Turun seudun virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys laajenee koko Varsinais-Suomeen

Turun sosiaalipäivystyksen aktiivipäivystysyksikkö vastaa 1.4.2017 alkaen Turun seudun ohella myös Turunmaan, Loimaan seudun ja Salon seudun kuntien puhelimitse tapahtuvasta, virka-ajan ulkopuolisesta sosiaalipäivystyksestä. Sosiaalipäivystyksen virka-ajan ulkopuoliseen organisaatioon kuuluu 1.4.2017 alkaen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan sosiaalipäivystyksen muodostama aktiivipäivystysyksikkö sekä Loimaan ja Salon alueen varallaoloringit.

Virka-ajalla sosiaalipäivystyksestä vastaavat jatkossakin alueen kunnat tai kuntayhtymät.

Salon ja Loimaan seudulla jalkautumisesta huolehtii varallaolorinki

Asiakkaan luo jalkautumista edellyttävissä tilanteissa Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Raision, Ruskon, Sauvon sekä Turun toiminnasta vastaa aktiivipäivystysyksikkö. Nämä kunnat ovat olleet mukana toiminnassa jo ennen uudistusta Paraista lukuun ottamatta. Huhtikuun alussa mukaan tulevat myös Salon ja Loimaan alueen varallaoloringit.

- Salon ja Loimaan seudulla alamme toimia uudella tavalla. Emme jalkaudu alueelle, vaan jos tapahtumaa selvittäessä pitää tehdä esim. kotikäynti, siirrämme tehtävän näiden alueiden päivystysringeille, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Kaarina Katas Turun sosiaalipäivystyksestä.

Muutokseen on varauduttu mm. tapaamalla alueiden työntekijöitä ja tutustumalla alueen virka-ajan ulkopuolisiin palveluihin.

- Olemme miettineet alueiden päivystysringeissä työskentelevien kanssa yhdessä käytännön toimintatapoja. Olemme myös pyytäneet kunnilta tietoja heidän palveluistaan, esimerkiksi puhelinnumeroita eli mitä palvelua sosiaalipäivystys voi virka-ajan ulkopuolella käyttää tai minkä palvelun pariin ihmisiä voi ohjata.

Sosiaalipäivystystyössä nämä tiedot ovat tärkeitä, sillä työ tehdään virka-ajan ulkopuolella, jolloin vain päivystäviä viranomaisia on käytettävissä.   

Haasteena on, että uusia kuntia tulee mukaan useita yhdellä kertaa.

- Meillä on virka-ajan ulkopuolisessa toiminnassa jo nyt kymmenen kunnan järjestelmät käytössä, mutta laajenemisen myötä kuntia tulee kymmenen lisää. Olemmekin rakentaneet yhteyksiä mukaan liittyvien kuntien asiakastietojärjestelmiin.

Sosiaalipäivystyksen työntekijä alkaa työskennellä Turun yhteispäivystyksessä

Lisäksi vuoden 2017 aikana kokeillaan uutta toimintamallia, jossa yksi sosiaalipäivystyksen työntekijä työskentelee kolme työvuoroa viikoittain Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) Turun yhteispäivystyksen tiloissa.

- Kyseessä on uusi toimintatapa, jota olemme harjoitelleet tutustumalla yhteispäivystyksen toimintaan yksi työntekijä kerrallaan. Lisäksi olemme tutustuneet valtakunnallisesti muiden kaupunkien vastaaviin ratkaisuihin, Katas avaa.

Toiminnan kustannukset jaetaan mukana olevien kuntien asukasmäärän mukaan.

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa asiakkaalle? Mitä oikein valitaan?

Asiakas valitsee vuodeksi sote-keskuksen, josta hän saa terveyspalveluja ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja. Asiakas sitoutuu valinnallaan kyseisen sote-keskuksen käyttäjäksi. Lisäksi asiakas valitsee itselleen suun terveydenhuollon palvelut.   

Tämän lisäksi asiakas valitsee erikoispalvelujen tuottajan maakunnan liikelaitosten välillä. Eli asiakas voi valita erikoissairaanhoidon mistä maakunnasta haluaa.

Jos asiakkaalla on tarve pitkäaikaiseen palveluun, hänelle myönnetään henkilökohtainen budjetti. Henkilökohtainen budjetti voidaan myöntää esimerkiksi vanhusten asumispalveluun tai vammaisten pitkäaikaiseen palveluihin. Budjetin saatuaan, asiakas voi valita itselleen pitkäaikaishoidon palvelun.

