MILLAINEN ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVA MAAKUNTAVALTUUSTO?

Maakuntavaltuusto päättää maakunnan asioista ja se valitaan suorilla vaaleilla. Ensimmäiset maakuntavaalit suoritetaan presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018.

Varsinais-Suomen ensimmäisessä maakuntavaltuustossa on 79 valtuutettua. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen.  

Maakuntavaltuusto vastaa muun muassa maakuntastrategiasta, maakunnan talousarviosta ja omistajaohjauksen periaatteista. Maakuntahallitusta koskee tasa-arvovaatimus.

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Selvitys talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista käynnissä

Tulevien maakuntien tulee vuoden 2017 aikana ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiöiden valitsemiseksi tai perustamiseksi, joilta ne tulevat ostamaan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelunsa jatkossa. Osana valmistelua Varsinais-Suomessa selvitetään kunnista, sairaanhoitopiiristä ja muista organisaatioista uuteen maakuntaan siirtyvät talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut.

Kunnan Taitoa Oy:n toteuttamassa selvityksessä kartoitetaan uuteen maakuntaan siirtyvä TAHE-tukipalvelujen henkilöstö, tulevat volyymit mm. laskujen käsittelyssä ja palkanlaskennassa sekä tarkoituksenmukaiset palveluiden tuotantojärjestelmät.

– Tarvitsemme uudistuksen jatkovalmistelua varten riittävän tietopohjan TAHE-palveluista. Vielä ei ole tukipalvelutuottajan valinnan aika, vaan haluamme asiantuntevan analyysin eri ratkaisuvaihtoehdoista päätöksenteon pohjaksi, toteaa Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen.

Selvityksessä otetaan huomioon maakuntien saama TAHE-tukipalvelujen valmisteluohjeistus ja sen keskeiset tavoitteet. Valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus on suositellut hyödyntämään valinnassa jo olemassa olevia palvelukeskuksia (nykyiset in house -yhtiöt ja liikelaitokset) sekä suosimaan yhteistyötä yli maakuntarajojen.

Lisätietoja:

Laura Leppänen, muutosjohtaja, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 767 4364, laura.leppanen@varsinais-suomi.fi

Sari Kujala, kehitysjohtaja, Kunnan Taitoa Oy, p. 020 610 9095, sari.kujala@taitoa.fi

Valinnanvapaus: jos valinta ei syystä tai toisesta onnistu?

Lakiluonnoksissa on maininta puolesta-asioinnista eli henkilö voi turvautua valinnassaan omaisen tai muun läheisen tukeen. Maakunta osoittaa henkilölle myös sote-keskuksen, mikäli henkilö ei tee tai pysty tekemään itse valintaa.

Sote-keskuksilla ja maakunnan liikelaitoksella tulee olla myös palveluohjausta. Palveluohjauksella varmistetaan, että sähköiset järjestelmät eivät ole ainoa valinnanvapautta tukeva järjestelmä ja että kaikki kansalaiset saavat riittävästi tietoa valintansa tueksi.

Tähän sote-uudistusta koskevaan viikon kysymykseen on vastannut muutosjohtaja Antti Parpo. Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit ensisijaisesti lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

Kimpassa2019 -kiertue tavoitti 500 henkeä Turussa

Perustettavien sote-keskusten sekä tulevan maakunnan liikelaitoksen työnjako alkaa hahmottua. Kimpassa2019 –kiertueen päätöstilaisuudessa Turussa saatiin tuoretta tietoa.

Kolmeen sosiaali- ja terveyspalvelu (sote)- sekä maakuntauudistusta (maku) esittelevään tilaisuuteen 12.4. Turun messukeskuksessa osallistui yleisöä noin 500 henkilöä. Tilaisuuden avasi Maskun hallintojohtaja Maija Löfstedt. Hän totesi, että muutoksen suuruus riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan.

– Palveluiden järjestäjä ja maksaja muuttuvat. Palvelun tarvitsija sen sijaan pysyy samana, hän huomautti.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi uudistuksen valmistelusta, jota edelleen tehdään hallituksen lakiesitysten pohjalta. Uudet maakunnat on määrä perustaa heinäkuun alussa. Se edellyttää lakien valmistumista siihen mennessä. Tavoitteen mukaisesti uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Kuntien ja muiden organisaatioiden kesken perustetaan väliaikainen toimielin, joka tulee päätösvaltaiseksi, kun eduskunta hyväksyy lain. Toimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Poliittisessa ohjausryhmässä on 15 edustajaa kunnista, sairaanhoitopiiristä ja muista organisaatioista.

