MITEN MAATALOUSYRITTÄJÄN JULKISET PALVELUT JÄRJESTYVÄT MAAKUNNASSA?

Uuteen maakuntaan siirtyvät palvelut  maaseutuhallinnon asioissa, lomitusasioissa sekä eläinten terveyteen liittyvissä asioissa.

Uudistuksessa kuntien yhteistoiminta-alueiden ja lomituspalveluyksikköjen ja toisaalta ELY-keskuksen ja AVIn palvelut mainituissa maaseutuasioissa yhdistyvät uuden maakunnan palveluiksi.

Peruspalveluita esim. maatalouden tukiasioissa, lomitusasioissa ja eläinten terveyteen liittyvissä asioissa maatalousyrittäjä saa alustavien suunnitelmien mukaan esimerkiksi seudullisista palvelupisteistä. Erikoistuneempia palveluja kuten maatalouden investointien rahoitusasiat voisi  keskitettää joko maakuntaan tai seudulliseen toimipisteeseen.  

Uudistus selkeyttää maatalousyrittäjän palveluverkostoa. Lähipalveluita pyritään edelleen tarjoamaan kohtuuetäisyydeltä, erikoisosaamista pystyttäneen suuremmassa organisaatiossa jopa vahvistamaan ja toisaalta digitaaliset palvelut kehittyvät. 

 

Lisätietoja:

Maaseutuasioiden työryhmän pj Risto Skyttä, V-S ELY-keskus, risto.skytta(a)ely-keskus.fi

Muutosjohtaja Laura Leppänen, laura.leppanen(a)varsinais-suomi.fi

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Hallitus esittää laajaa valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin

Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta. Lisätietoa aiheesta alueuudistus.fi -sivustolta:

Hallitus esittää laajaa valinnanvapautta

Sote-lakipaketti etenee eduskuntakäsittelyyn, jolle on varattu aikaa heinäkuun alkupuolelle saakka.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Sote- ja maakuntauudistuksen
valtakunnalliset verkkosivut:
alueuudistus.fi

Sote- ja maakuntavalmistelu tarvitsee rahoitusta välittömästi

Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat kokoontuivat 4.5.2017 Helsingissä.

Maakuntauudistuksen valmistelijat edellyttävät yksimielisesti valtiolta nopeita määrärahapäätöksiä, jotta valmistelu ei keskeydy kesäkuussa. Yhteinen oletus on, että ns. väliaikainen hallinto voisi aloittaa aikaisintaan syksyllä 2017. Maakuntien toiminnan aloittaminen vuoden 2019 alusta ei ole mahdollista, jos valmistelu keskeytyy usean kuukauden ajaksi.

Konkreettisena esityksenä valmistelijat vaativat, että ns. pilottikokeiluihin varatusta 100 m€ rahoituksesta siirretään 40 m€ maakuntien perustoimintojen valmisteluun. Pilottirahoituksen ehtona olevaa laajamittaista sote-toimintojen yhtiöittämistä jo vuonna 2018 ei pidetä realistisena kolmen suurimman maakunnan alueella.

Maakuntavalmistelijat korostavat, että suunnitteilla olevat määrärahat on saatava välittömästi valmistelun käyttöön – aikataulu ei mahdollista lainsäädännön voimaantulon odottamista.

Valmistelijat kiirehtivät lainsäädännön käsittelyaikatauluja, jotta maakuntavaalien toteuttaminen tammikuussa 2018 ei vaarannu.

 

Lisätiedot:

Esa Halme, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto, 040 5003531, esa.halme@pirkanmaa.fi

Kari Hakari, muutosjohtaja, Pirkanmaan liitto, 050 590 2197, kari.hakari@pirkanmaa.fi

Kari Häkämies, maakuntajohtaja, 044 201 3204, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi

Laura Leppänen, muutosjohtaja, Varsinais-Suomen liitto, 040 767 4364, laura.leppanen@varsinais-suomi.fi

Ossi Savolainen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto, 040 589 8415, ossi.savolainen@uudenmaanliitto.fi

Markus Sovala, muutosjohtaja, Uudenmaan liitto, 040 664 6091, markus.sovala@uudenmaanliitto.fi

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Onko sairaanhoitopiiri tuleva maakunnan liikelaitos?

Sairaanhoitopiiri lakkaa olemasta sellaisenaan. Liikelaitos muodostuu suurelta osin nykyisestä sairaanhoitopiiristä, mutta myös vaativista sosiaalipalveluista. Toisaalta osa liikelaitoksen palveluista (15 % kokonaiskustannuksista) siirretään asiakassetelillä tuotettavaksi ja valinnanvapauden piiriin. Asiakassetelituotanto on yhtiöitettävä ja tämä yhtiöitettävä osa ei kuulu liikelaitokseen.

Tähän sote-uudistusta koskevaan viikon kysymykseen on vastannut muutosjohtaja Antti Parpo. Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit ensisijaisesti lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Kustannusten hallinta Ruotsin valinnanvapausmallissa kiinnosti varsinaissuomalaisia

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa mukana olevia valmistelijoita vieraili 25. - 28.4. tutustumassa Ruotsin Hallandin ja Västra Götalandin maakuntien kokemuksiin terveydenhuollon kustannusten hallinnasta.

  • Tavoitteenamme oli saada tulevan maakunnan eli sote-palvelujen järjestäjän näkökulmasta se oppi, joka ruotsalaisesta mallista on talouden hallinnan osalta Suomeen ja maakuntaamme sovellettavissa, sote-muutosjohtaja Antti Parpo toteaa.
  • Meillä ei ole varaa tehdä 18 erilaista mallia, eli Suomessa maakuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä keskenään valmistelussa. Vaikka Ruotsin malli eroaakin Suomessa valmisteltavasta, kannattaa sieltä poimia hyvät käytännöt käyttöömme, muutosjohtaja Laura Leppänen muistuttaa.

Hyödyllistä oppia palveluiden hinnoittelusta

Valmistelijat perehtyivät Ruotsin maakäräjien ja aluehallinnon keinoihin hallita sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksia ja kustannuskehitystä. Eniten oppia saatiin toimintojen ja palveluiden kapitaatiohinnoittelusta sekä muista hinnoitteluvaihtoehdoista. Kokemukset palveluntuottajille asetetuista kannustimista ja sanktioista kiinnostivat varsinaissuomalaisia.

  • Oikean korvaustason määrittäminen tuottajien tarjoamille palveluille on maakunnan talouden kannalta keskiössä. Palveluiden on oltava oikein mitoitettuja ja oikea-aikaisia. Lisäksi kustannusten on oltava maakunnan kannalta ennakoitavissa, toteaa TYKSin sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Suomen mallista tulossa laajempi kuin Ruotsin

Myös Göteborgin kaupungin kokemukset terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakasrajapinnoista sekä palveluohjauksesta olivat tarkasteltavina.

  • Mallissa oli meille opittavaa. Ruotsissahan vain perusterveydenhuolto on valinnanvapauden piirissä, joten Suomen mallista on tulossa laajempi. Tämä lisää valmistelun haasteita, mutta lopputuloksen osalta vähentää rajapintoja ja joustavoittaa rakenteita. Aina kun on rajapintoja, on yhteistyökysymyksiä ja rakenteita sovittavina, jatkaa Antti Parpo.

Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, 040 7674364 ja muutosjohtaja Antti Parpo 040 6428682

Sinua saattaa kiinnostaa myös