Iäkkäiden palveluita kehitetään kohti sotea

Turussa järjestetyssä Gerontologia 2017 -kongressissa 7.–9.6. esiteltiin mm. ikäihmisille suunnattuja hallituksen kärkihankkeita. Kirsi Kiviniemi kertoi I&O-hankkeen etenemisestä Varsinais-Suomessa.

I&O-kärkihankkeen tavoitteena on kehittää ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa. Hankkeen Varsinais-Suomen muutosagentti Kirsi Kiviniemi muistuttaa, että ikääntyneiden asumispalvelujen kehittäminen ei ole pelkästään sote-palveluiden asia.

– Kaavoitus, rakentaminen, vapaa-ajan palvelut, julkinen liikenne… Eri toimijoilla on yhteinen vastuu iäkkäiden elinympäristöistä, Kiviniemi sanoo.

Sote-uudistusta valmisteltaessa vanhusten asumisen, hoivan ja palvelujen kustannustehokas yhteensovittaminen korostuu. Kiviniemen mukaan palvelukorttelit ja muistisairaiden kylät ovat hienoja esimerkkejä tästä, ja uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan koko ajan lisää.

– Hankkeessa toteutuva kehittämistyö tehdään yhteistyössä sote-uudistuksen kanssa. Tiivistäen voisi todeta, että hankkeessa keskitymme sisältöihin ja sote-uudistus keskittyy rakenteisiin, Kiviniemi avaa.

Avoin ja aktiivinen Varsinais-Suomi

Kiviniemen mukaan Varsinais-Suomen kunnat ovat erittäin avoimia ikäihmisten asumispalvelujen kehittämiseen.

– On ollut hienoa huomata, miten avoimesti ja rehellisesti asiasta voidaan keskustella. Se on kaikkein tärkeintä, jotta muutoksia saadaan aikaiseksi, hän iloitsee.

– Alueen kunnat ovat olleet myös todella aktiivisia. Monet lähestyvät hankeväkeä itse ja kysyvät, miten voisimme yhdessä kehittää toimintaa.

Varsinais-Suomessa ikäihmisten kärkihankkeen lopputuotoksena syntyy maakunnallinen suunnitelma iäkkäiden palvelujen järjestämisestä. Lisätietoa hankkeesta: http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito

Teksti ja kuva: Matti Koivisto

Viestintäryhmä rakentaa pirteää näkyvyyttä Turun messuilla

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa kansalaisten palvelut ja muutoksesta on tärkeää kertoa kansalaisille. Varsinais-Suomen viestintäryhmä suunnittelee juuri nyt raikasta, isoa Kimpassa-Allihopa -osastoa Turun messuille 24-27.8.2017. Yhteisosastolla kerrotaan uudistuksesta ja sen vaikutuksista kansalaisille ja sidosryhmille.

  • Voit osallistua yleisökilpailuun ja tulla osastolle rakentamaan palikoista uusi maakunta. Opit samalla uuden maakunnan tehtävät ja voit voittaa kivoja palkintoja. Pääpalkintona on turkoosi Jopo-pyörä, kertoo maakunnan viestintäryhmän puheenjohtaja Jessica Ålgars-Åkerholm.

Osastolla kerrotaan tulevan maakunnan palveluista, kuten sosiaali- ja terveyspalveluista, aluesuunnittelusta, pelastustoimesta sekä työllisyyspalveluista. Voit tavata asiantuntijoita niistä organisaatioista, jotka muodostavat uuden maakunnan, sekä kunnista.

  • Vuorovaikutus on tärkeää näin isossa uudistuksessa ja haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden kysellä siitä, mikä askarruttaa, sanoo sote-viestintäryhmän pj Arto Salo.

Lauantain paneelikeskustelu keskittyy soteen

Lauantaina klo 12 - 13 järjestetään C-hallin lavalla paneelikeskustelu, jonka aiheena on: Miten palvelut muuttuvat arjessani? Käytännössä paneelikeskustelussa puhutaan sote -palveluista, kasvupalveluista sekä tulevista, ensimmäisistä maakuntavaaleista.

Paneelikeskusteluun osallistuvat muutosjohtajat Antti Parpo ja Laura Leppänen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä ja Varsinais-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Jaana Hernelahti. Keskustelun juontaa entinen uutisankkuri Pirjo Nuotio.

Kimpassa-Allihopa osaston muodostavat:

  • Varsinais-Suomen liitto
  • Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
  • Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  • Varsinais-Suomen TE-toimisto
  • Varsinais-Suomen Pelastuslaitos
  • Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri
  • Perusturvakuntayhtymä Akseli
  • maakunnan kuntia

Sinua saattaa kiinnostaa myös

 

 

 

Kuntien rahoitustarpeet helpompi ennakoida uudessa maakunnassa

Sote-kustannusten huono ennakoitavuus sekä ikääntymisen vaikutukset kustannusten kasvuun siirtyvät 1.1.2019 kunnilta uusien maakuntien haasteiksi. Perlacon Oy:n HTT Eero Laesterän ja KTM Tuomas Hanhelan maakunnan liitoille tekemien laskelmien mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 miljardia euroa. Arvio tukee sote-ja- maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.

Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä.

Sopeutustarve asukasta kohti vaihtelee maakunnittain Pohjois-Karjalan 295 eurosta Varsinais-Suomen 715 euroon. Varsinais-Suomen muutos tarveperusteiseen rahoitukseen siirtymisessä €/as. on maakuntien suurin, eli -122 euroa. Ikärakenne ja asukasluku huomioiden tulot kasvavat hitaasti ja kustannukset nopeasti.

