Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluissa suuri tuottavuuspotentiaali

Varsinais-Suomen liitto tilasi huhtikuussa 2017 Kunnan Taitoa Oy:ltä selvityksen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen nykytilasta Varsinais-Suomessa. Loppuraportti esiteltiin Turussa 13.6.2017 uuteen maakuntaan tehtäviä luovuttavien organisaatioiden edustajille. Selvitys pohjautuu kyselyyn, joka toteutettiin sähköpostitse 10.4.–5.5. välisenä aikana. Vastausprosentti oli 97.

Selvityksen mukaan taloushallinnon kokonaishenkilöstökustannus Varsinais-Suomessa on 9,9 miljoonaa euroa, josta maakuntaan siirtyisi hieman vajaa puolet. Henkilöstöhallinnon kokonaishenkilöstökustannus on 8,1 miljoonaa euroa, josta maakuntaan siirtyisi tasan puolet.

Turku ja sairaanhoitopiiri suurimmat toimijat

Taloushallinnon henkilökuntaa arvioidaan siirtyvän maakuntaan 124 htv ja henkilöstöhallinnon henkilökuntaa 93 htv. Tällä hetkellä talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluissa suurimmat toimijat ovat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Siirtyvän henkilöstön arvioitu eläköitymisennuste on 16 % vuosien 2018–2022 aikana. Selvityksen perusteella siirtyvä henkilöstö riittää tuottamaan taloushallinnon palvelut myös jatkossa.

Järjestelmien harmonisointi ja digipalvelut säästävät rahaa

Henkilöstökustannusten perusteella talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan Varsinais-Suomessa 19,7–22,2 miljoonaa euroa. Kunnan Taitoa Oy:n arvion mukaan em. kokonaiskustannukseen liittyy merkittävä tuottavuuspotentiaali - teknisten ympäristöjen ja järjestelmien harmonisoinnin, prosessien automatisoinnin ja palvelujen sähköistämisen jälkeen kokonaiskustannusten tulisi asettua jopa alle puoleen nykyisistä kokonaiskustannuksista.

Varsinais-Suomen talous- ja henkilöstöhallinnon nykytilaselvitys pohjustaa maakunnan valmistelua, kun talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen tuottamistavasta ja järjestelmäpohjasta päätetään. Seuraava vaihe on tarkentaa eri vaihtoehdot ja arvioida niiden vaikutukset. Päätös maakunnan etenemisestä on tehtävä 30.9. mennessä. Valmistelua jatketaan yhteistyössä eri toimijoiden ja valtakunnallisen TaHe-valmistelun kanssa.

Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen; laura.leppanen@varsinais-suomi.fi; 040 7674364

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Varsinais-Suomen väliaikainen valmistelutoimielin asetettiin

Suomen hallituksen esityksessä maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta ehdotetaan säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä.

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakuntien perustamiseen liittyvästä valmistelusta, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa toimintansa, kun uudistusta koskevat lait ovat voimassa.

Varsinais-Suomessa neuvottelut toimielimen kokoonpanosta käynnistettiin maaliskuussa. Tällöin päästiin sopuun kokoonpanon paikkojen lukumäärästä ja jakautumisesta organisaatiokohtaisesti. Varsinais-Suomen liitto pyysi ensimmäisessä neuvottelussa kunnilta ja muilta organisaatioilta esitykset toimielimen jäseniksi alueellinen edustavuus ja tasa-arvovaatimukset huomioiden.

Toisessa neuvottelussa toukokuussa sovittiin yksimielisesti jäsenistön kokoonpano tehtyjen esitysten pohjalta. Maakuntahallitus totesi 16.5.2017 järjestetyn neuvottelun lopputuloksen ja asetti väliaikaisen toimielimen kokoonpanon neuvottelussa sovitun mukaisesti.

 

Varsinais-Suomen väliaikaisen toimielimen jäsenet:

Varsinaiset jäsenet

Varajäsenet

Aleksi Randell, kaupunginjohtaja, Turku

Tuomas Heikkinen, johtaja, hallintoryhmä, Turku

Riitta Liuksa, hyvinvointitoimialan johtaja, Turku

Max Lönnqvist, talous- ja hall.joht., hyvinvointitoimiala, Turku

Ari Korhonen, kaupunginjohtaja, Raisio

Seija Österberg, kunnanjohtaja, Mynämäki

Anna Arola-Järvi, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarina

Esko Poikela, kunnanjohtaja, Lieto

Atso Vainio, kaupunginjohtaja, Uusikaupunki

Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja, Laitila

Jari Niemelä, apulaiskaupunginjohtaja, Salo

Taru Nordlund, perusturvajohtaja, Somero

Anu Helin, kunnanjohtaja, Pöytyä

Jari Rantala, kaupunginjohtaja, Loimaa

Patrik Nygrén, kaupunginjohtaja, Parainen

Anneli Pahta, kunnanjohtaja, Kemiönsaari

Seija Aaltonen, erityishuoltopiirin johtaja, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä

Sofia Ulfstedt, kuntayhtymän johtaja, Kårkulla samkommun

Jari Sainio, pelastusjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Mika Kontio, pelastuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Kimmo Puolitaival, ylijohtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Else-Maj Laurila, hallintopäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kjell Henrichson, johtaja, Varsinais-Suomen TE-toimisto

Ullakaisa Nieminen, palvelujohtaja, Varsinais-Suomen TE-toimisto

Kari Häkämies, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto

Petra Määttänen, hallintojohtaja, Varsinais-Suomen liitto

Leena Setälä, sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Petri Virolainen, va. johtajaylilääkäri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Arja Pesonen, talousjohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Jari-Pekka Tuominen, hallintojohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Järjestötilaisuuden yleisöä 16.6.

