FinSote-kysely tuo arvokasta terveystietoa uudelle maakunnalle

Kohtaavatko sote-palvelut ja asiakkaiden tarpeet? Pitäisikö maksuja porrastaa? Auttavatko läheiset, kun apua tarvitaan arjessa?

THL käynnistää laajan kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen, jolla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia sekä väestön näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista. Myös tuhannet varsinaissuomalaiset vastaanottavat tutkimuksen.

  • Tutkimukseen kannattaa osallistua, koska sen kautta saamme arvokasta tietoa sote-palveluista, jotka auttavat meitä rakentamaan uuden maakunnan palveluja, sanoo sote-muutosjohtaja Antti Parpo.

Tutkimuksella tuotetaan tietoa, jonka avulla päätöksentekijät osaavat kohdistaa palveluja sinne, missä tarve on suurin.

  • Maakunnat voivat seurata oman alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia pitkäjänteisesti ja myös verrata tilannetta muihin, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anu Muuri.

FinSote-tutkimukseen kutsutaan noin 60 000 suomalaista syksyn 2017 aikana. Kysely lähetetään kirjeitse satunnaisotannalla valikoituneille yli 20-vuotiaille henkilöille. Muut halukkaat eivät voi vastata kyselyyn.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Kärkihankkeiden opeista rakennetaan toimivat palveluketjut

 

Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpon mukaan lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluja kehittävillä Lupa auttaa! ja KomPassi -kärkihankkeilla on erityisen vahva asema Varsinais-Suomen sote-valmistelussa.
– Kärkihankkeet rakentavat malleja lapsiperhepalveluihin sekä ikäihmisten palveluihin tulevaan soteen, linjasi Parpo.

Parpo kertoili ajatuksiaan tulevaisuuden sotesta sekä nykyisestä sote-uudistustilanteesta kärkihankkeiden järjestämässä palveluasenteen Boot Camp -valmennuksessa Raisiossa.

Kärkihankkeiden oppeja pitää jakaa

Kehittämistä tehdään monilla eri rintamilla. Isoimmilla kaupungeilla on omaa laajaa kehittämistoimintaa, samoin sairaanhoitopiirillä.
– Nyt on aika yhdistää voimat. Mikäli rinnakkaisia samankaltaisia kehittämislinjoja on, ne tulee saattaa kärkihankkeiden kehittämistoiminnan alaisuuteen, sanoi Parpo.
– Olisi tyhmää heittää hukkaan kärkihankkeissa tehtyä hyvää sisällöllistä valmistelua, johon on koko maakunnan tuki. Eikä meillä ole varaa tai aikaa siihen, että jokainen kokeilee ja kehittää kaikkea omin päin.

Muutosagentit osaksi sote-valmisteluorganisaatiota

Muutosagentit on suunniteltu sijoitettavan tulevaan sote-uudistuksen projektiorganisaatioon. Sote-valmistelujen muihin rekrytointeihin saatiin lupa viimein viime viikolla. Nyt haettavat sote-valmistelijat tulevat aluksi Varsinais-Suomen liiton palvelukseen. Tarkoitus on, että henkilöt siirtyvät myöhemmin väliaikaisen valmistelutoimielimen alaisuuteen kesällä 2018, kun lait on vahvistettu. Maakunnan liiton hallitus, joka hyväksyy alkuvaiheen valinnat, kuitenkin kokoontuu vasta marraskuussa.
– Joka tapauksessa nyt tapahtunut liikahdus on merkittävä, jotta kaikki valmistelu saadaan tehtyä. Työtä nimittäin on paljon. Mutta uskon siihen, että vahva sote tulee, kaikesta hallinnollisesta suotamisesta ja huopaamisesta huolimatta, Antti Parpo toteaa.

Lisää vastuuta ja valtaa työntekijöille

Boot Camp -valmennuksessa Antti Parpoa haastatellut muutosagentti Mikko Hulkkonen kartoitti muutosjohtajan näkemyksiä tulevaisuuden sote-johtamisen vaatimuksista.
– Unelmana on palvelujärjestelmä, joka toimii joustavasti – niin ulospäin asiakkaiden suuntaan kuin myös sisäisesti.

Sotessa on pitkä perinne linjajohtamisesta ja byrokraattisesta hallinnosta.
– Tulevaisuudessa kaikkea ei toivottavasti aina tarvitsisi kysyä ylhäältä vaan enemmän tarvittaisiin työyhteisöistä nousevaa työn kehittämistä, Parpo visioi.
– Tämän toteuttamiseksi tarvitsemme johtajia, jotka uskaltavat antaa valtaa työntekijöille.