- Sopeutumistavoite on mahdollista saavuttaa. Maakunnat joutuvat etsimään keinoja taloutensa tasapainottamiseksi, kuten palveluprosessien kehittämistä, valinnanvapausmallin käyttöönottoa, palveluiden digitalisointia ja harvoin tarvittavien palveluiden keskittämistä, analysoi Eero Laesterä.

Varsinais-Suomen sopeuttamistarve veroprosenttiyksiköiksi muutettuna on -4,22. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä arvioissa eivät ole mukana ICT-järjestelmien kehittämis- ja investointikustannukset eikä palkkojen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksityisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.

Perlaconin selvitys tukee aiempia selvitystuloksia, joiden mukaan sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien talouteen positiivisesti. Yli puolet kuntien menojen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirryttyä uudistuksessa perustettaville maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoitavaa. Kuntatalouden mahdollinen rapauttaja voi kuitenkin tulla vastaan jo ennen uudistuksen toteutumista.

- Kuntien valtionosuuksien merkittävä väheneminen voi kasvattaa kuntien sopeuttamistarvetta. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaatioille, jolloin vaikutus on entistä suurempi, toteaa Laesterä.

Kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa, tuloveroprosentin laskiessa 12,47 %-yksiköllä. Kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituksen pienentyessä. Samalla korkoriski kasvaa.

Maakuntajohtaja Häkämies toivoo sopua maakuntien ja kuntien välille elinvoimakysymyksissä

Maakuntajohtaja Kari Häkämies puhui Varsinais-Suomen kuntapäivässä sote- ja maakuntauudistuksen näkemyseroista ja peräänkuulutti avointa yhteiskunnallista keskustelua mm. suurten kaupunkien ja maakuntien välille.

- Lähipäivinä ratkeaa, läpäiseekö hallituksen lakipaketti perustuslakivaliokunnan. Jos niin käy, uudistuksen toteutumiselle ei liene poliittisia esteitä. Mutta se ei riitä. Suomalainen julkinen hallinto ei voi hyvin, jos tulevat maakunnat ja kunnat, etunenässä Suomen suurimmat kaupungit, ajautuvat sotajalalle, Häkämies varoittaa.

Sote-ja maakuntauudistusta kannatetaan voimaperäisimmin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Vastustus on suurinta etelän isoissa kaupungeissa. Näkemyserot tulevat esiin myös hankkeen etenemistahdissa. Pienet maakunnat menevät edellä, suurten tullessa jälkijunassa.

- Yksikään suurista maakunnista ei ilmeisesti kykene osallistumaan terveydenhuollon valinnanvapauden pilotteihin. Se on kovin huolestuttavaa. Valinnanvapaudesta saadaan täysin puutteellinen kuva, jos sitä testataan vain pohjoisessa, sanoo Kari Häkämies.

Ei ole Häkämiehen mielestä liian myöhäistä hieroa sopua ja työnjakoa kasvu- työllisyys ja elinkeinopolitiikasta.

- Tulevien maakuntien ei pidä uskotella itselleen, että ne voisivat olla elinvoimakysymysten moottoreita. Se rooli on kuulunut kunnille ja niillä se on oltava myös tulevaisuudessa.

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä tekivät selvityksen maakunnan liitoille liittyen sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutuksiin kunnissa ja uusissa maakunnissa. Summaan on päästy laskemalla maakunnittain sote- ja palo-pelastustoimen sekä non-sote kustannusten kasvu vuoteen 2030 ja vähentämällä tästä yleiskatteellisen rahoituksen muutos vuoteen 2030 tultaessa.

Lisätietoja:
HTT Eero Laesterä, Perlacon Oy puh.0400 735 772
KTM Tuomas Hanhela, Perlacon Oy, puh. 050 359 8426
maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Esitykset:
Jari Koskisen esitys
Eero Laesterän esitys

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Mitä sote-uudistus tarkoittaa henkilöstölle?

Varsinais-Suomen sote-ammattinimikkeet on kerätty

Sairaanhoitaja on soten selkäranka, sillä se on nykyisen henkilöstön yleisin ammattinimike.

Henkilöstötyöryhmän tiedote 5/2017:

Henkilöstötyöryhmä on kartoittanut sote-työntekijöiden ammattinimikkeet Varsinais-Suomen alueen organisaatioissa. Nyt siis tiedetään, kuinka monella eri tittelillä työskenteleviä tekijöitä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tällä hetkellä toimii. Suurin työntekijäjoukko ovat sairaanhoitajat.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu siirtyy väliaikaishallinnon alaisuuteen loppuvuoden aikana. Henkilöstötyöryhmän mukaan sen jälkeen on mm. selvitettävä työntekijöiden edut, oikeudet ja velvollisuudet sekä valmisteltava ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmista.

Uuden maakunnallisen työnantajan alaisuuteen siirtyy noin 22 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää vuoden 2019 alusta.

Valtiovarainministeriö on antanut rekrytointiohjeen väliaikaishallinnon suhteen

Henkilöstöryhmä käsitteli kokouksessaan myös Valtiovarainministeriön rekrytointiohjetta, joka koskee tulevaa väliaikaishallintoa ja palvelukeskuksia.

Valtiovarainministeriön tiedote 4.5.2017

Henkilöstötyöryhmän tiedote 29.5.2017 (pdf)

Sinua saattaa kiinnostaa myös