Sote-keskus ei ole vanha terveyskeskus

Sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo kertoi  tulevien sote-keskusten roolista. Vuonna 2019 aloittavat sote-keskukset keskittyvät lyhytaikaiseen hoitoon niin terveys- kuin sosiaalipalveluissakin.

– Jos asiakas tarvitsee enemmän hoitoa, hänet lähetetään maakunnan liikelaitokseen, missä tehdään viranomaispäätös, mitä palvelua hän saa. Vaihtoehtoina ovat muun muassa henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli. Tässä tarvitaan kovan luokan osaajia päättämään, ketkä pääsevät palveluihin, Parpo totesi.

Hän korosti, että uusi sote-keskus ei ole samanlainen kuin nykyinen terveyskeskus. Sen rooli muuttuu olennaisesti.

Sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä esitti jo melko valmiin luettelon siitä, mitkä palvelut tuottaa sote-keskus ja mitkä julkisrahoitteinen liikelaitos. 

– Sote-keskus keskittyy vastaanottoon. Sen lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla tutkitaan ja hoidetaan tavanomaiset sairaudet. Se myös tarjoaa tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja. Sote-keskus ei käytä merkittävää julkista valtaa eli ei tee viranomaispäätöksiä, Setälä tulkitsi.

Maakunnan liikelaitoksen toimintaa ovat päivystys, ensihoito, keskussairaala, lähisairaalat, neuvolat, vammaispalvelut ja vaativat sosiaalipalvelut.

Parpoa ja Setälää huolestuttavat sote-toimijoiden monet erilaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joiden yhdistäminen vaatisi pidemmän ajan. Myös valtakunnallinen vetovastuu puuttuu.

TE-palvelut muuttuvat kasvupalveluiksi

Myös työmarkkinoiden palvelut mullistuvat tulevina vuosina. TE-palvelut ja yrityspalvelut yhdistetään. Uusi nimi on kasvupalvelut.

Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson myös odotti tulevia lakeja, mutta palvelut muuttuvat järjestäjä-tuottaja -mallin mukaiseksi. Työvoimapalveluista suuri osa ostetaan jo nyt yrityksiltä. Jos tarvittavia palveluita ei markkinoilta löydy, maakunta voi tuottaa niitä myös itse. Mahdolliset markkinapuutteet on selvitettävä vuoden 2019 loppuun mennessä.

Henrichsonin mukaan verkkoasiointi tulee kasvamaan.

– Verkkoon tulee työmarkkinatori, jossa työnhakijat, yritykset ja julkiset toimijat kohtaavat ja löytävät erilaisia polkuja, hän kuvasi.

Epävarmuutta ja etenemismahdollisuuksia

Henkilöstön kannalta muutos on suuri mahdollisuus. Epävarmuuttakin on ilmassa, sillä kuntien sote-henkilöstöt siirtyvät maakunnalle liikkeenluovutuksessa ilman irtisanomissuojaa.

– Tehokkuutta ei haeta henkilöstöä vähentämällä, sanoi Naantalin henkilöstöpäällikkö Laura Saurama.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival oli samoilla linjoilla.

– Muutoksessa on tärkeää tehdä hyvää henkilöstöpolitiikkaa, niin että palvelusuhde jatkuu keskeytyksettä ja myös lisäeläkkeet turvataan, kenellä niitä on. Virka- ja työsuhdeasiat tulevat muuttumaan, Puolitaival sanoi.

Hän kehottaa henkilöstöä pitämään huolta osaamisesta. Uudistus voi tarjota etenemismahdollisuuksia. Luovuttavien organisaatioiden yhteistoimintaneuvottelut on määrä pitää syyskuuhun 2018 mennessä.

Myös valtiolle on tulossa uusia rakenteita. Muun muassa AVI- ja ELY-keskukset, KEHA ja Valvira siirtyvät uuteen Luova-organisaatioon.

Päivän muissa tilaisuuksissa puhuivat myös Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen, Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio sekä VSSHP:n henkilöstöjohtaja Katariina Similä.

Teksti ja kuva: Suvi Vainio