Jonottamisesta kokonaisratkaisuihin

Tulevaisuudessa sähköiset palvelut ovat sekä reitti palveluihin että yksi palvelujen toteuttamistapa. Esimerkkejä joustavista palveluista valmennuksessa löytyi saksalaisesta putkiremontista kuin myös hammasklinikoilta, jotka ovat onnistuneet palveluintegraatiossa ja samalla vähentämään hukkatyön osuuden minimiin.
– Enää ei yksinkertaisesti ole varaa, että asiakkaita hoidetaan yksi osa kerrallaan jonotellen joka välissä viikkoja ja kuukausia. Tarvitaan kokonaisratkaisuja, joissa työntekijät liikkuvat ja järjestävät avun asiakkaan mukaan, Parpo vaatii.

 

 

 

 

 

 

 

 

Muutosagentti Mikko Hulkkonen haastattelee muutosjohtaja Parpoa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Yhteispäivystyksessä viikonloppuisin myös sosiaalipäivystyksen työntekijä

Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijät ovat työskennelleet syyskuun 2017 alusta lähtien Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) Turun yhteispäivystyksen tiloissa. Asiakkaat ohjautuvat näin nopeammin terveydenhuollosta sosiaalihuollon palveluihin ja toisinpäin.

Uusi toimintamalli liittyy sairaaloiden työnjaon, sosiaalipäivystyksen ja yhteispäivystyspalvelujen uudistamiseen osana sote-uudistusta. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon palvelujen saatavuus myös sairaaloissa paranee ja asiakkaat ohjautuvat nopeammin terveydenhuollosta sosiaalihuollon palveluihin ja toisinpäin.

Henkilökunta voi ottaa yhteyttä

Turun alueen yhteispäivystyksen henkilökunta voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystäjään, kun potilaan tai hänen omaisensa sosiaalinen tilanne on huolestuttava. Sosiaalipäivystäjä on konsultaatioapuna ja osallistuu tarvittaessa potilaan tilanteesta käytävään keskusteluun ja huolehtii esimerkiksi sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisista jatkotoimenpiteistä. Sosiaalipäivystäjä on paikalla viikonloppuisin (pe-su) klo 13.30 - 21.30. 

Kokemuksia yhteispäivystyksessä työskentelystä on jo kertynyt.

- Läsnäolomme aktivoi terveydenhuollon henkilökuntaa kiinnittämään huomiota sosiaalisen tuen tarpeeseen aiempaa paremmin. Samoissa tiloissa työskentely tuntuu madaltavan konsultoimisen kynnystä ja muinakin aikoina ollaan nyt ehkä aiempaa herkemmin yhteydessä meihin. Näin palvelun peitto paranee, ja parhaimmillaan potilaat saavat oikea-aikaisesti kaiken tarvitsemansa tuen, sosiaalipäivystyksen työntekijät kertovat.

Viisi sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijää on työskennellyt yhteispäivystyksessä kolme kahdeksan tunnin työvuoroa viikoittain syyskuun alusta lähtien. Sosiaalipäivystyksen sekä muun sosiaalityön tarve yhteispäivystyksessä arvioidaan ja toimintaa muokataan saatujen kokemusten perusteella vuoden 2018 alussa.

Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus

Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus liittyy Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassaan määrittelemään alueellisen erikoissairaanhoidon uudistukseen. Rakenneuudistuksessa kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitetään 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita (mukana Tyks). Sosiaalipäivystyksen ammattilaiset aloittavat työskentelyn kaikissa näissä 12 sairaalassa viimeistään vuoden 2018 alussa. 

Koko sosiaalipäivystystoimintaa ei uudistuksessa olla siirtämässä sairaaloiden yhteyteen vaan palveluja tarjotaan edelleen myös omana toimintanaan.

Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteispäivystys aloitetaan koko Suomessa viimeistään 1.1.2018.   

Ministeri Saarikko: Varsinais-Suomi, nyt vauhtia valmisteluun!

Perhe- ja peruspalveuministeri Annika Saarikko vieraili 16.10. Turussa ja Varsinais-Suomessa. Saarikko kertoi sote- ja maakuntauudistuksesta maakunnan virkamiesjohdolle ja luottamushenkilöille ja kuunteli herkällä korvalla, missä valmistelussa mennään meidän maakunnassa. Saarikko avasi myös medialle ministerin näkemyksiä Varsinais-Suomen valmistelutilanteesta.

Annika Saarikon selkeä viesti on, että Varsinais-Suomi on muuta maata jäljessä uudistuksen valmistelussa. Ministeri toi esille huolen kansalaisten palvelujen vaarantumisesta, ellei uudistuksen valmistelua saada täysipainoisesti eteenpäin.

Valtio on osoittanut uudistuksen täysipäiväiseen valmisteluun rahoituksen. Rahoitusta ei kerätä kunnista.

  • Turun on keskuskaupunkina otettava isompi vastuu valmistelussa eikä se saa jarruttaa sitä, Saarikko totesi Turussa.
  • Varsinkin henkilöstösiirrot ja ICT-järjestelmien kehittäminen ovat valtava työ, joiden valmistelua ei voi enää lykätä.