Varsinais-Suomen järjestöt haluavat olla aktiivisia uudistuksessa

Varsinais-Suomen järjestöt saivat ajankohtaisen katsauksen sote- ja maakuntauudistuksen tilanteesta 16. kesäkuuta.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen nosti puheenvuorossaan esiin järjestönäkökulman tärkeyden.

- Maakuntauudistuksessa järjestöt näyttäytyvät hyvin monialaisina toimijoina. Te puhutte käyttäjän äänellä, teillä on paikallistuntemusta, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea.

Leppänen nosti puheenvuorossaan esiin uudistuksen mahdollisuuksia ja uhkia järjestönäkökulmasta. Mahdollisuuksiksi Leppänen listasi mm. sen, että uudistuksessa voidaan ottaa oppia aiemmista hyviksi koetuista toimintamalleista kaupunkien ja järjestöjen välillä maakuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittämisessä. Järjestöjen välistä yhteistyötä tarvitaan - uusi järjestöyhteistyö synnyttää samalla myös uudenlaisia innovaatioita.

Uhkiksi hän listasi mm. sen, että maakuntien toimintatapoja ei ole vielä luotu. Järjestöjen toiminnassa ei myöskään ole taloudellista puskuria, jolloin pienikin katkos rahoituksessa saattaa aiheuttaa isoja ongelmia.

- Emme saa kadottaa niitä hyviä toimintamalleja, joita jo suurissa kaupungeissa ja kehyskunnissa on luotu.

Antti Parpo: ”Järjestöillä on paras brändi!”

Sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo selvensi nykyistä hallituksen lakiluonnosta sote-keskusten, maakunnan liikelaitoksen sekä valinnanvapauden osalta. Parpo muistutti, että mikäli lakiluonnos menee tällaisenaan läpi, sote-keskusten toiminta on volyymibisnestä, eivätkä pienet pk-yritykset sitä pysty tekemään. Parpo ehdottikin, että järjestöt pohtisivat rooliaan sote-keskusten asiakassetelituottajina, sillä sote-keskus voi hankkia jonkin haluamansa palvelun alihankintana.

- Fiksu, markkinoilla toimiva tuottaja pohtii sitä, löytyykö uudistuksen myötä uusia toimintakuvioita kolmannen sektorin kanssa.

Parpo pohti puheenvuorossaan myös järjestöavustusten roolia muutoksen siirtymävaiheessa. Hän muistutti, että osaa kuntia varmasti kiinnostaa jatkossakin järjestöjen avustaminen, osaa ehkä ei.

- Kunnat tulevat todennäköisesti panostamaan ainakin infraan, liikuntaan ja kulttuuriin. Valtakunnallisesti olisi fiksua tehdä niin, että kuntiin jätettäisiin siirtymäajaksi tietty summa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jolloin järjestöavustuksiin ei tulisi katkoksia. Järjestökenttä voisi tätä asiaa myös itsekin edistää.

Parpo arvioi, että jatkossakin järjestöjen tekemä avustuksiin perustuva työ toimii samalla tavalla. Markkinoilla tehtävä työ tulee eriyttää kirjanpidollisesti. Hän muistutti myös, että järjestöillä on yksi asia, joka on paremmin kuin muilla.

- Järjestöillä on paras brändi! Siitä kannattaa huolehtia ja pitää samalla huolta myös asiakaskunnasta, jotta he jatkossakin ovat järjestöjen asiakkaita.

Miia Hänninen: ”Kyse ei ole järjestöjen asemasta, vaan järjestelmän kestävyydestä”

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toiminnanjohtaja Miia Hänninen muistutti, että toistaiseksi kukaan ei tiedä, miten sote-uudistus muuttaa järjestöjen roolia palveluissa.

- Nyt olisi aika tiivistää dialogia järjestöjen ja alueellisen valmistelun kesken. Järjestöt ovat perinteisesti paikanneet yhteiskunnan turvaverkkoja siinä vaiheessa, kun ne pettävät. Järjestöjä on tarvittu aina ja tarvitaan myös jatkossa.

Hänninen korosti myös, että sote-uudistus on pitkälti painottunut terveyspuolen uudistamiseen.

- Sosiaali on edelleen varsin pienessä roolissa. Sosiaalialan huippuosaamista löytyy järjestöistä laajasti ympäri kenttää. Sitä ei ole vara kadottaa tässä muutoksessa, sillä järjestöt pitävät huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Hänninen esitti lukuisia toiveita uudistuksen valmistelijoille.

- Toivomme, ettei rahoitukseen tule välivuosia. Toivomme maakuntaan avustuspohjaista mallia, pidempiä kumppanuussopimuksia, pääsemistä mukaan palvelu- ja hoitoketjujen suunnitteluun, ehkäisevän työn rahoitusta ja viisasta ostamista. Turun kaupunki on lähtenyt hienosti tekemään pidempiä kumppanuussopimuksia. Toivomme, että maakunta ottaa mallia tästä.

Hänninen korosti, että uudistuksen tavoitteet ovat kaikille yhteisiä. Järjestöt haluavat olla mukana. Valtiovalta on myös antanut selkeän viestin, että järjestöt halutaan pitää mukana.

- Olen ollut YK:n palkkalistoilla ja istunut konkreettisesti puun alla kysymässä: miten voin auttaa. Tällainen toimintamalli pitäisi ottaa mukaan myös sote-uudistukseen, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kohdalla. Tässä uudistuksessa ei ole kyse järjestöjen asemasta, vaan järjestelmän kestävyydestä.

Videolla Miia Hänninen avaa laajemmin järjestönäkökulmaa soteen.

Sinua saattaa kiinnostaa