapalvelua nyt ja tulevaisuudessa ilman katveita ja päällekkäisyyksiä, summaa yhteen seminaaria puheenjohtanut Kjell Henrichson.

Esitetyt toimenpiteet viedään syksyn aikana eteenpäin valmisteluorganisaatiossa. Näillä näkymin työvoimapalvelut tulevaisuudessa korvaavien kasvupalveluiden käsittelyä jatketaan työryhmässä marraskuussa. Kehittämistoimet hyödyntävät onnistuessaan maakunnan asukkaita jo ennen uudistusta.

Lainsäädäntö vaikuttaa maakuntakonsernin rakenteeseen

Alueella toivotaan hallituksen kuitenkin myös antavan jossain vaiheessa riittävän vahvan signaalin kasvupalveluita käsittelevän lainsäädännön kehityksestä, jotta valmistelijat voivat tehdä ensimmäiset arviot tulevasta maakuntakonsernin rakenteesta. Vielä tässä vaiheessa kaikki tällaiset esitykset perustuvat spekulaatioihin.

  • Uuden maakunnan rakenteet on luotava sen tarpeiden ja toimintaympäristön mukaan, mistä johtuen jokainen maakunta tulee luomaan hallintorakenteensa omista lähtökohdistaan. Tärkeintä on se, että maakunnallinen palveluita järjestävä taho on tarpeeksi vahva toimija jokaisella vastuualueellaan, kertoo Leppänen.

Lisätiedot:

muutosjohtaja Laura Leppänen: laura.leppanen(a)varsinais-suomi.fi, p. 040 767 4364

TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson: kjell.henrichson@te-toimisto.fi, p. 0295 044 779

Sinua saattaa kiinnostaa myös