Tutustui lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluhankkeisiin

Ministeri Saarikko tutustui vierailunsa aikana myös lapsiperheiden palveluja kehittävään LAPE-kärkihankkeeseen sekä ikäihmisten vastaavia palveluja jalostavaan I & O -kärkihankkeeseen, Raisiossa sekä Kaarinassa. Ministeri kehui konkreettista työtä, jota näissä hankkeissa tehdään.

  • Tämä on maakuntauudistuksen tärkeintä työtä: haetaan kunnista parhaita käytäntöjä ja jalostetaan niitä koko maakunnan käyttöön, Annika Saarikko kehui.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 Varsinais-Suomessa

Syksyllä 2017 järjestetään sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tueksi hyvinvoinnin, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen aluekierros. Kierroksen aikana pidetään tilaisuuksia jokaisessa tulevassa maakunnassa, ja ne ovat avoimia kaikille. Varsinais-Suomen tilaisuus järjestetään Turussa maanantaina 27.11.2017.

Aika: ma 27.11.2017 klo 9.00–16.00

Paikka: Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32, Turku

Tilaisuuden avaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Aamupäivää jatketaan vuorovaikutteisella seminaarilla. Iltapäivällä työskennellään työpajoissa, jotka painottuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri teemojen ympärille.

Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntien ja maakuntien päättäjille, viranhaltijoille, hyte-työryhmien jäsenille, eri alojen ammattilaisille, järjestöjen, oppilaitosten ja seurakuntien edustajille sekä muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.

Tutustu tarkempaan ohjelmaan.

Ilmoittaudu mukaan (viimeinen ilmoittautumispäivä 14.11.2017)

Kierroksen järjestää sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, Kuntaliiton, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Työterveyslaitoksen, maakuntien, kuntien, aluehallintovirastojen ja järjestöjen kanssa.

Lisätiedot:

Tilaisuuden sisältöön liittyvät kysymykset: Karoliina Luukkainen, erityisasiantuntija, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, p. 050 5590 152, etunimi.sukunimi@turku.fi

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 (alueuudistus.fi)

KUNNILTA VUOKRATTAVIEN TILOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS KÄYNNISSÄ

Kiinteistö ja tukipalvelut –työryhmän puheenjohtaja Jyrki Lappi kertoi 9.10.2017 luotsaamansa työryhmän valmistelutilanteesta. Käynnissä on kunnilta vuokrattavien tilojen ja vuokrien määritys.

  • Maakunnan käyttöön vuokrattavien tilojen tiedot kootaan konsulttityönä kunnista tänä syksynä. Vuokranmäärityksen yhtenäiset laskentaperusteet valmistuvat keväällä 2018, Jyrki Lappi kertoo.

Varsinais-Suomessa kuntien omistuksessa on noin 500 kiinteistöä, jotka siirtyvät vuoden 2020 alusta maakunnan sote-palveluiden käyttöön, yhteensä noin 500 000 m2. Vastaavasti kuntien vuokraamia tiloja siirtyy noin 100 000 m2.

Kiinteistöjen siirroista säädetään laissa

Sote-muutosjohtaja Antti Parpo muistuttaa, että tulevista vuokrasopimuksista neuvottelevat yhdessä kunnat, Maakuntien tilakeskus sekä maakunta. Myös irtaimiston kuten sairaalalaitteiden siirto pitää huomioida valmistelussa.

Kiinteistöjen ja tilojen siirtymistä ja käyttöä säädellään voimaanpanolain luonnoksessa näin:

  • lakisääteiset kuntayhtymät siirtyvät varoineen ja velkoineen maakuntiin
  • kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti
  • siirtymäkauden ajaksi maakunta vuokraa kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan käytössä olevat tilat, siirtymäkauden jälkeen maakunta arvioi tilatarpeensa
  • maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnalle
  • uudistuksen jatkovalmisteluna selvitetään tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöä vaille jäävien toimitilojen määrää ja etsitään keinoja, joilla käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen lievennetään.

Tukipalveluiden henkilöstöä arvioidaan myös

Kiinteistö ja tukipalvelut –työryhmässä valmistellaan myös Varsinais-Suomen kuntien kiinteistökannan tukipalveluiden (pl. talous- ja henkilöstöpalvelut) järjestämismallia.

Tukipalveluiden henkilötyövuosimääriä on arvioitu, ja sen mukaan Varsinais-Suomen kunnissa työskentelee sote-palveluihin liittyvässä kiinteistönhoidossa sekä ruoka- ja siivouspalveluissa noin 320 henkilötyövuotta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vastaava luku on noin 500 henkilötyövuotta.

Tukipalveluiden järjestämistä päästään valmistelemaan konkreettisesti vasta, kun uudet lait maakuntauudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä valinnanvapaudesta valmistuvat keväällä 2018.

 

Jyrki Lappi