Maakunnan on tehtävä päätös, mitä kertaluonteisia palveluita tuotetaan asiakasetelillä. Niissä palveluissa, joissa on otettu käyttöön asiakasseteli, asiakas voi valita palvelun tuottajan yksityisen tai julkisen yhtiön väliltä. Asiakassetelillä tuotettavaa palvelua ei voi tuottaa julkisena tuotantona liikelaitoksessa.

Tähän sote-uudistusta koskevaan viikon kysymykseen on vastannut muutosjohtaja Antti Parpo. Jos haluat esittää kysymyksen koskien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta, voit ensisijaisesti lähettää yksityisviestin Facebook-sivumme kautta: https://www.facebook.com/kimpassaallihopa/

 

LISÄRAHAN TARVE JA ALUEEN OMA TAHTO PUHUTTIVAT SALOSSA 22.3.

Sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajien Sinikka Salo ja Pauli Harjun vierailu kiinnosti Salossa 22.3. ja houkutteli yli 300 ihmistä Astrum-keskukseen. Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko muistutti, että salolaiset jos ketkään ovat muutoksen mestareita.

Muutosjohtajat esittelivät uudistuksen nykytilannetta ja vakuuttivat, että uusien maakuntien aloittaminen 1.1.2019 on mahdollinen aikataulu, vaikka valmistelua onkin erittäin paljon. Uudistus koskee maassamme 400 organisaatioita ja 215 000 ihmistä.

  • Jos väliaikaishallinto pääsee aloittamaan tänä kesänä, uusien maakuntien synnyttämiseen jää yhdeksän kuukautta, Pauli Harju totesi.
  • Nyt on aika oppia pois suhteesta kunta - valtio ja ruveta miettimään uutta asetelmaa, jossa isot linjaukset ja rahoituspäätökset tehdäänkin maakunnissa. Päätöksenteko tuodaan siis lähemmäksi kansalaisia.

Harju muistutti, että kuntien ja maakuntien suhde tulee olemaan tärkeä ja ne toimivat rinnakkain, eri tehtävien parissa. Maakunta on hierarkisesti kuntien yläpuolella oikeastaan vain maakuntakaavoituksessa. Suunnittelu tapahtuu jatkossakin yhteistyössä kuntien ja maakuntien välillä.

  • Lainsäädäntö luo raamit, mutta alueen yhteinen tahto tuo avaimet menestykseen.

Kustannusten säästötavoite on kolme miljardia ja Harju muistuttaa, että uudistus ei kaada eikä pelasta yhtään kuntaa. Kunnat hyötyvät itse, kun ne yrittävät hillitä (sote) -kustannuksiaan ja tehostavat toimintaa.

Lausuntoja työstetään joka hetki

Sinikka Salo vakuutti, että valinnanvapauslain lausuntoja työstetään joka hetki ja lakiehdotuksia muokataan palautteen perusteella. Kaikissa lausunnoissa todetaan, että sote-uudistus nähdään tarpeellisena.

  • Sote-uudistuksessa halutaan luoda nykyaikaiset, ihmisten tarpeista lähtevät palvelut. Esimerkiksi Suomen potilastietojärjestelmät ovat vanhentuneita ja digiloikka pitää tehdä, Salo sanoi.

Ihan hetkessä maailma ei muutu. Sinikka Salon arvio on, että isot muutokset on tehty vasta 10 – 15 vuoden päästä ja asiat tapahtuvat vaiheittain. Mutta tälle tielle kannattaa mennä, hän vakuuttaa.

Ilman lisärahoitusta uudistus ei valmistu

Mutta se rahoitus. Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies sekä maakunnan muutosjohtajat Antti Parpo ja Laura Leppänen painottivat vuorotellen, että valmistelua ei voi tehdä talkootyönä. Valtio on myöntänyt Varsinais-Suomen väliaikaishallinnolle 0,5 miljoonaa euroa, kun tarve olisi 1.5 – 2 miljoonaa.

Parpo muistutti, minkä mittakaavan asioita nyt pitää selvittää.

  • Kaikkt sote-tehtävät pitää kirjata ylös, tuotteistaa ja hinnoitella, tietojärjestelmät pitää luoda, laadunvalvontaa miettiä sekä ennen kaikkea talousohjausta. Ilman toimivaa talousohjausta Suomen talous on pian pulassa. Toivon lisäaikaa valmisteluun, jotta ehdimme tehdä hyvää työtä, Parpo sanoi.

Paneelikeskustelussa, johon osallistuivat paitsi neljä muutosjohtajaa myös ministeriöiden edustajat, käsiteltiin myös mm. kasvupalveluja ja henkilöstön asemaa, järjestöjen rahoitusta tulevissa maakunnissa sekä yhteistyötä yli maakuntarajojen. Iltapäivän työpajoissa perehdyttiin syvemmin eri uudistusteemoihin.